Siirry sisältöön

Rytminen voimistelu

Wikipediasta
Rytminen voimistelu
Jevgenija Kanajeva vuonna 2012.
Jevgenija Kanajeva vuonna 2012.
Piirteet
Tyyppi ihmisurheilu
Lajiryhmä voimistelu
Varusteet keilat, pallo, naru, nauha, vanne[1]
Pelikenttä voimistelumatto
Pelialue 14 m × 14 m
Peliaika 1min 30s (yksilö)
2min 30s (joukkue)
1min 30s (duo/trio)
Kilpailutoiminta
Kansainvälinen kattojärjestö Kansainvälinen voimisteluliitto
Olympialaisissa 1984 –
MM-kilpailut 1963 – [2]

Rytminen voimistelu on naisvoimistelusta kehittynyt olympialaji. Rytmisessä voimistelussa tehdään musiikin tahdissa ohjelma, jossa käytetään narua, palloa, vannetta, keiloja tai nauhaa.[1] Lisäksi voidaan esittää vapaaohjelma, jossa voimistelijalla ei ole välinettä. Kilpailuissa esitetään kilpailusta riippuen 1–4 ohjelmaa.

Rytminen voimistelunäytös Lontoon olympialaisissa 1908

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin kehittymisen taustalla ovat vaikuttaneet muun muassa ranskalaiset Georges Demenÿ ja François Delsarte ja amerikkalainen Isadora Duncan. Vuonna 1963 Kansainvälinen voimisteluliitto (Fédération Internationale de Gymnastique – FIG) tunnustettiin rytmisen voimistelun sääntöjen laatijaksi ja samana vuonna järjestettiin ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut.[2]

Harjoittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimistelu aloitetaan nuorena, mieluiten 4–7-vuotiaana. Rytmistä voimistelua voi harrastaa yksilönä, duona/triona tai joukkueessa, jossa kilpailee viisi voimistelijaa, mutta useimmissa joukkueissa harjoittelee kuitenkin vähintään kuusi voimistelijaa. Huiput harjoittelevat Suomessa noin kymmenen kertaa viikossa. Harjoittelu on monipuolista ja siihen sisältyy muun muassa liikkuvuus- ja voimaharjoittelua ja välinetekniikkaa sekä balettia. Peruskouluikäisillä harjoitukset ovat usein 2–4 tuntia päivässä riippuen taitotasosta. Venäjän huiput asuvat Novogorskissa, Moskovan treenikeskuksessa ja harjoittelevat noin 8 tuntia päivässä 6 päivää viikossa.

Rytmisiä voimistelijoita Natsi-Saksassa 1933

Kilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rytmisessä voimistelussa käydään kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja. Tärkeimmät kilpailut ovat Euroopan- ja maailmanmestaruuskilpailut, maailmancup ja GP-kisat sekä olympialaiset. Laji on ollut mukana World Gamesissa vuodesta 2001 alkaen[3].

Neuvostoliittolainen voimistelija Galima Shugurova 1973

Suomessa kilpaillaan ikäsarjoittain ja tason, eli sarjan mukaan. Suomessa sarjoja on kolme, A, B ja C-sarjat. A-sarja on tasoltaan parhain ja C-sarja on taitotasoltaan alhaisemmille voimistelijoille. Voimistelijat voidaan ilmoittaa kilpailuun oman taitotason ja iän perusteella sopivaan sarjaan.

Yksilökilpailuissa tehdään jokainen väline- tai vapaaohjelma kerran. Joukkue- ja duo/trio kilpailuissa ohjelma tehdään kaksi kertaa. Joissain joukkuesarjoissa on kaksi eri joukkueohjelmaa eri välineillä, joten silloin molemmilla välineohjelmilla tehdään yksi suoritus.

