Koripallo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo urheilulajista. Samannimistä urheiluvälinettä käsittelee oma artikkelinsa.
Koripallo
Kristaps Porzingis and Kris Humphries.jpg
Ensimmäinen ottelu 1892
Kehittäjä James Naismith
Alkuperämaa Yhdysvallat
Piirteet
Tyyppi pallopeli
Pelaajien määrä 5
Pelivälineet koripallo
Pelialue 28 × 15 m (kv.)
Peliaika 4 × 10 min. (kv.)
Kilpailutoiminta
Kansainvälinen kattojärjestö FIBA
Olympialaisissa 1936–

Koripallo on urheilulaji ja pääasiassa sisällä pelattava pallopeli, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan. Koripallo on kontaktilaji, mutta taklaukset eivät ole sallittuja. Tarkoituksena on yrittää saada pisteitä heittämällä pallo kentän päädyissä olevan ympyränmuotoisen renkaan läpi koriin (yläkautta) ja puolustaa oman kenttäpuoliskon koria vastustajahyökkääjiltä tekemättä virheitä.

Kenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallokenttä mittoineen

Koripallokentän alusta on yleensä lakattua parkettia. Kansainvälisen koripalloliiton säännöissä kentän mitat ovat 28 × 15 metriä. NBA:ssa kenttä on hiukan suurempi, 29,5 × 15,2 metriä.[1]

Kentässä on valkoisilla viivoilla merkittynä esimerkiksi sivurajat, keskiraja, keskiympyrät, vapaaheittoviivat, kolmen sekunnin alueen viiva ja kolmen pisteen heittoalueen viiva. Kansainvälisessä koripallossa vapaaheittoviiva on 5,80 metrin etäisyydellä päädystä, kolmen sekunnin alue on päädyn ja vapaaheittoviivan välillä 4,90 metriä leveä, ja kolmen pisteen heittoalueen viiva on suurimmaksi osaksi 6,75 metriä korista mutta reunoilla lähempänä. Kolmen sekunnin alueen sisäpuoli on maalattu yksiväriseksi.[2]

Kori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kentän kummassakin päädyssä on korit. Korin keskipiste on 1,575 metriä päätyrajasta.[3] Korirengas on paksuudeltaan 16−20 millimetrinen metallitanko. Korirenkaan sisähalkaisija on 45,0−45,9 senttimetriä. Korirenkaan yläreuna on noin 305,0 senttimetriä lattiatasosta.[4] Korirenkaan takana on suorakulmion muotoinen korilevy. Korirenkaasta roikkuu korisukka, jonka ansiosta pallo putoaa korista aina kätevästi samaan paikkaan.[1]

Pallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo

Koripallo on tehty kahdeksasta nahansuikaleesta, jotka on ommeltu kiinni.[1] Nahka voi olla luonnonnahkaa tai synteettistä nahkaa, ja pienimpien sarjoissa myös kumia. Miesten virallinen pallo painaa 567–650 grammaa ja on ympärysmitaltaan 74,9–78,0 senttimetriä. Naisten sekä poikien pallo C-nuorista alkaen on hiukan pienempi, ja mini- ja mikrosarjoissa vielä pienempi.[5]

Pelin kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin tarkoitus on tehdä enemmän pisteitä kuin vastustaja. Jokainen pelijakso alkaa erotuomarin suorittamasta ylösheitosta, jossa yksi pelaaja kummastakin joukkueesta kilpailee pallon haltuunotosta. Pelaajat syöttelevät palloa toisilleen, kuljettavat sitä pomputtelemalla ja yrittävät heittää pallon vastustajan korirenkaan läpi. Jos pallo palaa peliin korilevystä, peli jatkuu. Jos pallo koskettaa lattiaa tai koritelinettä sivurajan takana, toinen joukkue saa rajaheiton. Pelikello pysäytetään aina siksi aikaa kun pallo ei ole pelissä.[1]

Koriin menneestä vapaaheitosta joukkue saa yhden pisteen, kolmen pisteen kaaren ulkopuolelta heitetystä korista kolme pistettä, ja kaikista muista koreista kaksi pistettä. Voittajajoukkue tekee usein yli sata pistettä.[1]

Taktiikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelipaikat hyökkäyksessä: 1)takamies , 2) heittävä laitahyökkääjä , 3) pieni laitahyökkääjä, 4) iso laitahyökkääjä, 5) sentteri.

