Syktyvkar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Syktyvkar
(Сыктывкар)
Vaakuna
Vaakuna
Komin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa
Komin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa

Syktyvkar

Koordinaatit: 61.66839°N, 50.83477°E

Valtio Venäjä
Tasavalta Komi
Kaupunkipiiri Syktyvkarin kaupunkipiiri
Perustettu 1586
Kaupungiksi 1780
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 152 km²
Korkeus 172 m
Väkiluku (2010) 235 006[1]
Aikavyöhyke UTC+4
 – Kesäaika UTC+4
Postinumero 167000– 167031, 167981– 167983[2]
Suuntanumero(t) +7 8212[3]
Komin tasavallan pääkaupunki

Syktyvkar (komiksi Сыктывка́р, ven. Сыктывка́р, v:een 1930 asti Усть-Сысольск, Ust-Sysolsk) on Komin tasavallan pääkaupunki Pohjois-Venäjällä Koillis-Euroopassa lähellä Sysola- ja Vytšegdajokien yhtymäkohtaa.[4] Kaupungin nimi on komin kieltä ja tarkoittaa Sysola-joen kaupunkia.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin vuoden 1780 vaakuna

Syktyvkarin paikalla Sysola-joen vasemmalla rannalla on ollut asutuskeskus jo 1500-luvulla. Paikalle perustettiin Ust-Sysolsk-niminen asutuskeskus 1586 ja siitä tuli kaupunki 1780.[5][6] 1800-luvun loppupuolella alueelle muutti poliittisia pakolaisia maanpakoon. [6]

Vuonna 1930 kaupungin nimi muutettiin komilaiseen muotoon Syktyvkar. Vuosina 1936-91 kaupunki toimi Komin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunkina.[6] 1950-luvulla kaupunki suunniteltiin uudelleen, jolloin tuhottiin mm. kuusi vanhaa kirkkoa. Nykyisessä rakennuskannassa näkyy neuvostofunktionalismin tyyli, vaikka uudistumista onkin tapahtunut 1990-luvulta alkaen. Keskustassa Sysolan rannassa on vanhaa puutaloasutusta.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto on mannermainen ja sitä kuvaavat pitkät, melko ankarat talvet ja lyhyet, varsin lämpimät kesät. Kaupungin sääaseman mittausten mukaan tammikuun keskilämpötila on -15 °C ja heinäkuun 17 °C. Keskimääräinen vuosisademäärä on 650 mm.[6]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 väestönlaskennan alustavien tulosten mukaan Syktyvkarin kaupunkipiirin asukasluku oli 250 874. Tämä piti sisällään Syktyvkarin kaupungin (235 006 as.), kolme kaupunkityyppistä taajamaa (Krasnozatonski, 8 603 as.; Verhnjaja Maksakovka 4 198 as. ja Sedkyrkeštš 1 999 as.) ja 1 068 lähikylien maaseutuasukasta. Kaupungin asukasluku vastaa runsasta neljännestä koko Komin tasavallan väestöstä.[1] Kaupungin väkiluku on kehittynyt 1800-luvun lopun jälkeen seuraavasti:

Väkiluku 1897 1926 1939 1959 1970 1979 1989 2002 2005 2010
Syktyvkar 4 500[6] 5 000[6] 24 000[6] 69 000[6] 125 000[6] 171 000[6] 261 673 230 011 228 900 235 006[1]

Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002 sekä 2010. Kaikki luvut eivät siten ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista 58,4 % on venäläisiä, 30,6 % komeja, 3,9 % ukrainalaisia, 1,4 % saksalaisia ja 1,2 % valkovenäläisiä[7].

Syktyvkarin teollisuutta ja kaupunkiliikennettä
Katunäkymä kantakaupungista
Syktyvkarin rautatieasema yöllä.
Syktyvkarin kompaktin lentoaseman edustaa

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syktyvkar on huomattava sellu- ja paperiteollisuuden keskus.[6] Siellä toimii mm. Mondi Syktyvkarski LPK -hienopaperi- ja selluloosatehdas.lähde? Kaupungissa on toiminut myös saha-, puunjalostus- ja huonekaluteollisuutta, rakennusmateriaalien ja elintarvikealan teollisuusyrityksiä.[6]

Kaupungissa tuotettiin (2005) 35 % tasavallan leivästä ja leipomotuotteista, 43 % maitotuotteista, 90 % alkoholijuomista, 62 % sahatavarasta, 51 % vanerista, 67 % lastulevystä ja 24 % sähköstä[8].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syktyvkarissa on jokisatama ja lentoasema. Kaupungin rautatieasemalta on rautatieyhteys KotlasinVorkutan radalle, joka on Komin tärkein rata.[4][9]

Kulttuuri ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkeä Akateemisen draamateatterin sivustalla
Yliopiston päärakennusta

Syktyvkar on Komin tasavallan koulutuksen ja tieteen keskus. Siellä on Syktyvkarin valtionyliopisto (perustettu 1972) sekä Venäjän tiedeakatemian Uralin osaston Komin tiedekeskus (1941), kasvatustieteellinen instituutti ja Pietarin metsätieteellisen akatemian haarainstituutti.[6]

Kaupungissa toimii tasavallan keskuskirjasto (1958), V.A. Savinin mukaan nimetty teatteri ja filharmoninen orkesteri. Nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi Komin tasavallan kansallismuseo (Ul. Kommunistetšeskaja 6) ja Komin kansallisgalleria (Ul. Kirova 44), kansanperinteen ja -taiteen tutkimus- ja koulutuskeskus.[10][5][6]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääpalloseura HK Stroitel Syktyvkar pelaa Venäjän jääpallon mestaruussarjassa. Ammattilaisnyrkkeilijä Victor Oganov on syntynyt Syktyvkarissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 21.4.2012. (venäjäksi)
  2. Respublika Komi: Potštovnyje indeksy Viitattu 21.4.2012. (venäjäksi)
  3. Respublika Komi: Telefonnyje kody Viitattu 21.4.2012. (venäjäksi)
  4. a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. a b 1000 Mest Rossii kotoryje nužno uvidet. Artikkeli Syktyvkarista ja sen nähtävyyksistä sivuilla 281-282/640. 1000 Мест России которые нужно увидеть. Изд. 3-е испр./Автор-составотеля В.В. Потапов. Марин, Москва, 2010. ISBN 978-5-8475-0554-3. (venäjäksi)
  6. a b c d e f g h i j k l m n Goroda Rossii: Syktyvkar Goroda Rossii (1994) kirjan Syktyvkar-artikkelin nettiversio. Viitattu 21.4.2012. (venäjäksi)
  7. Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 170. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7.
  8. Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 171. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7.
  9. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  10. Национальная галерея Республики Коми. Komin kansallisgallerian kuvaus Venäjän museoiden sivustolla. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]