Kiova

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiova
(Київ)
Kiev collage.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Kiova

Koordinaatit: 50°27′0″N, 30°31′24″EKoordinaatit: 50°27′0″N, 30°31′24″E

Valtio Ukrainan lippu Ukraina
Alue Kiovan kaupunki
Perustettu 400-luvulla
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Leonid Tšernovetsky
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 836 km²
Väkiluku (2013)  (Sija 3.[2]) 2 845 023
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Kiovan osuus Ukrainan vuoden 2011 BKT:stä oli 223,7 mrd UAH eli 21,7 mrd euroa eli 17,2 % maan BKT:stä. Henkeä kohti BKT:tä tuotettiin 79,729 kUAH eli 7 742 EUR (vuonna 2011). Tämä oli 280 % maan keskiarvosta.[3][4] Vuonna 2013 keskimääräinen kuukausipalkka kaupungissa oli 5 007 UAH eli 453 euroa.[5][6]

Kiova (ukr. Київ, Kyjiv, ven. Киев, Kijev) on Ukrainan pääkaupunki. Se on maan suurin kaupunki, väkiluku on noin 2,8 miljoonaa.[2] Kiova on tärkeä teollisuuden, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskus.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiova kuuluu maantieteellisesti Polesian talousalueeseen. Kiova sijaitsee molemmin puolin Dnepriä, joka virtaa kaupungin halki etelään kohti Mustaamerta. Itse kaupunki jakautuu hallinnollisesti kymmeneen kaupunkipiiriin.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovassa sijaitsee Ukrainan pohjoisosissa. Kaupungissa vallitsee mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on 7,7 celsiusastetta. Kesällä on melko lämmintä ja heinäkuun keskilämpötila on 19,3 °C. Kylmimmmän talvikuukauden eli tammikuun keskilämpötila on –5,2 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 649 millimetriä.[7]

Kiovan ilmasto Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi
Keskilämpötila (°C) −5,6 −4,2 0,7 8,7 15,1 18,2 19,3 18,6 13,9 8,1 2,1 −2,3 7,7
Sademäärä (mm) 47 46 39 49 53 73 88 69 47 35 51 52 649,0
Tiedot normaalikaudelta 1961-1990 sääasemalta 33345 Kiova. Lähde: NOAA.[7]

Lunta esiintyy ajoittain marraskuun puolivälin ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Alin mitattu lämpötila oli –32,7 celsiusastetta 9. lokakuuta 1929. Korkein mitattu lämpötila on ollut 39,4 astetta (31. heinäkuuta 1936).lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovan asutus syntyi 400-luvulla. 800-luvulla siitä muodostui kauppapaikka ja hallintokeskus viikinkien idäntien varrella. Vuodesta 882 vuoteen 1169 Kiova oli Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan pääkaupunki. Mongolit hävittivät Kiovan 1240. Myöhemmin Kiova päätyi Liettuan suuriruhtinaskunnan (1363-) ja Puola-Liettuan (1569-) ja sittemmin itsenäisen ukrainalaisen kasakkavaltion (1648-) osaksi ja edelleen Moskovan Venäjän hallintaan (16541667). Venäjän keisarikunnassa kaupunki oli Kiovan kuvernementin pääkaupunki.

Venäjän vallankumousten jälkeen Venäjän sisällissodan aikana (1918-1920) Kiovan hallinta vaihtui toistuvasti eri osapuolten välillä. Vuonna 1922 Kiovasta tuli osa Neuvostoliittoa, ja vuonna 1934 siitä tehtiin Neuvosto-Ukrainan pääkaupunki Harkovan sijaan.

Toisen maailmansodan aikana 19. syyskuuta 1941 Saksa valloitti Kiovan ja otti motista yli 650 000 puna-armeijan vankia. Neuvostoarmeija valtasi kaupungin takaisin 6. marraskuuta 1943.

Vuonna 1991 Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan valtion pääkaupunki. Vuonna 2004 Kiovan Maidan Nezaležnosti, Itsenäisyyden aukio, oli Ukrainan presidentinvaaliin liittyneen oranssivallankumouksen keskuspaikka konsertteineen ja mielenosoituksineen.

Kiovassa otettiin ensimmäisenä Venäjällä ja mahdollisesti koko maailmassa käyttöön sähköistetty raitiotie.lähde? Kiovan metro avattiin vuonna 1960.

