Krimintataarin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Krimintataari
Krimintataarin levinneisyys
Krimintataarin levinneisyys
Oma nimi Qırımtatarca
Qırımtatar tili
Muu nimi Kriminturkki
Tiedot
Alue  Ukraina (Krim)
 Uzbekistan
 Turkki
 Romania
 Bulgaria
 Kazakstan
Virallinen kieli Krim Krim
Puhujia 400 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta turkkilaiset kielet
Kieliryhmä länsiturkkilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 crh
ISO 639-3 crh

Krimintataarin kieli (krimintataariksi qırımtatar tili) on krimintataarien puhuma turkkilainen kieli.[1] Sen puhujia asuu lähinnä Ukrainassa Krimillä, Keski-Aasiassa ja Kazakstanissa.

Levinneisyys ja puhujamäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksikielinen kyltti Bahtšisaraissa vuonna 2009.

Vuonna 1989 krimintataareja oli Neuvostoliitossa 271 700 henkeä, joista 92,6 % (251 500 henkeä) piti krimintataaria äidinkielenään. Todellisuudessa puhujia arvioitiin olevan huomattavasti enemmän, mutta toisaalta vain vanhin sukupolvi käytti kieltä aktiivisesti nuorempien puhuessa venäjää. Vuonna 1989 76,1 % krimintataareista ilmoitti osaavansa venäjää sujuvasti.[2] Ukrainassa oli vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 248 200 krimintataaria, joista 228 400 henkeä (92,0 %) puhui kieltä äidinkielenään.[3] Krimintataaria puhutaan myös Romaniassa (noin 24 000 henkeä) ja Bulgariassa (noin 3 000 henkeä).

Historia ja murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulua krimintatarilla

Krimintataari kuuluu turkkilaisten kielten luoteiseen eli kiptšakkilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat kumykki, karatšai-balkaari ja karaiimi.[4] Kieli jakautuu kolmeen murteeseen, jotka kuuluvat turkkilaisten kielten eri ryhmiin. Kirjakielen perustana oleva keskimurre kuuluu kiptšakkilais-kumaanilaiseen, aromurre eri nogain murre kiptšakkilais-nogailaiseen ja etelämurre oguusilaiseen ryhmään.[5]

Krimin tataarien sekoittunutta etnistä alkuperää heijastavista aineksista koostuva krimintataarin kieli alkoi muodostua 1300–1400-luvuilla. Venäjän valloitettua Krimin kaanikunnan vuonna 1783 suurin osa puhujista pakeni Turkkiin, jossa he sulautuivat kielellisesti turkkilaisiin. 1860-luvun alussa Krimiltä muutti vielä 232 000 henkeä, joista yli 60 000 menehtyi Mustallamerellä. Vuonna 1944 Krimin tataarit karkotettiin Keski-Aasiaan. Väestönsiirron aikana 46,2 % heistä menehtyi. Vuonna 1987 alkoi tataarien paluu Krimille. Vuoteen 1992 mennessä heitä oli muuttanut takaisin noin 200 000 henkeä. Krimin tasavallan parlamentti julisti krimintataarin alueen kolmanneksi viralliseksi kieleksi venäjän ja ukrainan rinnalle.[6]

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

etu taka
suppea i y ɯ u
väli/väljä e ø ɑ o

Krimintataarin vokaalit muodostavat turkillisille kielille tyypilliseen tapaan kolmiulotteisen, symmetrisen, kahdeksanvokaalisen systeemin.[7]

Krimintataarissa esiintyy rinnakkain kahdenlaista vokaaliharmoniaa: etisyyden ja pyöreyden suhteen. Verbien infinitiivin päätteen -mAK muoto on etuvokaalisissa sanoissa [mek] ja takavokaalisissa [maq]. Yksikön kolmannen persoonan possessiivisuffiksin -I muoto on pyöreän vokaalin jälkeen [u] ja lavean vokaalin jälkeen [i].[8]

Vokaaliharmonia vaikuttaa myös eräiden konsonanttien ääntämykseen: konsonantit [v k g] esiintyvät lähinnä etuvokaalisissa sanoissa, kun taas takavokaalisissa sanoissa niiden vastineet ovat [w q ɣ].[9]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Labiaalit Dentaali-
alveolaarit
Palataalit Velaarit Uvulaarit
Klusiilit p b t d k kʲ g q
Nasaalit m n ŋ
Frikatiivit f v s z ʃ x ɣ
Affrikaatat tʃ dʒ
Likvidat r l lʲ
Puolivokaalit w j

