Priluzjen piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Priluzjen piiri Komin tasavallan kartalla.

Priluzjen piiri (ven. Прилузский район, Priluzski raion, komiksi Луздор район, Luzdor raion) on kunnallinen itsehallintoalue Komin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 13 200 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 22 400 henkeä (vuonna 2009).[2]

Priluzjen piiri sijaitsee Komin tasavallan eteläisimmässä osassa. Koillisessa se rajoittuu Sysolan ja idässä Koigorodokin piireihin, etelässä Kirovin alueeseen sekä lännessä ja pohjoisessa Arkangelin alueeseen.[1] Pinta-alasta 87 % on metsää. Suurin joki on Luza.[3] Eteläisin osa kuuluu Letkan vesistöön. Hyötykaivannaisia ovat savi, kalkkikivi, merkeli ja dolomiitti.[3]

Piiriin kuuluu 16 maalaiskuntaa: Gurjevka, Letka, Loima, Mutnitsa, Nošul, Objatševo, Prokopjevka, Sludka, Spasporub, Tšerjomuhovka, Tšitajevo, Tšornyš, Vaimes, Verholuzje, Vuhtym ja Zanulje.[4] Hallinnollinen keskus on Objatševon kylä, josta on 189 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Syktyvkariin.[1] Asutuskeskuksia on yhteensä 90.[3]

Seudun kantaväestöä ovat Luzan komit.[5] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 59,9 % asukkaista on komeja, 35,1 % venäläisiä, 2,2 % ukrainalaisia ja 0,5 % valkovenäläisiä.[1] Kylistä suurimpia ovat Objatševo (5 800 asukasta vuonna 2002) ja Letka (3 100).[6]

Piirin kautta kulkee Kirovin ja Syktyvkarin välinen maantie. Talous perustuu metsävarojen hyödyntämiseen, lihan ja maidon tuotantoon sekä elintarviketeollisuuteen.[1]

Metsiä hallinnoivat Priluzjen ja Letkan metsätilat. Puunhankintaa ja sahatavaran tuotantoa harjoittava Luzales-yhtiö työllistää noin 700 henkeä. Mondin Syktyvkarin tehtaan omistamalla Nošulin puunhankintayrityksellä on yli 300 työntekijää. Tranzit-yhtiö tuottaa korkealuokkaista lautatavaraa.[3]

Maataloutta harjoittaa neljä maatalousyritystä, 59 yksityistilaa ja yli 9 000 henkilökohtaista aputaloutta. Južnoje-maatalousyrityksellä on oma meijeri ja lihanjalostamo. Muita työnantajia ovat Objatševon tielaitos, rakennustoimintaa harjoittava MAG-yhtiö, puhelin- ja sähkölaitokset sekä kunnallispalvelut.[3]

Piirissä toimii metsäalan työntekijöitä valmistava Nošulin ammattikoulu, lasten musiikkikoulu, kuvataide- ja käsityökeskus, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjastolaitos ja kotiseutumuseo. Harrastajataideryhmistä merkittävimpiä ovat Objatševon kansanteatteri ja kansanlauluyhtye Maibyrjas.[3]

Paikallislehtenä ilmestyy venäjänkielinen Znamja truda (”Työn lippu”).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 231. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7.
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. gks.ru. Viitattu 24.12.2009. (venäjäksi)
  3. a b c d e f Ofitsialnyi sait Administratsii munitsipalnogo raiona ”Priluzski”: Vizitnaja kartotška Priluzja priluzie.ru. Viitattu 7.2.2010. (venäjäksi)
  4. Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 32. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7.
  5. Konakov, N.D. (sost.): Komi-zyrjane. Istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 117. Syktyvkar: Komi knižnoje izdatelstvo, 1993. ISBN 5-7555-0440-7.
  6. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda: Tom 1 - Tšislennost i razmeštšenije naselenija: 4. Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, raionov, gorodskih poseleni, selskih naseljonnyh punktov - raitsentrov i selskih naseljonnyh punktov s naselenijem 3 tysjatši i bolee tšelovek perepis2002.ru. Viitattu 7.2.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]