Turkkilaiset kielet

Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä turkkilaisten kansojen kieltä sisältävä kielikunta. Ne ovat läheistä sukua keskenään, sillä niiden uskotaan eriytyneen verrattain myöhään, ajanlaskun alun aikoina. Tämän vuoksi ymmärrettävyys kielten välillä voi olla niinkin merkittävä, että ne joissain tapauksissa voidaan lukea saman kielen eri murteiksi^[1]. Turkkilaisista kielistä tšuvassi ja jakuutti ovat ainoat, jotka eroavat selkeästi muista ryhmän kielistä^[1].

Turkkilaiset kielet ovat varmuudella sukua vain keskenään: ne on joskus yhdistetty mongoli- ja tunguusikielten kanssa altailaiseksi kielikunnaksi, mutta tämä on jäänyt todistamattomaksi hypoteesiksi, ja näin turkkilaiset kielet nykykäsityksen mukaan muodostavat kielikunnan. Niitä puhuu moninainen ihmisten kirjo, noin 350 miljoonaa, laajalla alueella Itä-Euroopasta Siperiaan ja aina läntiseen Länsi-Kiinaan saakka. Turkkilaiset kielet ovat lähtöisin suppealta alueelta Keski-Aasiasta, josta ne levisivät laajalle alueelle varhaiselta keskiajalta alkaen.

Turkkilaiset kielet ovat agglutinoivia, ja niille on ominaista vokaaliharmonia. Turkkilaisiin kieliin on omaksuttu piirteitä erityisesti kiinasta, iranilais- ja arabikielistä. Turkkilaisista kielistä puolestaan on piirteitä kulkeutunut Kaakkois-Kiinaan ja Venäjän pohjoisimpiin osiin.

Turkologia eli turkkilainen filologia on turkkilaisiin kieliin ja kulttuureihin keskittyvä akateeminen tutkimuksen alue.^[2]

Kirjaimistot

Turkkilaisia kieliä kirjoitettiin alkuun riimukirjaimilla (𐱅𐰇𐰼𐰰, türk^[3]). Sen korvasi islamin omaksumisen jälkeen vuosisadoiksi arabialainen kirjaimisto. Tultaessa 1900-luvulle Turkin tasavalta omaksui latinalaisen kirjaimiston ja silloisen Neuvostoliiton turkkilaiset kansat puolestaan kyrillisen, joskaan ei omasta tahdostaan.^[4]^[5] Uiguuri käyttää edelleen arabialaista kirjaimistoa.^[4]

Turkkilaisten maiden neuvosto hyväksyi vuonna 2024 uuden yleisturkkilaisen latinalaisen aakkoston (Common Turkic Alphabet). Tämän tarkoitus on edesauttaa kirjoitettua kanssakäymistä kansojen välillä, jota arabialainen abjad aikaisemmin edusti.^[6]^[4]

Luokittelu

Turkkilaiset heimot ja kansat ja niiden kielet ovat sekoittuneet keskenään vuosisatojen aikana, minkä vuoksi kielten luokittelu on hyvin vaikeaa. Seuraavaan luokitteluun on yhdistetty kolme eri ryhmittelyä, jotka tässä on erotettu kapiteeli-, lihavoiduin ja kursivoiduin kirjaimin:

Länsiturkkilaiset kielet (luoteisturkkilaiset kielet, kiptšak-kielet)

tataari (Keisarillisen Itä-Venäjän lingua franca)
- kazanin murre (assimiloinut Länsi-Siperian turkkilaiskansat)
- tiptärin murre (baškiirialueella)
- mišäärin murre (tataarimurteista lähimpänä alkuperäistä kiptšak-turkkia^[7])
baškiiri (lähes tataarin murre)

kumykki
karatšai & balkaari (yksi kieli mutta erilliset ortografiat)
krimintataari
karaiimi (karai)

kazakki (Kiinan puolella arabialainen kirjaimisto)
karakalpakki
nogai (Balkanin tataarit voivat olla alun perin nogaita)
kirgiisi (islamin omaksuttuaan erkanivat oirooteista, turkkilaistuneita mongoleja, Kiinan puolella arabialainen kirjaimisto)

Pohjoisturkkilaiset kielet (koillisturkkilaiset kielet)

altai (oirootti) (buddhalaisuuden omaksuttuaan erkanivat kirgiiseistä)
keltainen uiguuri
teleutti
tuva / sojootti / urjanhai
tofa tofa(lari) / karagassi
hakassi abakaaninmurteet (kutsutaan usein virheellisesti hakassiksi; ko murteista on yhdistetty kirjakieli, jonka nimi on myös hakassi)
šoori / Etelä-Siperian tataari (assimiloineet suomalais-ugrilaisia)
jakuutti (paljon tunguusivaikutusta)
dolgaani (assimiloituneita nganasaneja)