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1840[8] 1897[9] 1931[10] 1959[11] 1970[12] 1979[13] 1989[14] 2001[15]
(pyöristetty)
2012[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&044683.&&&&0044 683 &&&&&&&&&0247723.&&&&00247 723 &&&&&&&&&0539482.&&&&00539 482 &&&&&&&&01104334.&&&&001 104 334 &&&&&&&&01631908.&&&&001 631 908 &&&&&&&&02143855.&&&&002 143 855 &&&&&&&&02587945.&&&&002 587 945 &&&&&&&&02567000.&&&&002 567 000 &&&&&&&&02845023.&&&&002 845 023
(arvio)

Hallinto ja alueellinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovan piirijako
Piiri Väkiluku Pinta-ala
Dneprin länsiranta:
Holosijivin piiri (Голосіївський район) 213 000 56 km²
Obolonin piiri (Оболонський район) 308 000 110 km²
Petšerskin piiri (Печерський район) 131 000 19,6 km²
Podilin piiri (Подільський район) 182 000 34 km²
Svjatošynin piiri (Святошинський район) 320 000 101 km²
Solomjanin piiri (Солом'янський район) 305 000 40 km²
Ševtšenkon piiri (Шевченківський район) 234 000 27 km²
Dneprin itäranta:
Darnytsjan piiri (Дарницький район) 244 000 133 km²
Desnan piiri (Деснянський район) 342 000 148 km²
Dnipron piiri (Дніпровський район) 334 000 66,7 km²

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiova on Ukrainan talous- ja tuotantoelämän sekä palvelutarjonnan keskus. Kiovan osuus Ukrainan bruttokansantuotteen kertymisestä oli vuonna 2011 yhteensä 223,774 miljardia UAH, eli 21,7 miljardia euroa (reaalisin hinnoin) tai 17,2 prosenttia koko Ukrainan BKT:stä vuonna 2011. Jokainen alueen asukas kerrytti kansantuotetta keskimäärin 79 729 UAH eli 7 742 euroa tuona vuonna. Alhaisesta määrästään huolimatta tämä oli 280 prosenttia Ukrainan keskiarvosta. [3][4] Keskimääräinen kuukausipalkka vuonna 2013 oli 5 007 UAH eli vuoden lopun vaihtokurssia käyttäen eurooppalaisittain - ja useimpiin naapurimaihinsa verrattuna vaatimaton 453 euroa. Palkkataso oli kuitenkin Ukrainan korkein alueellinen keskiarvo.[5][6]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkista liikennettä Kiovassa hoitavat metro, bussit, johdinautot ja raitiovaunut.

Rautatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovan matkustaja-asema on kaupungin ainoa pitkänmatkan matkustajaterminaali. Darnylsin rautatieasema on uusi.

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boryspilin lentoasema palvelee useimpia kansainvälisiä matkustajayhteyksiä. Maan toiseksi suurimmaksi lentoasemaksi äskettäin noussut Žuljanyn lentoasema toimii useiden halpalento- tai lomalentoyhtiöiden kenttänä ja sieltä lennetään myös kotimaan lentoja.[16] Lisäksi on rahtilentoasema.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan tilastokeskus arvoi Kiovan väkiluvun olleen vuoden 2013 alussa runsas 2,8 miljoonaa.[2] Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan asukkaista etniseltä taustalataan ukrainalaisia oli 82,2 %. Venäläisten osuus oli 13,1 %, juutalaisten 0,7 %, valkovenäläisten 0,6 % ja puolalaisten 0,3 %. [15]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomattavia historiallisia arkkitehtuurin maamerkkejä ovat Pyhän Sofian katedraali ja Petšerskin lavra eli Kiovan luolaluostari, jotka ovat UNESCOn maailmanperintöluettelossa, sekä Marijnskin palatsi. Bessarabian torille tuotiin aikaisemmin Bessarabiasta torituotteita myytäväksi. Nykyään katettu tori on uudistettu alkuperäisestä poikkeavaan asuun. Tunnettuja nähtävyyksiä ovat myös Kiovan muut ortodoksikirkot, kuten Mikaelin katedraali, Pyhän Andreaksen ja Pyhän Vladimirin kirkot, sekä uudelleenrakennettu Kultainen katu. Pyhän Mikaelin kultakupolinen luostari sijaitsee Dnepr-joen itärannalla.

