Mokšan kieli
| Mokša | |
|---|---|
| Oma nimi |
мокшень (mokšəń) мокшень кяль (mokšəń käĺ) |
| Muu nimi | mokšamordva |
| Tiedot | |
| Alue | Mordva |
| Virallinen kieli | Mordva |
| Puhujia | 250 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-volgalaiset kielet volgalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | mdf |
| ISO 639-3 | mdf |
Mokša on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan. Mokšan lähin sukukieli on ersä, ja ne kuuluvat morvdalaisiin kieliin[1]. Aikaisemmin näitä kieliä pidettiin mordvan murteina, mutta ne ovat keskenään niin erilaisia, että ne on luontevaa luokitella omiksi kielikseen. kuitenkin on paljon yhteisiä rakennepiirteitä ja joiden puhujat ymmärtävät toisiaan jossain määrin[1]. Ersä ja mokša jakautuvat edelleen useiksi murteiksi[1]. Mokšaa puhuvat mokšalaiset[1].
Venäjällä mokšan ilmoitti vuoden 2010 väestönlaskennassa äidinkielekseen 2 025 ihmistä.[2] Puhujamäärän on arveltu olevan kuitenkin huomattavasti suurempi, jopa 150 000.[1]
Mordvalaiskielten erkanemisen ovat aiheuttaneet erilliset asuinalueet ja sitä kautta eri naapurikielten vaikutus. Mokšat asuvat lännempänä kuin ersät. Mokšassa on voimakkaampi turkkilaiskielten vaikutus kuin ersässä. Ersä taas on ollut voimakkaan venäläisen vaikutuksen alla jo 1400-luvulta lähtien, kun taas mokšat vasta 1600-luvulta saakka.[1]
Monien muiden Volga-Kaman alueella puhuttavien kielten tavoin myös ersän ja mokšan kirjakielet ovat saaneet alkunsa 1700-luvulla tehdyn lähetystyön myötä.[1]
Ensimmäinen mokšankielinen kirja oli katekismus, ja se on julkaistu vuonna 1861. Myös muu varhainen mordvankielinen kirjallisuus on lähinnä kirkon ja koulun tarpeisiin laadittua.[1]
Vaikka varhaisin kirjallisuus ilmeistyi erikseen ersäksi ja mokšaksi, 1920-luvulla yritettiin vielä luoda yhtä yhteistä mordvan kirjakieltä, mutta lopulta ersän ja mokšan kieliä alettiin kehittää erillisinä. Molempia kirjakieliä on alusta asti kirjoitettu kyrillisellä kirjaimistolla.[1]
Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mokšaa kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin.
| Kirjain | Äänne | |
|---|---|---|
| А а | [a] | |
| Б б | [b] | |
| В в | [v] | |
| Г г | [g] | |
| Д д | [d] | |
| Е е | [je] | |
| Ё ё | [jo] | |
| Ж ж | [ʒ] | |
| З з | [z] | |
| И и | [i] | |
| Й й | [j] | |
| К к | [k] | |
| Л л | [l] | |
| М м | [m] | |
| Н н | [n] | |
| О о | [o] | |
| П п | [p] | |
| Р р | [r] | |
| С с | [s] | |
| Т т | [t] | |
| У у | [u] | |
| Ф ф | [f] | |
| Х х | [h] | |
| Ц ц | [ts] | |
| Ч ч | [ʧ] | |
| Ш ш | [ʃ] | |
| Щ щ | [ʃʧ] | |
| Ъ ъ | kova merkki | |
| Ы ы | [ï] | |
| Ь ь | pehmeä merkki | |
| Э э | [e] | |
| Ю ю | [ju] | |
| Я я | [ja], [jä] |
Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Herrala, Eeva, Aleksandr Feoktistov: Mokšalais-suomalainen sanakirja. Turku, 1998, ISBN 951-29-1244-9 (nidottu), ISBN 951-29-1245-7 (sidottu).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Mordvalaiskielet ersä ja mokša - M.A. Castrénin seura www.ugri.net. Viitattu 13.12.2023.
- ↑ 5. Владение языками населением Российской Федерации (PDF) 2010. Venäjän valtion tilastopalvelu. Arkistoitu 27.1.2021. Viitattu 2.7.2018. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||