Pelaajien pelipaikat ovat takamies, heittävä laitahyökkääjä, pieni laitahyökkääjä, iso laitahyökkääjä ja sentteri. Takamiehen tehtävä on tuoda pallo ylös hyökkäyksessä ja johtaa peliä. Sentteri on yleensä joukkueen pisin pelaaja, ja hän pyrkii poimimaan levypallot ja torjumaan vastustajan heitot korin alla.[1]

Puolustustaktiikkana voidaan käyttää paikkapuolustusta tai miesvartiointia. Paikkapuolustuksessa puolustavan joukkueen pelaajat vartioivat omaa aluettaan ja sille tulevia hyökkääjäpelaajia. Miesvartioinnissa he varjostavat kukin omaa hyökkääjäpelaajaansa ja yrittävät estää tätä kuljettamasta, syöttämästä tai heittämästä.[1]

Sääntöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueeseen kuuluu enintään 12 pelaajaa, joista viisi on kerrallaan kentällä.[1]

Erät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisten sääntöjen mukaan koripallo-ottelussa on neljä 10 minuutin erää. Erätauot ovat 2, 15 ja 2 minuuttia.[6] NBA:ssa pelataan neljä 12 minuutin erää.[1] Minikoripallossa pelataan neljä kahdeksan minuutin erää.

Jos peli on tasan neljännen erän jälkeen, pelataan viiden minuutin jatkoeriä voittajan selville saamiseksi.[6]

Pallon käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palloa on pelattava käsin: syöttämällä, heittämällä, lyömällä, vierittämällä tai pomputtamalla. Pallo käsissä ei saa juosta, eikä sitä saa tahallaan pelata jaloilla tai lyödä nyrkillä.[7]

Aikarajoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotta peli olisi hyökkäävää, säännöissä asetetaan joukkueille erilaisia aikarajoituksia.[1] Pelaaja saa pitää palloa käsissään enintään viiden sekunnin ajan.[1] Pelaaja saa olla vastustajan kolmen sekunnin alueella enintään kolme sekuntia kerrallaan.[8] Joukkueen on tuotava pallo etukentälleen keskirajan yli kahdeksassa sekunnissa, ja joukkueen on yritettävä koriinheittoa 24 sekunnissa pallon haltuunotosta.[9]

Mahdollinen kori hyväksytään loppusummerinkin jälkeen, jos pallo oli jo ilmassa.[10]

Henkilökohtaiset ja tekniset virheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos pelaajaa rikotaan, joukkue saa sisäänheiton tai kaksi vapaaheittoa, jos rikkomus tapahtui heittotilanteessa. Joukkue voi saada myös yhden vapaa heiton jos heittotilanteessa rikottu pelaaja saa korin siitä.Henkilökohtainen virhe tuomitaan siitä, jos vastustajaa kosketaan sääntöjen vastaisesti. Tekninen virhe tuomitaan yleensä epäurheilijamaisesta käytöksestä, ja se on vakavampi kuin henkilökohtainen virhe.[1]

Rikkomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikkomus on jokin sääntöjen vastainen teko palloa käsiteltäessä. Rikkomuksia ovat esimerkiksi pallon pompauttaminen rajan ulkopuolella, askelrikkomus eli pallo käsissä käveleminen, pallon vääränlainen käsittely, kaksoiskuljetus eli pallon kuljettaminen uudelleen tai kahdella kädellä pompottaminen, tai pallon palautus omalle kenttäpuoliskolle. Rikkomuksista tuomitaan yleensä sisäänheitto vastustajalle.[1]

Levinneisyys ja sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista. Se on erityisen harrastettua ja seurattua Yhdysvalloissa, mutta myös esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Etelä-Euroopassa ja entisissä Neuvostoliiton valtioissa. Liettuassa koripallo on kansallisurheilulaji[11].