Teatterit ovat tärkeä osa Kiovan kulttuuria. Näitä ovat Kiovan Oopperatalo, Lesja Ukrainkan kansallinen venäläisen draaman akateeminen teatteri, Lokakuun palatsi ja Ukrainan kansallinen musiikkitalo. Kaupungissa sijaitsevat myös Povženkon elokuvastudiot ja Kiovan sirkus. Tärkeimpiä museoita ovat Kiovan historiallinen museo, Suuren Isänmaallisen sodan museo ja Kansallinen taidemuseo. Huomattavia nähtävyyksiä ovat myös Salut-hotelli ja Chimaerasin talo sekä Tuntemattoman sotilaan patsas. Kiovasta sanotaan, että sen halki voi kesäisin kävellä poistumatta hetkeksikään sen tuhansien puiden varjosta.lähde? Tyypillinen kaupunkipuulaji on hevoskastanja.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo on suosituin urheilulaji Kiovassa, seuraavina ovat koripallo ja jääkiekko. Tunnetuimpia jalkapalloseuroja ovat Arsenal ja FK Dynamo Kiova, jotka pelaavat Ukrainan valioliigan ykkössarjassa. Muita urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FK Obolin, jääkiekkoseura HK Sokol Kiova ja koripalloseura BK Kiova.

Vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisten aikana Kiovan olympiastadionilla pelattiin jalkapallon olympiaturnauksen välieräottelut. Stadion on suurin Ukrainan stadioneista. Muita huomattavia urheilurakennuksia Kiovassa ovat Valeri Lobanovskyin Dynamo-stadion ja Kiovan urheilupalatsi.

Yhdessä muutamien Puolan ja Ukrainan kaupunkien kanssa Kiova järjesti UEFA:n vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut, jolloin kolme lohko-ottelua, neljännesfinaali ja finaali pelattiin Kiovan olympiastadionilla.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovassa on monia yliopistoja, joista tärkeimpiin kuuluvat Kiovan kansallinen yliopisto, Kiovan Mohyla-akatemian kansallinen yliopisto ja Kiovan polytekninen instituutti. Kiovassa sijaitsee myös Ukrainan valtiollinen sirkusakatemia.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovan ystävyyskaupunkeja ovat Ankara, Ateena, Belgrad, Bryssel, Budapest, Chicago, Chișinău, Edinburgh, Firenze, Helsinki, Jerevan, Krakova, Kioto, Leipzig, Minsk, München, Odense, Pariisi, Pereira, Pretoria, Riika, Rooma, Santiago de Chile, Sofia, Tukholma, Tallinna, Tampere, Tbilisi, Toronto, Toulouse, Varsova, Wien, Vilna, Wuhan

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Regiony Ukrajiny 2013 - Regions of Ukraine 2013 (zipattu pdf) (Tiedostot, joiden linkissä on hassusti vuosi 2012, löytyvät Ukrainan tilastokeskuksen ukrainankielisen pääsivun alasvetovalikkojen kautta (Esimerkiksi englanninkielisen hakemiston kautta löytyi vanhempi tilasto). Yläpalkista julkaisujen kohta (Публікації) ja siitä aluetilastot (Регіональна статистика). Suorat linkit: Regiony Ukrajiny 2013, Tšastyna I (Part 1, 2,0 MB) ja Regiony Ukrajiny 2013, Tšastyna II (Part 2, 3,4 MB)) Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (ukrainaksi), osin (englanniksi)
  2. a b c d Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (ukrainaksi)
  3. a b Valovyi rehionalnyi produkt (Ukrainan alueellisten BKT:den arvot 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  4. a b Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2011 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2011) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  5. a b Time series of avarage monthly wages by region (1995-2013) (Keskimääräisen kuukausipalkane kehitys Ukrainassa alueittain 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  6. a b Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2013 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2013. 100 EUR= 1029.8053 UAH eli 1 UAH= 0,090567 EUR.) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  7. a b Station Name: Kiev, WMO Station Number: 33345, Country: Ukraine noaa.gov. Viitattu 2013-05-12. (englanniksi)
  8. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kiova löytyy julkaisun sivulta 16/41 otsikon Kievskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Kievskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kiovan kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  10. Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet.: [istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_ussr.pdf Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR] (Ukrainan SNT:tä koskevat sivut 192–217 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  13. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  14. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
  15. a b About number and composition population of UKRAINE by All-Ukrainian Population Census'2001 data, National composition of population (Väkiluvusta ja väestön jakautumisesta Ukrainan yleisen väestönlaskennan 2001 aineiston mukaan, väestön kansallinen koostumus) State Statistics Committee of Ukraine. Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)
  16. European Airport Traffic Trends 2014: Passenger numbers, Selite= Vuoden 2013 matkustajamäärät useimmilta suurilta eurooppalisilta lentokentillä, anna.aero, viitattu 8.3.2014, (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle Elävä arkisto: Veljeskansojen kohtauspaikka Kiova 1960-luvulla