Taulukon konsonanteista [w] ei ole foneeminen. Glottaaliklusiili /ʔ/ esiintyy marginaalifoneemina eräissä lainasanoissa.[10]

Klusiili saattaa ääntyä aspiroituina, jos sen jälkeinen suppea vokaali jää ääntämättä: /tykyrmek/ [tʰkyrmek] ’sylkeä’; /tiʃlemek/ [tʃlʲemek] ’purra’.[11]

Etuvokaalien läheisyydessä esiintyy konsonanttien /p b m s z l k g/ allofonista palatalisaatiota. Konsonantit /t d n/ palatalisoituvat vain uudemmissa lainasanoissa. Joissakin murteissa esiintyy kuitenkin minimipareja, joissa esiintyy vaihtelua palatalisoimattomien konsonanttien /l r z/ ja niiden palatalisoitujen asujen /lʲ rʲ zʲ/ välillä takavokaalisissa sanoissa; yleensä nämä kuitenkin esiintyvät täydennysjakaumallisesti.[12]

Fonotaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omaperäisissä sanoissa tavu voi alkaa korkeintaan yhdellä konsonantilla; lainasanoissa tavunalkuiset konsonanttiyhdistelmät kuitenkin ovat mahdollisia. Rajoitus koskee vain foneemista rakennetta: puheessa sananalkuinen tai sananalkuista konsonanttia seuraava vokaali voi hävitä jättäen jälkeensä ääntöasuun sananalkuisen konsonanttiklusterin. Tavun lopussa voi esiintyä tiettyjä kahden konsonantin yhdistelmiä, joissa jälkimmäisellä konsonantilla on joskus kuitenkin taipumus jäädä ääntämättä.[13]

Prosodia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paino on yleensä sanan viimeisellä tavulla. Tietyt taivutuspäätteet eivät kuitenkaan siirrä sanapainoa, vaan jättävät sen vartalon viimeiselle tavulle. Uudemmissa venäläisissä lainasanoissa paino on samalla tavulla, kuin jolla se on venäjän kielessä. Joissakin sanoissa paino on myös muualla kuin viimeisellä tavulla, ja on myös olemassa minimipareja, jotka eroavat painollisen tavun sijainnin suhteen.[14]

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden turkkilaisten kielten tapaan krimintataari on vahvasti agglutinatiivinen kieli. Useimmilla taivutuspäätteillä on kaksi allomorfia eli vaihtoehtoista muotoa riippuen siitä, päättyykö edeltävä juuri konsonanttiin vai vokaaliin.

Substantiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Substantiivit taipuvat kahdessa luvussa ja kuudessa sijamuodossa, joiden lisäksi niihin voidaan liittää possessiivsuffikseja:

köz-ler-im-den
silmä-PL-1SG.POSS-ABL
’silmistäni’.

Taivutettuun muotoon voidaan myös lisätä predikaattisuffiksi:

ev-ler-i-nde-ler
talo-PL-3SG.POSS-LOC-COP.3PL
’(he/ne) ovat taloissaan’

Monikon pääte on -lAr (takavokaalisissa sanoissa -lar, etuvokaalisissa -ler). Sijamuotoja on kuusi: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi, lokatiivi ja ablatiivi.

Esimerkkejä substantiivitaivutuksesta[15]
bala ’lapsi’ ev ’talo’ dost ’ystävä’
yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko
nominatiivi bala balalar ev evler dost dostlar
akkusatiivi balanı balalarnı evni evlerni dostnı dostlarnı
genetiivi balanıñ balalarnıñ evniñ evlerniñ dostnıñ dostlarnıñ
datiivi balağa balalarğa evge evlerge dostqa dostlarğa
lokatiivi balada balalarda evde evlerde dostta dostlarda
ablatiivi baladan balalardan evden evlerden dosttan dostlardan

Pronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persoonapronominit[16]
yksikkö monikko
Persoona 1. 2. 3. 1. 2. 3.
nominatiivi men sen o biz siz olar
genetiivi menim seniñ onıñ bizim sizniñ olarnıñ
datiivi maña saña oña bizge sizge olarğa
akkusatiivi meni seni onı bizni sizni olarnı
lokatiivi mende sende onda bizde sizde olarda
ablatiivi menden senden ondan bizden sizden olardan

Verbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krimintataarin verbeillä on hyvin monimutkainen morfologia, ja taivutuspäätteitä yhdistelemällä voidaan saada aikaan monimutkaisiakin muotoja:

men yuv-un-dır-ıl-ma-dı-m[17]
1SG pestä-REFL-CAUS-PASS-NEG-PAST-1SG
’Minun ei ollut pakko pestä itseäni (peseytyä)’

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukusanat 1–10 krimintataariksi:[18]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
bir eki üç dört beş altı yedi sekiz doquz on

Kirjakieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krimillä on säilynyt 1200–1400-luvuilta peräisin olevia turkkilaisia piirtokirjoituksia. Vanhimmat krimintataarinkieliset kirjalliset muistomerkit ovat 1500–1700-luvuilta. Vuoteen 1928 saakka käytettiin arabialaista kirjaimistoa. Vuonna 1883 Ismail Gasprinski alkoi julkaista Bahtšisaraissa ensimmäistä krimintataarinkielistä sanomalehteä.