Eteläturkkilaiset kielet (lounaisturkkilaiset kielet, oguz-kielet)

turkki (Turkin tasavaltaa edeltävällä ajalla virallinen hallintokieli oli osmanin turkki, jota ei kuitenkaan käytetty puhekielenä)
gagauzi (gagaussi) (paljon eteläslaavin vaikutusta)
azeri (Kaukasuksen lingua franca)
haladži (ehkä azerin murre)
kaškai (läheinen sekä azerille että turkmeenille)
turkmeeni

Itäturkkilaiset kielet (kaakkoisturkkilaiset kielet, karluk-kielet)

uiguuri
uzbekki (assimiloinut kiinalaisia ja arabeja, Keski-Aasian lingua franca)
salaari

Bolgaarikielet

tšuvassi (välittävä kielimuoto mongolikielten suuntaan, vaikutusta suomalais-ugrilaisista kielistä ja toisista turkkilaiskielistä)

Vertailua kielten välillä

Turkkilaiset kielet jakavat paitsi samanlaisia kieliopillisia rakenteita, myös runsaasti yhteistä sanastoa. Se koostuu pääosin muinaisturkkilaisista sanoista sekä lukuisista arabian ja persian lainasanoista.^[8]^[9]

Esimerkkejä yhteisestä muinaisturkkilaisesta sanastosta^[8]^[10]:

Numerot 1–10


Turkki	Azeri	Uzbekki	Kirgiisi	Kazakki	Tataari	Suomi
bir	bir	bir	бир bir	бір / bir	бер ber	"yksi"
iki	iki	ikki	эки eki	екі eki	ике ike	"kaksi"
üç	üç	uch	үч üç	үш üş	өч öç	"kolme"
dört	dörd	to'rt	төрт tört	төрт tört	дүрт dürt	"neljä"
beş	beş	besh	беш beş	бес bes	биш biş	"viisi"
altı	altı	olti	aлты altı	алты altı	алты altı	"kuusi"
yedi	yeddi	jetti	жети ceti	жеті jeti	җиде cide	"seitsemän"
sekiz	səkkiz	sakkiz	сегиз segiz	сегіз segiz	сигез sigez	"kahdeksan"
dokuz	doqquz	to'qqiz	тогуз toguz	тоғыз toğız	тугыз tuğız	"yhdeksän"
on	on	o'n	он on	он on	ун un	"kymmenen

Muuta sanastoa


Turkki	Azeri	Uzbekki	Kirgiisi	Kazakki	Tataari	Suomi
ev	ev	uy	үй üy	үй üy	өй öy	"koti"
ata	ata	ota	ата ata	ата ata	ата ata	"isä"
anne	ana	ona	эне ene	ana	ана ana	"äiti"
oğul	oğul	o'g'il	уул uul	ул / ұғыл ul / uğıl	ул / угыл ul / uğıl	"poika"
kız	qız	qiz	кыз qız	qız	кыз qız	"tyttö"
söz	söz	so'z	сөз söz	söz	сүз süz	"sana"
dil	dil	til	тил til	тіл til	тел tel	"kieli"
kış	qış	qish	кыш qış	қыс qıs	кыш qış	"talvi"
su	su	suv	суу suu	су su	су su	"vesi"
taş	daş	tosh	таш taş	тас tas	таш taş	"kivi"
ben	mən	men	мен men	мен men	мин min	"minä"
benim	mənim	mening	менин menin	менің meniñ	минем minem	"minun"
biz	biz	biz	биз biz	біз biz	без bez	"me"
bizim	bizim	bizning	биздин bizdin	біздің bizdiñ	безнең bezneñ	"meidän"

Esimerkkejä yhteisestä arabialais-persialaisesta sanastosta^[8]^[10]:


Turkki	Azeri	Uzbekki	Kirgiisi	Kazakki	Tataari	Suomi
hoş geldiniz!	xoş gəlmisiniz!	xush kelibsiz!	кош келдиңиз! qoş keldiñiz!	қош келдіңіз! qosh keldiñiz!	хуш килдегез! xuş kildegez!	"tervetuloa!"^[a] (monikko / teitittely)
selam!	salam!	salom!	салам! salam!	салам! salam!	сәлам! səlam!	"tervehdys!"
cuma	cümə	juma	жума cuma	жұма cuma	җомга comğa	"perjantai"
dünya / alem	dünya / aləm	dunyo / olam	дүйнө düynö	дүние / әлем dünie / älem	дөнья / галәм dönya / ğaləm	"maailma"
her	hər	har	ар ar	әр är	һәр hər	"jokainen"
saat	saat	soat	саат saat	сағат sağat	сәгать səğət	"aika / kello"
mümkün	mümkün	mumkin	мүмкүн mümkün	мүмкін mümkin	мөмкин mömkin	"mahdollinen"
doğal / tabii	təbii	tabiiy	табиғи tabiği	табиғи tabiği	табигый tabiği	"luonnollinen"
tarih	tarix	tarix	тарых tarıx	тарих tarih	тариһ tarih	"historia"
kitap	kitab	kitob	китеп kitep	кітап kitap	китап kitap	"kirja"
hizmet	hidmət	xizmat	кызмат qızmat	қызмет qızmet	хезмәт xezmət	"työ[nteko]"
ümit	ümid	umid	үмүт ümüt	үміт ümit	өмет ömet	"toivo"

