Luzalaiset
Luzalaiset eli Luzan komit (komiksi лузсаяс, luzsajas, ven. прилузцы, priluztsy; прилузские коми, priluzskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä. He asuvat Luza- ja Letka-jokien yläjuoksuilla Komin tasavallan Priluzjen piirissä Venäjällä.[1]
Permiläiset asettuivat seudulle ensimmäisen vuosituhannen lopulla. 1200–1300-luvuilla Luzan alajuoksulle syntyi venäläisasutusta. 1600-luvulle mennessä komien ja venäläisten etninen raja vakiintui Spasporubin kylän tienoille.[1]
Venäläisten, marien ja udmurttien vaikutuksesta luzalaisten kulttuuri sai piirteitä, jotka erottavat heidät muista komiryhmistä. He siirtyivät muita aikaisemmin kyntöviljelyyn. Maanviljelyn lisäksi myös karjatalous oli kehittyneempää.[2] Luzalaiset viljelivät pellavaa ja kasvattivat sikoja.[1] Tärkeä elinkeino oli laivanrakennus: Luza-joen kautta kuljetettiin viljaa Vjatkasta Arkangeliin. Lisäksi harjoitettiin tervanpolttoa.[2]
Muista komeista poiketen seudun kylät olivat jo vanhastaan raittikyliä. Myös asuin- ja talousrakennuksissa, vaatetuksessa ja koristetaiteessa oli paikallisia erikoisuuksia.[2] Luzan ja Letkan jokivarsien kulttuuri eroaa jonkin verran toisistaan. Antropologisilta piirteiltään luzalaiset kuuluvat Vjatkan–Kaman sublaponoidiseen tyyppiin.[3] Komin kielen Luzan–Letkan murteessa on tiettyjä morfologisia ja sanastollisia erityispiirteitä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Konakov, N.D. (sost.): Komi-zyrjane. Istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 117. Syktyvkar: Komi knižnoje izdatelstvo, 1993. ISBN 5-7555-0440-7.
- ↑ a b c Gde ty živjoš: Gipermedia entsiklopedija (CD-rom). Syktyvkar: Institut jazyka, literatury i istorii Komi nautšnogo tsentra Uralskogo otdelenija RAN, Ministerstvo kultury i natsionalnoi politiki Respubliki Komi, 2006.
- ↑ Konakov, N.D. (sost.): Komi-zyrjane. Istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 118. Syktyvkar: Komi knižnoje izdatelstvo, 1993. ISBN 5-7555-0440-7.
- ↑ Jazyki narodov SSSR. Tom treti: finno-ugorskije i samodijskije jazyki, s. 298. Moskva: Nauka, 1966.