Karaiimin kieli
| Karaiimi | |
|---|---|
| Oma nimi |
Krimin murteella: къарай тили Trakain murteella: karaj tili |
| Tiedot | |
| Alue | Liettua, Ukraina |
| Puhujia | 56 |
| Kirjaimisto | Liettuassa ja Puolassa latinalainen, Krimillä ja Ukrainassa kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
länsiturkkilaiset kielet kiptšak-kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ei ole |
| ISO 639-2 | tut |
| ISO 639-3 | kdr |
| ISO 639-3 | kdr |
Karaiimin kieli (Krimin murteella къарай тили, Trakain murteella karaj til) on karaiimien puhuma uhanalainen turkkilainen kieli.[1] Vuonna 1989 karaiimeja oli Neuvostoliitossa 2 600 henkeä, joista vain 21 % osasi karaiimin kieltä.[2] Nykyään puhujia on enää yhteensä 56[3], joista 50 asuu Liettuassa ja loput kuusi Ukrainassa[4].
Karaiimi kuuluu turkkilaisten kielten luoteiseen eli kiptšakkilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat krimintataari, karatšai-balkaari ja kumykki. Historiallisesti sitä pidetään kumaanien ja kasaarien kielten jatkajana.[5]
Kieli jakautuu Krimin, Trakain (Liettua) ja Galitšin (Länsi-Ukraina) murteisiin. Krimin murre on hyvin lähellä krimintataaria, mutta siinä on paljon muinaisheprealaisia lainasanoja. Liettuaan ja Länsi-Ukrainaan karaiimeja muutti Krimiltä 1300-luvun lopulla. Siellä ympäröivän väestön kielet (venäjä, ukraina, puola ja liettua) ovat vaikuttaneet voimakkaasti karaiimin rakenteeseen.[6]
Karaiimeilla on vanha kirjallinen perinne. Arvellaan, että ensimmäinen Vanhan testamentin käännös tehtiin Krimillä 1200–1300-luvulla. 1930-luvulle saakka karaiimit käyttivät etupäässä heprealaista kirjaimistoa. Kirjallisten muistomerkkien joukossa on käsin kirjoitettuja ja painettuja raamatunkäännöksiä, kronikoita ja kansanperinnetekstejä. Uskonnon kielenä käytettiin myös hepreaa.[7] Nykyisin käytössä ovat sekä kyrillinen että latinalainen kirjaimisto.[8]
1990-luvulla Krimillä ja Liettuassa julkaistiin muutamia kielen oppikirjoja, ja sitä opetetaan lapsille kerhoissa.[2]
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Labiaali | Alveolaari | Postalveolaari | Velaari | Uvulaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||
| Klusiili | p | b | t | d | ts | k | g | q | |
| Affrikaatta | ʧ | ʤ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | ɣ | x | χ | h |
| Tremulantti | r | |||||
| Lateraali | ɫ ~ lʲ | |||||
| Approksimantti | w | j |
Lähde:[9]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | ɯ | u |
| Puolisuppea | e | ø | o | |
| Avoin | ɑ |
Lähde:[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Glottolog 4.3 - Karaim glottolog.org. Viitattu 26.2.2021.
- ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 255. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
- ↑ Did you know Karaim is critically endangered? Endangered Languages. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
- ↑ http://www.ethnologue.com/language/kdr
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 41. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 42–43. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 42. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
- ↑ ScriptSource - Karaim scriptsource.org. Viitattu 26.2.2021.
- ↑ a b Karaim language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 26.2.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ethnologue: Karaim (englanniksi)
- Karaimi Grammatical Features (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| ||||||||||
