Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Российская Советская
Федеративная Социалистическая Республика
Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja
Sotsialistitšeskaja Respublika

7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1917–1991
Flag of the Russian SFSR.svg Emblem of the Russian SFSR.svg
Lippu Vaakuna

Russian SFSR map.svg

Venäjän sijainti Neuvostoliitossa

Valtiomuoto sosialistinen neuvostotasavalta
osa  Neuvostoliittoa

Pääkaupunki Petrograd (1917–1918)
Moskova

Pinta-ala
– yhteensä 17 075 200 km² 

Väkiluku 147 386 000
– väestötiheys 8,6 / km²

Historia
– perustettiin 7. marraskuuta 1917
– osa Neuvostoliittoa
1922–1991

Viralliset kielet venäjä

Valuutta rupla (ven. ру́бль, rubl) = kopeekkaa (ven. копе́йка, kopeika) (SUR)

Aikavyöhyke +2…−11

Motto Пролетарии всех стран, соединяйтесь!
(Kaikkien maiden proletaarit, yhdistykää!)

Kansallislaulu Kansainvälinen (1918–1922)

Edeltäjä(t) Flag of the Russian SFSR (1918-1920).svg Neuvosto-Venäjä[1]

Seuraaja(t) Venäjän lippu Venäjän federaatio

Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT (ven. Росси́йская Сове́тская Федерати́вная Социалисти́ческая Респу́блика, Росси́йская СФСР, РСФСР, Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Rossijskaja SFSR, RSFSR) oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysivaltainen valtio 1917–1922[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Neuvosto-Venäjä

Valta Venäjällä oli siirtynyt lokakuun vallankaappauksessa marraskuussa 1917 väliaikaiselta hallitukselta bolševikkien johtamille työläis- ja sotilasedustajien neuvostoille, joiden muodostaman toisen yleisvenäläisen kongressin päätöslauselmassa marraskuussa (J:lokakuussa) 1917 julistettiin Venäjän neuvostotasavalta (ven. Российская Советская Республика, Rossijskaja Sovetskaja Respublika).lähde? Käytettiin myös lyhyempää nimitystä neuvosto-Venäjä erotukseksi edeltäneistä keisarillisesta ja tasavaltaisesta Venäjästä.

Heinäkuussa 1918 hyväksytyn perustuslain mukaan neuvostotasavallan viralliseksi nimeksi tuli Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (ven. Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика, Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika).[2] Neuvosto-Venäjä muodosti yhdessä bolševikkien haltuun ottamien ja hallitsemien Ukrainan, Valko-Venäjän ja Transkaukasian neuvostotasavaltojen kanssa Neuvostoliiton, jonka johtavana osana Venäjä oli.

Neuvostoliiton jäsenvaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Neuvostoliitto

Vaikka Venäjä oli johtava neuvostotasavalta, sillä ei ollut alueensa mukaan nimettyä kommunistista puoluetta ja täten Neuvostoliiton kommunistinen puolue toimi käytännössä Venäjän kommunistipuolueena (perustettiin neuvostoajan lopulla 1990). Vuoden 1936 Neuvostoliiton ja vuoden 1937 Venäjän perustuslain mukaan Venäjä sai oman korkeimman neuvostonsa, joka valitsi hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston. Samalla neuvostotasavallan viralliseksi nimeksi muuttui ven. Российская Советская Федеративная Социалистическая Республика, Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotšialistitšeskaja Respublika.[3][4][5]

Krim kuului Neuvostoliitossa Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan vuoteen 1954 asti, jolloin se Venäjällä nykyisin vallitsevan tulkinnan mukaan liitettiin Venäjän ja Ukrainan kansojen 300-vuotisen liiton kunniaksi Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.[6] Krim oli kuitenkin tuolloin kurjassa kunnossa ja rasite. Väestömäärä oli romahtanut pakkosiirtojen vuoksi, ja maatalous oli tuottamaton. Vuosipäivä vain sattui osumaan samaan aikaan. Idean esitti Nikita Hruštšov, mutta päätöksen takana oli koko poliittinen johto aikana, jolloin maan sisäisten rajojen siirto oli helppoa ja arkipäivää. Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön asetuksen allekirjoittivat puheenjohtaja Kliment Vorošilov ja sihteeri Nikolai Pegov.[7]

Kesäkuussa 1990 neuvostotasavallan korkein neuvosto antoi julistuksen valtiollisesta suvereenisuudesta ja vuoden 1991 alussa luotiin Venäjän presidentin toimi, jolle siirrettiin korkeimman neuvoston toimeenpanovalta. Ensimmäisen presidentinvaalin voitti korkeimman neuvoston puhemiehenä toiminut Boris Jeltsin kesäkuussa 1991. Korkein neuvosto hyväksyi Neuvostoliiton lakkauttaneen sopimuksen Itsenäisten valtioiden yhteisöstä joulukuussa 1991 ja myöhemmin viralliseksi nimeksi tuli Venäjän federaatio - Venäjä.[8]

Autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat (ASNT) vuonna 1991:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Обращение II Всероссийского съезда Советов "Рабочим, солдатам и крестьянам!" Viitattu 09.03.2014. (venäjäksi)
  2. Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan perustuslaki (peruslaki) (viidennen yleisvenäläisen kongressin päätöslauselma hyväksyttiin 10. heinäkuuta 1918) tuli voimaan 19. heinäkuuta 1918. vivovoco.astronet.ru (venäjäksi)
  3. Конституция СССР (1936)/Редакция 5.12.1936 г. Викитека (venäjäksi)
  4. Конституция РСФСР/1937/Редакция 21.01.1937 Викитека (venäjäksi)
  5. Virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu suomen kielessä.
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä tietojatti ei löytynyt
  7. Maxim Fedorov: Krim ei ollut lahja Ukrainalle Yle uutiset, 17.3.2014, viitattu 18.3.2014
  8. Конституция Российской Федерации Документы, Президент Россий (venäjäksi) (englanniksi)