Maailman tunnetuin ja kovatasoisin koripalloliiga on yhdysvaltalainen National Basketball Association (NBA). Euroopassa pelataan myös omaa ammattilaissarjaa nimeltään Euroliiga.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NBA:ssa on pelannut kaksi suomalaista, Hanno Möttölä ja vuonna 2013 Chicago Bullsiin varattu Erik Murphy. Euroliigassa suomalaisista Möttölän lisäksi ovat pelanneet Petteri Koponen, Emir Sulejmanović, Teemu Rannikko, Jukka Matinen ja Sasu Salin.

Suomessa koripallon pääsarjan nimi on nykyään Korisliiga. Kaudella 2004–2005 käytettiin nimeä Sparliiga. Suomessa on pääsarjatason lisäksi miehille kuusi alempaa divisioonatasoa ja naisille neljä. Suomen Koripalloliiton jäsenenä on noin 250 koripalloseuraa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin varhainen historia, vuodet 1891–1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttöjen koripallojoukkue vuodelta 1908. Milton High School, Milton, Pohjois-Dakota.

Vuonna 1891 kanadalaiselle opettajalle, James Naismithille, annettiin tehtäväksi keksiä uusi laji, jota oppilaat pystyisivät pelaamaan talvisin. Naismith toimi tällöin Springfieldissä, Massachusettsin paikallisessa NMKY:ssä. Naismith pyrki keksimään pelin, jossa ei olisi taklauksia ja fyysinen kontakti pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisenä. Esikuvana oli Naismithin lapsuudenpeli Duck on a Rock. Naismith pistikin pelissä maalit korkealle, jolloin lajissa tulisi korostumaan voiman sijaan taito. Hän löysi koulustaan kaksi luumukoria, jotka naulattiin koulun liikuntasalin seinille. Tämän jälkeen Naismith kirjoitti kolmetoistaosaisen säännöstön ja peli oli valmis.[12]

Tammikuussa 1892 pelin säännöt ilmestyivät ensimmäistä kertaa painettuina ja kaksi kuukautta tämän jälkeen pelattiin lajin ensimmäinen virallinen ottelu. Ottelu käytiin Naismithin koulun oppilaiden ja opettajien kesken oppilaiden voittaessa luvuin 5–1.[13][14] Peleissä käytettiin aluksi pallona jalkapalloa, mutta vuoden 1894 aikana käyttöön otettiin oma varsinainen koripallo.[13]

Koripallosta tuli nopeasti hyvin suosittua, ja se levisi NMKY:n verkoston kautta kaikkialle Yhdysvaltoihin. Kymmenen vuoden sisällä keksimisestä myös muut oppilaitokset ja urheiluseurat kiinnostuivat pelistä.

Suomeen koripallo saapui Vilho Nuorevan mukana Kööpenhaminasta noin 1927–1930 lähteestä riippuen[15].[16][17]

National Basketball Association (NBA), 1946–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripalloa 1970-luvulla

National Basketball Association (NBA) perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1946 koordinoimaan yhdysvaltalaisten huippujoukkueiden välisiä otteluita. Tämän jälkeen pelin suosio kasvoi entisestään, ja nykyään koripallo (erityisesti myös yliopistokoripalloilu) onkin yksi neljästä suuresta yleisön seuraamasta amerikkalaisesta pallopelistä (muut ovat amerikkalainen jalkapallo, baseball ja jääkiekko).