Rytminen voimistelu on arvostelulaji. Tuomaristo arvioi ohjelmaa kolmella osa-alueella: suorituspuhtaus (E), taiteellisuus (A) sekä vartalo- ja välinetekniikkaa (D1+D2=D). Suorituksen maksimipisteet ovat 10.00, joista sekä E- että A -vähennykset yhteensä lasketaan. Vaikeusosapisteiden (D) maksimipistemäärää ei ole rajattu. Pisteet ovat vuonna 2020 nousseet kilpailuissa jo lähelle 30 pistettä, kun ohjelmien vaikeus oli noussut korkeaksi. Erityisesti välinetekniikalla kerätyt pisteet jatkoivat koko ajan kasvua, kun niiden lukumäärä ohjelmissa kasvoi. Säännöt päivitetään olympiadeittain mutta Tokion olympialaisten siirryttyä vuoteen 2021 kilpailtiin vuonna 2016 voimaan tulleilla säännöillä vielä vuosi 2021. Uudet säännöt painottuivat vartalon liikkeisiin ja taiteelliseen ilmaisuun. Säännöt ja pisteytykset päivitettiin jälleen vuonna 2025.

Rytminen voimistelu Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen rytminen voimistelu

Suomessa tämän taidevoimistelun käyttämä nauha (keppiin kiinnitetty silkkinauha) oli esillä ensimmäisen kerran 1950-luvun puolivälissä Helsingin Jyryn voimisteluesityksessä. Idean oli tuonut Neuvostoliitosta Elma Pyykkönen.[4]

Kuuluisia voimistelijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Darja Varfolomeev, Saksa (Olympiakultaa neliottelusta 2024 sekä useita maailmanmestaruuksia)[5]
  • Sofia Raffaeli, Italia (Olympiapronssia neliottelusta 2024 sekä useita maailmanmestaruuksia)[6]
  • Linoy Ashram, Israel (Olympiakultaa neliottelusta 2020 ja EM-neliottelun kultaa 2020)[7]
  • Dina Averina, Venäjä (Olympiahopeaa neliottelusta 2020 ja neljä peräkkäistä neliottelun maailmanmestaruutta)[8]
  • Jana Kudrjavtseva, Venäjä (Olympiahopeaa neliottelusta 2016 ja useita neliottelun maailmanmestaruuksia)[9]
  • Margarita Mamun, Venäjä (Olympiakultaa neliottelusta 2016)[10]
  • Evgenija Kanaeva, Venäjä (olympiavoittaja 2012 ja 2008, maailman mestari 2008, 2009, 2010 ja 2011)
  • Daria Dmitrieva, Venäjä (Olympiahopea 2012)
  • Liubov Cherkashyna, Valko-Venäjä (Olympiapronssi 2012, EM-kulta pallolla ja keiloilla 2011)
  • Aliya Garayeva, Azerbaidžan (useita EM- ja MM mitaleita, olympia-4 2012)
  • Inna Zhukova, Valko-Venäjä (olympiahopea 2008)
  • Ganna Rizatdinova, Ukraina (MM-pronssia 2014, MM-pronssia pallossa, keiloissa ja nauhassa 2015)
  • Alina Kabajeva, Venäjä (olympiavoittaja 2004)
  • Hanna Bezsonova, Ukraina (maailmanmestari 2007, olympiapronssi 2004 ja 2008)
  • Marina Durunda, Azerbaidžan ( EM-pronssia nauhassa, MM-5 2015, European games hopeaa nauhassa 2015)
  • Salome Pazhava, Georgia (European Games pronssia nauhassa 2015, MM-4 2015)

Asutyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Lajiesittely Suomen Voimisteluliitto. Viitattu 22.7.2026.
  2. 1 2 World Gymnastics - Rhythmic History FIG. Viitattu 22.7.2026. (englanniksi)
  3. ↑ Looking back: The World Games 2001 www.theworldgames.org. Viitattu 22.7.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Rytmisen voimistelun tuki - Lajihistoriaa TUL:n rytmisen voimistelun tuki ry. Viitattu 22.7.2026.
  5. ↑ VARFOLOMEEV Darja - FIG Athlete Profile FIG. Viitattu 22.7.2026. (englanniksi)
  6. ↑ RAFFAELI Sofia - FIG Athlete Profile FIG. Viitattu 22.7.2026. (englanniksi)
  7. ↑ ASHRAM Linoy - FIG Athlete Profile FIG. Viitattu 22.7.2026. (englanniksi)
  8. ↑ AVERINA Dina - FIG Athlete Profile FIG. Viitattu 22.7.2026. (englanniksi)
  9. ↑ KUDRYAVTSEVA Yana - FIG Athlete Profile FIG. Viitattu 22.7.2026. (englanniksi)
  10. ↑ MAMUN Margarita - FIG Athlete Profile FIG. Viitattu 22.7.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rytminen_voimistelu&oldid=24148064”