Kasaarit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kasaarien alueet

Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista. Juutalaisuudesta tuli kasaarien valtakunnan yläluokan uskonto 700- ja 800-lukujen vaihteessa. Kasaarien valta­kunnan on sanottu olleen Euraasian läntisten aroseutujen voimakkain valtio ennen Tšingis-kaanin aikaa.[1]

Ensimmäinen merkittävä historiallinen maininta kasaareista on 620-luvulta, jolloin kasaarit auttoivat Bysantin keisari Herakleiosta sodassa persialaisia vastaan. 600- ja 700-luvuilla kasaarit taistelivat arabeja vastaan kaksi sotaa ja pysäyttivät näiden etenemisen Kaukasukselle. Kasaarien ja kalifaatin solmittua rauhan alkoi vilkas kaupankäynti, joka johti viikinkien idäntien liikenteeseen.lähde?

Itil nykyisen Astrahanin lähellä oli kasaarien valtakunnan pääkaupunki. Volgan alajuoksu ja Kaspianmeren puoleinen Pohjois-Kaukasus oli kasaarivaltakunnan ydinaluetta. Lakiensa, suvaitsevaisuutensa ja kansainvälisyytensä ansiosta kasaarit muodostivat tärkeimmän taloudellisen yhteyden Itämeren alueen ja Bagdadin ympärille keskittyneen muslimi-imperiumin välillä. 700- ja 800-luvuilla monet itäslaaviheimot maksoivat veroja kasaareille. Heidän vaikutusvaltansa alkoi heikentyä, kun rusien (viikinkien) päällikkö Oleg siirtyi Novgorodista etelään, karkotti kasaarit Kiovasta ja perusti Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan noin vuonna 880. Kasaarien vaikutusvalta väheni edelleen 900-luvulla slaavien ja turkinsukuisten paimentolaisten invaasion myötä.lähde?

Kiovan suuriruhtinas Svjatoslav tuhosi valtakunnan vuonna 967. Tämä kuitenkin aiheutti sen, että petsenegit pääsivät tunkeutumaan Venäjälle.lähde?

Kasaarit ja juutalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasaarien yläluokan katsotaan kääntyneen juutalaisuuteen mahdollisesti 800-luvun alkupuolella, mutta tarkasta ajankohdasta ei ole varmuutta. Tieto kääntymisestä perustuu pääosin niin kutsuttuun juutalaiskasaarien kirjeenvaihtoon, joka koostuu kolmesta legendanomaisesta kuvauksesta kasaarien kääntymisestä juutalaisuuteen. Myös joissakin arabilähteissä mainitaan kasaarien eliitin olleen juutalaisia ja suurimman valtakunnan asukkaista olleen kristittyjä ja muslimeja.[2] Läheisistä väleistä kasaareihin huolimatta bysanttilaislähteissä ei mainita kasaarien juutalaisuutta.[2][3] Myöskään Palestiinan, Irakin tai Konstantinopolin juutalaiset eivät jättäneet mainintoja kasaarijuutalaisista.[3]

Pieni osa tutkijoista, kuten Moshe Gil ja Shaul Stampfer, on esittänyt myös näkemyksen, jonka mukaan kasaarien kääntymistä juutalaisuuteen ei olisi tapahtunut.[4][5] Stampferin mukaan saatavailla olevat lähteet ovat ristiriitaisia ja epäluotettavia ja sen sijaan luotettavat aikalaistahot jättävät kasaarien juutalaisuuden mainitsematta.[5]

Euroopassa on 1800-luvun lopulta lähtien esitetty teorioita, että kasaarit olisivat muodostaneet aškenasijuutalaisten perustajaväestön.[6][7] Enemmistö tutkijoista kuitenkin hylkää teorian aškenasien kasaarialkuperästä.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peter B. Golden: Some Notes on the Comitatus in Medieval Eurasia with Special Reference to the Khazars. Russian History - Histoire Russe Vol. 28 Nos. 1 - 4: 153 - 170.
  2. a b A Jewish Empire? :: Das andere Mittelalter www.dasanderemittelalter.net. Viitattu 27.4.2021.
  3. a b Pritsak, Omeljan: "THE KHAZAR KINGDOM'S CONVERSION TO JUDAISM." Harvard Ukrainian Studies 2, no. 3 (1978): 261-81.
  4. Moshe Gil (2011). Did the Khazars Convert to Judaism?. Revue des Études Juives. 170 (3–4): 429–441.
  5. a b Did the Khazars convert to Judaism? New research says 'no' ScienceDaily. Viitattu 7.9.2020. (englanniksi)
  6. Alexander S. Mikheyev et al. (2019): Diverse genetic origins of medieval steppe nomad conquerors.
  7. Arthur Koestler: The Thirteenth Tribe: The Khazar Empire and Its Heritage. Random House, 1976. ISBN 0-394-40284-7. (englanniksi)
  8. Steven M. Lowenstein: The Jewish Cultural Tapestry: International Jewish Folk Traditions, s. 37. Oxford University Press, 2000.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]