NBA:n varhaisemmassa historiassa on ollut monia hyvin kuuluisia pelaajia, kuten esimerkiksi George Mikan, Bill Russell, Wilt Chamberlain (ainoa pelaaja NBA:n historiassa, joka on tehnyt yhdessä ottelussa 100 pistettä), Oscar Robertson ja Jerry West. Koripallo tuli erityisen suosituksi 1980- ja 1990-luvulla, jolloin pelin suurimpia tähtiä olivat Kareem Abdul-Jabbar, Earvin "Magic" Johnson, Larry Bird ja maailman kaikkien aikojen parhaaksi koripalloilijaksi arvostettu Michael Jordan. Kolme viimeksi mainittua olivat myös todella suuria urheilijatähtiä vuonna 1992 Barcelonassa pidetyissä kesäolympialaisissa, jossa Yhdysvaltain joukkue (lempinimeltään Dream Team) voitti ylivoimaisesti kultamitalin.

Muita hyvin tunnettuja pelaajia 1980- ja 1990-luvuilla ovat olleet muun muassa Charles Barkley, Karl Malone, John Stockton, Dennis Rodman, Scottie Pippen ja Shaquille O'Neal.

Kautta aikojen NBA:n parhaimmin menestyneitä ja kuuluisimpia joukkueita ovat olleet muun muassa Boston Celtics ja Los Angeles Lakers, jotka ovat saavuttaneet yhteensä 33. NBA-mestaruutta, eli lähes puolet kaikista otelluista. 1990-luvun parhaiten menestynyt joukkue oli 6 mestaruutta saalistanut Chicago Bulls, jonka myötä koripallon suosio muuallakin maailmassa kasvoi. Bulls onkin ainoa NBA-joukkue, jonka kokoonpanoista kaksi esiintyy NBA:n julkaisemalla 10 parasta joukkuetta-listalla.

Vuonna 1997 perustettiin niin sanottu naisten NBA, Women's National Basketball Association (WNBA).

Kansainvälinen koripallo, 1932–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmen pisteen heitto.

Kansainvälinen koripalloliitto (Fédération Internationale de Basketball Amateur, FIBA) perustettiin vuonna 1932. Tuolloin järjestön järjestämät turnaukset oli tarkoitettu vain amatööripelaajille. Vuonna 1989 sääntöjä muutettiin, mutta kirjain 'A' säilyi silti järjestön lyhenteen viimeisenä kirjaimena (A niin kuin amateur, amatööri).

FIBA määrittää koripalloilun kansainväliset säännöt, hyväksyy kansainväliset pelaajien siirrot ja kontrolloi kansainvälistä tuomarointia. FIBA:ssa on yli 200 maajäsentä.

Koripallo sisällytettiin ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmaan Berliinin olympialaisissa vuonna 1936. USA:n joukkue on voittanut kaikki turnaukset lukuun ottamatta kolmea, joista etenkin 1972 Münchenin olympialaisten tappio Neuvostoliiton koripallomaajoukkueelle on erityisesti jäänyt koripallohistoriaan viimeisten sekuntien erityisen sekavan toimitsija- ja tuomaritoiminnan vuoksi.

Naisten koripallo lisättiin olympialaisten ohjelmaan 1976 Montrealissa. Parhaita naisjoukkueita ovat kaikki turnaukset huomioon ottaen olleet Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Australia.[18]

Vuonna 1950 pidettiin ensimmäiset miesten maailmanmestaruuskilpailut Argentiinassa. Kolme vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäiset naisten maailmanmestaruuskilpailut Chilessä. MM-kilpailut pidetään neljän vuoden välein, olympialaisiin nähden kahden vuoden erolla (esimerkiksi olympialaiset ovat vuosina 2008 ja 2012 – MM-kilpailut vuosina 2006 ja 2010).

FIBA lopetti amatööri- ja ammattilaisurheilijoiden erottelun vuonna 1989, ja sen vuoksi vuodesta 1992 eteenpäin ammattilaiset ovat päässeet pelaamaan olympialaisissa.