Vuonna 1928 krimintataarissa siirryttiin Neuvostoliiton turkkilaisten kielten yhteiseen latinlaiseen kirjaimistoon. Vuonna 1938 otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto, jossa venäjästä poikkeavia äänteitä merkittiin erilaisten kirjainyhdistelmien avulla.

Vuonna 1944 krimintataarin kirjakielen käyttö kiellettiin. Äidinkielen opetus sallittiin Uzbekistanissa vuonna 1957 ja samana vuonna Taškentissa alettiin julkaista sanomalehteä Lenin bayrağı (”Leninin lippu”). Vuonna 1968 Taškentin pedagoginen instituutti alkoi kouluttaa krimintataarin kielen opettajia ja vuonna 1980 alettiin julkaista kirjallisuuslehteä Jıldız (”Tähti”).[6]

Krimintataaria voidaan kirjoittaa niin latinalaisella, kyrillisellä kuin arabialaisella kirjoitusjärjestelmällä.[19] 1990-luvulta lähtien latinalaiset aakkoset ovat olleet yleisimmässä käytössä, mutta osa väestöstä käyttää edelleen kyrillisiä aakkosia.[20]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla krimintataarien kulttuuritoiminta siirrettiin Krimille. Vuonna 1992 tehtiin päätös latinalaiseen kirjaimistoon siirtymisestä.[21] Nykyään kieltä opetetaan kouluissa, sillä julkaistaan oppi- ja kaunokirjallisuutta sekä sanoma- ja aikakauslehtiä.

Kieli lasketaan kuitenkin uhanalaiseksi. Vaikka puhujat oppivat kieltä koulussa, sitä ei juurikaan käytetä enää aikuisena.[22]

Krimin valtauksen jälkeen Venäjän federaatiosubjektiksi määritellyllä Krimin säädettiin laki, joka määrittelee krimintataarin suojeltavaksi kieleksi.[23] Kieliaktivistien mukaan krimintataari ja ukraina on ajettu niemimaalla ahtaalle venäjän kielen kustannuksella huolimatta siitä, että kaikkien kolmen kielen todetaan olevan tasavertaisia lain edessä.[24]

Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Bütün insanlar serbestlik, menlik ve uquqlarda musaviy olıp dünyağa keleler. Olar aqıl ve vicdan saibidirler ve biri-birilerinen qardaşçasına munasebette bulunmalıdırlar.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kavitskaja, Darja: Crimean Tatar. München: Lincom Europa, 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Glottolog 4.3 - Crimean Tatar glottolog.org. Viitattu 25.2.2021.
  2. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 161–162. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  3. Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskennan tulokset ukrcensus.gov.ua. Viitattu 13.3.2009. (englanniksi)
  4. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 161. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  5. Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 299. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  6. a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 163–164. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  7. Kavitskaja 2010, s. 6
  8. Kavitskaja 2010, s. 25–26
  9. Kavitskaja 2010, s. 28
  10. Kavitskaja 2010, s. 10
  11. Kavitskaja 2010, s. 11
  12. Kavitskaja 2010, s. 14–15
  13. Kavitskaja 2010, s. 19–21
  14. Kavitskaja 2010, s. 22–24
  15. Kavitskaja 2010, s. 38
  16. Kavitskaja 2010, s. 45
  17. Kavitskaja 2010, s. 75
  18. The Sound of the Crimean Tatar language (Numbers, Greetings & The Parable) 13.10.2020. ILoveLanguages. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  19. ScriptSource - Crimean Tatar scriptsource.org. Viitattu 25.2.2021.
  20. Crimean Tatar language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 25.2.2021.
  21. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 163. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  22. Did you know Crimean Tatar is vulnerable? Endangered Languages. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  23. ЗАКОН РЕСПУБЛИКИ КРЫМ (pdf) 24.5.2017. crimea.gov.ru. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  24. Activist: Ukrainian, Crimean-Tatar Language Learning Being Squeezed In Crimea RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  25. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Wikipedia
Krimintataarinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja