Karaiimin kieli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Karaiimi” ohjaa tänne. Etnisestä ryhmästä kertoo artikkeli karaiimit.
Karaiimi
Oma nimi Krimin murteella: къарай тили
Trakain murteella: karaj tili
Tiedot
Alue Liettua, Ukraina
Puhujia 56
Kirjaimisto Liettuassa ja Puolassa latinalainen, Krimillä ja Ukrainassa kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kieliryhmä Turkkilaiset kielet
Länsiturkkilaiset kielet
Kiptšak-kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ei ole
ISO 639-2 tut
ISO 639-3 kdr

Karaiimin kieli (Krimin murteella къарай тили, Trakain murteella karaj til) on karaiimien puhuma uhanalainen turkkilainen kieli. Vuonna 1989 karaiimeja oli Neuvostoliitossa 2 600 henkeä, joista vain 21 % osasi karaiimin kieltä.[1] Nykyään puhujia on enää 56, joista 50 asuu Liettuassa ja loput kuusi Ukrainassa[2].

Karaiimi kuuluu turkkilaisten kielten luoteiseen eli kiptšakkilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat krimintataari, karatšai-balkaari ja kumykki. Historiallisesti sitä pidetään kumaanien ja kasaarien kielten jatkajana.[3]

Kieli jakautuu Krimin, Trakain (Liettua) ja Galitšin (Länsi-Ukraina) murteisiin. Krimin murre on hyvin lähellä krimintataaria, mutta siinä on paljon muinaisheprealaisia lainasanoja. Liettuaan ja Länsi-Ukrainaan karaiimeja muutti Krimiltä 1300-luvun lopulla. Siellä ympäröivän väestön kielet (venäjä, ukraina, puola ja liettua) ovat vaikuttaneet voimakkaasti karaiimin rakenteeseen.[4]

Karaiimeilla on vanha kirjallinen perinne. Arvellaan, että ensimmäinen Vanhan testamentin käännös tehtiin Krimillä 1200–1300-luvulla. 1930-luvulle saakka karaiimit käyttivät etupäässä heprealaista kirjaimistoa. Kirjallisten muistomerkkien joukossa on käsin kirjoitettuja ja painettuja raamatunkäännöksiä, kronikoita ja kansanperinnetekstejä. Uskonnon kielenä käytettiin myös hepreaa.[5]

1990-luvulla Krimillä ja Liettuassa julkaistiin muutamia kielen oppikirjoja ja sitä opetetaan lapsille kerhoissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 255. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  2. http://www.ethnologue.com/language/kdr
  3. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 41. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  4. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 42–43. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  5. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 42. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.