Katso myös

Huomautuksia

↑ xoš / xuš tulee persian kielestä, mutta verbi (gel, gəl, kel, kil) on turkkilaista perää.

Lähteet

Jaakko Anhava. Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, [Helsinki] 1998. s. 137–143. ISBN 951-662-734-X

Viitteet

1 2 Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat. s. 142 Helsinki: Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-734-X
↑ Janhunen, Juha: Altaistiikka suomalaisen Aasian-tutkimuksen kentässä. Tieteessä tapahtuu, 1999.
↑ Göktürkçe Türk Yazımı - 𐱅𐰇𐰼𐰚 - 𐱅𐰇𐰼𐰰 nasil-yazilir.com. Viitattu 22.6.2025.
1 2 3 Erdman, Michael: Latin Lies: The Lost History of Arabic Script Experimentation in Turkic Languages ajammc.com. 11.2.2024. Viitattu 13.1.2024.
↑ Turkic languages britannica.com. Viitattu 22.6.2025.
↑ Abuova, Nagima: Turkic States Revive Latin-Based Alphabet to Preserve Linguistic Heritage astanatimes.com. 23.9.2024. Arkistoitu 6.12.2024. Viitattu 13.1.2024. (englanniksi)
↑ Leitzinger, Antero: Mishäärit – Suomen vanha islamilainen yhteisö. (Sisältää Hasan Hamidullan ”Yañaparin historian”. Suomentanut ja kommentoinut Fazile Nasretdin), s. 15–45. Helsinki: Kirja-Leitzinger, 1996 ISBN 952-9752-08-3
1 2 3 Altun, Hilal Oytun: A Comparison of Modern Turkic Languages (Turkish, Azerbaijan,Kazakh, Kyrgyz, Uzbek) in Terms of Most Frequently Used 1000 Words researchgate.net. 2019.
↑ Turkic languages britannica.com. Viitattu 11.11.2025.
1 2 Tatar-Finnish Dictionary finno-ugric-dictionaries.utu.fi. Viitattu 7.11.2025.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turkkilaiset kielet Wikimedia Commonsissa

[11] xoš / xuš tulee persian kielestä, mutta verbi (gel, gəl, kel, kil) on turkkilaista perää.

[:2-1] 1 2 Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat. s. 142 Helsinki: Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-734-X

[:1-2] Janhunen, Juha: Altaistiikka suomalaisen Aasian-tutkimuksen kentässä. Tieteessä tapahtuu, 1999.

[3] Göktürkçe Türk Yazımı - 𐱅𐰇𐰼𐰚 - 𐱅𐰇𐰼𐰰 nasil-yazilir.com. Viitattu 22.6.2025.

[:0-4] 1 2 3 Erdman, Michael: Latin Lies: The Lost History of Arabic Script Experimentation in Turkic Languages ajammc.com. 11.2.2024. Viitattu 13.1.2024.

[5] Turkic languages britannica.com. Viitattu 22.6.2025.

[6] Abuova, Nagima: Turkic States Revive Latin-Based Alphabet to Preserve Linguistic Heritage astanatimes.com. 23.9.2024. Arkistoitu 6.12.2024. Viitattu 13.1.2024. (englanniksi)

[7] Leitzinger, Antero: Mishäärit – Suomen vanha islamilainen yhteisö. (Sisältää Hasan Hamidullan ”Yañaparin historian”. Suomentanut ja kommentoinut Fazile Nasretdin), s. 15–45. Helsinki: Kirja-Leitzinger, 1996 ISBN 952-9752-08-3

[:3-8] 1 2 3 Altun, Hilal Oytun: A Comparison of Modern Turkic Languages (Turkish, Azerbaijan,Kazakh, Kyrgyz, Uzbek) in Terms of Most Frequently Used 1000 Words researchgate.net. 2019.

[9] Turkic languages britannica.com. Viitattu 11.11.2025.

[:4-10] 1 2 Tatar-Finnish Dictionary finno-ugric-dictionaries.utu.fi. Viitattu 7.11.2025.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[a]

Auktoriteettitunnisteet
Kansalliset	Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Latvia Tšekki
Muut	Yale LUX