Kansainväliset säännöt muuttuivat 2010-2011 alkavalla pelikaudella. Kolmen pisteen heittokaari siirtyi puoli metriä taaemmas ja kolmen sekunnin alue muuttui suorakulmion muotoiseksi.

Arvokisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosien huippujoukkueita miesten arvoturnauksissa ovat olleet: Ranska, Argentiina, Espanja, Italia, Kreikka, Liettua, Saksa, Jugoslaviaan kuuluneet Kroatia ja Serbia sekä Yhdysvallat.

Suomen ja Meksikon välinen ottelu vuoden 1952 olympialaisissa.

Suomen miesten maajoukkue on osallistunut EM-kilpailuihin 15 kertaa. Parhaan sijoituksen arvokisoissa joukkue saavutti vuonna 1967 kun Suomi oli 6. Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnauksessa. Suomen miesten koripallomaajoukkuetta kutsutaan nimellä Susijengi. Suomen naisten maajoukkue on osallistunut viidesti EM-kisojen lopputurnaukseen, paras sijoitus on 11. tila vuosina 1952 ja 1956.

Kansainvälisiä turnauksia pidetään lisäksi eri ikätasoilla. Erityisesti yli 35-vuotiaiden, 40-vuotiaiden ja 50-vuotiaiden sarjoissa on ollut voimakasta kasvua.

Muunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyörätuolikoripallo on yksi maailman suosituimmista vammaisurheilulajeista. Siinä pelaajat ovat pyörätuoleissa, mutta muuten laji vastaa hyvin pitkälti tavallista koripalloa.

Ulkona pelataan katukoripalloksi kutsuttua versiota.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Suuri urheilulajikirja: säännöt, tekniikka & taktiikka, s. 104–109. (alkuteos: The Sports Book, 2015). Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6001-7.
  2. Koripallon viralliset pelisäännöt 2014, s. 4−6.
  3. Koripallon viralliset pelisäännöt 2014, s. 5.
  4. Koripallon viralliset pelisäännöt 2010: Koripallopelin varusteet, s. 7.
  5. Koripallokenttä ja varusteet Suomen Koripalloliitto. Viitattu 7.3.2016.
  6. a b Koripallon viralliset pelisäännöt 2014, s. 14.
  7. Koripallon viralliset pelisäännöt 2014, s. 18.
  8. Koripallon viralliset pelisäännöt 2014, s. 27.
  9. Koripallon viralliset pelisäännöt 2014, s. 28.
  10. Koripallon viralliset pelisäännöt 2014, s. 15.
  11. Sports in Lithuania: Introduction, TrueLithuania.com
  12. History of basketball in Europe - timeline FIBA Europe. Viitattu 14.6.2010. (englanniksi)
  13. a b Kansainvälisen koriksen tärkeimmät rajapyykit Suomen Koripalloliitto. Viitattu 14.6.2010.
  14. History FIBA. Viitattu 14.6.2010. (englanniksi)
  15. Eeva Järvenpää: Kertomuksia Helsingin Kortteleista Osa 52: Kaniini. Helsingin Sanomat, 21.10.2006. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. 0355-2047. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.6.2008.
  16. Kimmo Turunen: Piispan siunaus turnaukselle. Itä-Savo, 27.6.2008, 101. vsk, nro 173, s. 20. Savonlinna: Itä-Savo Oy. 0356-4444.
  17. Martti Huhtamäki: Olympian henki. Helsinki 450-vuotias, 12.6.2000, 24. vsk. Helsingin kaupunki. 0782-0453. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.6.2008.
  18. Women's Olympic All-Time Results & Standings USA Basketball. Viitattu 15.11.2009. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erkki Vasara: Koritalkoot – Puoli vuosisataa järjestäytynyttä koripallourheilua Suomessa 1939-1989. SKL, Helsinki 1990

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta koripallo.