Nominatiivi
Nominatiivi (vanhoissa suomen kieliopeissa myös nimentö) on sijamuoto, ”perusmuoto”, jota useissa kielissä käytetään nominien viittaus- eli sanakirjamuotona.[1][2]
Nominatiivi on useissa kielissä (myös suomessa) morfologisesti vähiten merkitty sija, eli sillä ei ole näkyvää taivutustunnusta.[3] Poikkeuksiakin on: esimerkiksi islannin kielen maskuliinisukuisen substantiivin ’hevonen’ yksikön epämääräinen nominatiivimuoto on hestur, epämääräinen akkusatiivimuoto pelkästään hest.[4]
Nominatiivin tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nominatiivi-akkusatiivikielissä (jollaisia ovat useimmat Euroopan kielet, myös suomi) nominatiivi on ennen kaikkea sekä transitiivi- että intransitiiviverbien perussubjektin sija: Sade kasteli maan. Sinä olet oikeassa.[5][6] Lisäksi nominatiivi toimii usein predikatiivin (nominaalipredikaatin) sijana: Se oli laiha. Se ei ollut koira.[7]
Suomen kaltaisissa kielissä, joissa ei ole erillistä vokatiivisijaa, nominatiivissa ovat yleensä puhuttelusanat: Hyvää iltaa, rakkaat katsojat.[8]
Suomessa (ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä) nominatiivi on myös totaaliobjektin sija tietyissä (perussubjektittomissa) lausetyypeissä: Nyt pitäisi tilata taksi. Tilaa meille taksi! Monikollinen totaaliobjekti on aina monikon nominatiivissa: Saitko ne paperit?[9] Nominatiivissa voivat olla joidenkin adpositioiden täydennykset (hetki sitten) sekä taipumattomat nimike- ja tunnistemääritteet: hotelli Presidenttiin, johtaja Miettiselle. Lisäksi nominatiivi on kiteytynyt joihinkin ajankohdan ilmauksiin: Olisi kiva tavata joku kerta.[10]
Absoluuttinen nominatiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niin kutsutussa status-lauseenvastikkeessa esiintyy absoluuttinen nominatiivi eli irrallinen nominatiivi, joka tunnetaan myös latinankielisellä nimellään nominativus absolutus (Siinä hän istui pää täynnä ajatuksia).[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nominative case (citation form) - Glottopedia glottopedia.org. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ Kielitiede:nominatiivi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ VISK - § 78 Vartalo ja tunnukset scripta.kotus.fi. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ Beygingarlýsing íslensks nútímamáls bin.arnastofnun.is. Viitattu 7.6.2025. (islanniksi)
- ↑ VISK - § 910 Kongruoiva nominatiivi ja muut subjektin lajit scripta.kotus.fi. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ WALS Online - Chapter Alignment of Case Marking of Full Noun Phrases wals.info. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ VISK - § 944 Predikatiivin rakennetyypit ja suhde kuvaamaansa asiaan scripta.kotus.fi. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ VISK - § 1077 Nimeltä puhuttelu ja sen rakenteellinen asema scripta.kotus.fi. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ VISK - § 934 Yleiskatsaus: milloin n-pääte, milloin ei scripta.kotus.fi. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ VISK - § 1230 Nominatiivi eri lauseenjäsenissä ja rakenteissa scripta.kotus.fi. Viitattu 7.6.2025.
- ↑ Pirkko Forsman Svensson: Nominativus ja instructivus absolutus eräissä vanhan suomen ja varhaisnykysuomen aineistoissa. Virittäjä, 3.1.2001, 105. vsk, nro 3, s. 429–429. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
- abessiivi
- ablatiivi
- absolutiivi
- adessiivi
- adverbiaali
- akkusatiivi
- allatiivi
- approksimatiivi
- aversiivi
- benefaktiivi
- datiivi
- delatiivi
- distributiivi
- egressiivi
- eksessiivi
- ekvatiivi
- elatiivi
- ergatiivi
- essiivi
- formaali
- genetiivi
- illatiivi
- inessiivi
- instruktiivi
- instrumentaali
- kausaali
- kausatiivi
- komitatiivi
- komparatiivi
- latiivi
- lokatiivi
- modaali
- multiplikatiivi
- nominatiivi
- partitiivi
- prepositionaali
- prolatiivi
- propinkvatiivi
- prosekutiivi
- separatiivi
- sosiatiivi
- sublatiivi
- superessiivi
- superlatiivi
- temporaali
- temporaalinen distributiivi
- terminatiivi
- translatiivi
- vokatiivi