Olympialaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nykyaikaisia olympialaisia. Antiikin olympialaisista katso Olympian kisat.
Olympialaiset
Olympialippu on olympialaisten tunnus. Lipussa ovat olympiarenkaat. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913, ja niitä käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.
Olympialippu on olympialaisten tunnus. Lipussa ovat olympiarenkaat. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913, ja niitä käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.
Laji useita kymmeniä lajeja
Perustettu 1896
Edeltäjä antiikin olympialaiset
Zappaan olympialaiset
Wenlockin olympialaiset kisat
Motto Citius, altius, fortius
Sivusto https://olympics.com/

Olympialaiset eli olympialaiset kisat tai olympiakisat ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Ne järjestetään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisten olympialaisten juuret ovat yli 2500 vuoden takana antiikin Kreikassa, missä järjestettin panhelleenisiä kisoja kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä. Panhelleeniset kisat olivat uskonnollisia tapahtumia kreikkalaisten jumalten kunniaksi. Yksi näistä kilpailuista oli Olympiassa ylijumala Zeuksen kunniaksi järjestetyt Olympian kisat. Niistä varhaisin tunnetaan vuodelta 776 eaa., mutta siihen mennessä kisoja arvellaan järjestetyn jo vuosisatojen ajan.[1]

Olympian kisat olivat huomattavan erilaiset kuin nykyajan olympialaiset. Niiden lajimäärä oli pieni, ja kaikki osallistujat olivat kreikkalaisia miehiä, jotka kilpailivat ilman vaatteita. Vain voittajat saivat palkinnon. Nykyajan olympialaiset ovat jättimäinen, maailmanlaajuinen mediatapahtuma.[2]

Muinaisen Olympian rauniot löydettiin vuonna 1766, ja vuonna 1876 paikalla aloitettiin arkeologiset kaivaukset. Sen jälkeen kun Olympian stadion oli saatu kaivettua esiin, siitä tuli vuonna 1936 nykyaikaisten olympialaisten olympiatulen seremoniallinen sytytyspaikka. Olympiasta olympiatuli kuljetetaan soihtuviestinä kisojen pitokaupungin stadionille. Olympian stadionilla järjestettiin myös vuoden 2004 kesäolympialaisten kuulantyöntö. Stadionin lähettyvillä on nykyisin kansainvälinen olympia-akatemia ja olympialiikkeen perustajan paroni Coubertinin sydämen hautapaikka.[3]

Olympialiikkeen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisten olympialaisten isä, paroni Pierre de Coubertin, perusti olympialiikkeen ja Kansainvälisen olympiakomitean vuonna 1894, ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Coubertin sai ajatuksensa nykyajan olympiakisoista antiikin kisojen ohella myös 1800-luvulla järjestetyistä urheilukilpailuista, kuten englantilaisista Wenlockin olympialaisista kisoista ja kreikkalaisista Zappaan olympialaisista. Monet nykyaikaisten olympialaisten piirteistä ja tavoitteista ovat Coubertinin visioimia. Coubertin teki olympialaisista enemmän kuin pelkät urheilukilpailut, ja olympialaisessa peruskirjassa olympialaiset kuvataan yhteiskunnallisena liikkeenä ja elämänfilosofiana.[4]

Kisojen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset nykyajan olympiakisat järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Ne olivat vain kesäkisat; ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vasta vuonna 1924. Jokaisen kesäolympialaisvuoden tammikuu aloittaa uuden olympiadin, neljän vuoden jakson. Vuonna 1992 talviolympialaiset siirrettiin kesäloympialaisten kanssa samalta vuodelta kahta vuotta myöhemmäksi, olympiadin kolmannelle vuodelle.[5]

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja.[6]

Osallistumisoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa.[7] Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin[8].

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Boikotit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1956, 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun ja Suezin kriisiin, vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton Afganistanin sotaan ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

Luettelo olympiakisoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäolympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Tokio, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2020).
Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

Talviolympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia (Innsbruck, Sankt Moritz).
Pääartikkeli: Talviolympialaiset

Olympialajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaisissa kilpailtavat lajit päättää Kansainvälinen olympiakomitea joko lajiliiton tai olympialaisten järjestelykomitean ehdotuksesta. Tokion kesäolympialaisten 2020 ohjelmassa on 33 lajiryhmää ja Pekingin talviolympialaisten 2022 ohjelmassa seitsemän.

Olympiasymbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiarenkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

  • Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin Olympian kisat kestivät viisi päivää.
  • Renkaat kuvaavat Olympian kisojen tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
  • Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi väriä (renkaiden värit, pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä maailman kaikkien valtioiden lipuissa on vähintään yksi lipun väreistä.

Olympiatuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin kisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

Olympiamotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Olympiamitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkintojenjakotilaisuus vuoden 2008 kesäolympialaisissa.

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan.[9] Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä[9]. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi.[10] Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin[9].

Olympiahymni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyrídon Samáraksen säveltämä ja Kostís Palamáksen sanoittama.

Olympiamaskotti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo. Maskotti on yleensä jollain tavalla liittynyt siihen maahan missä kisat pidetään, esim. Venäjällä Miska-karhu tai Kanadassa Amik-majava.[11]

Ensimmäinen maskotti nähtiin Grenoblen talvikisoissa vuonna 1968, missä Schuss-niminen yksijalkainen hiihtäjähahmo esiintyi kuvissa ja leluissa. Virallisen kisamaskotin tittelin sai kuitenkin vasta Münchenin vuoden 1972 kesäkisojen maskotti Waldi.

Olympiavala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

Olympiatervehdys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Olympic Salute Gra Ruebin veistos 1928 kesäolympialaisiin Amsterdamissa.

Olympiatervehdys on variaatio roomalaisesta tervehdyksestä. Olympiavariantissa oikea käsi ojennetaan ylöspäin kämmen alaspäin sormet yhdessä. Ele poikkeaa käden kulman ja suunnan suhteen, jotka ovat korkemmalle ja etuoikeammalle kuin roomalaisessa.[12][13] Tervehdys on nähtävillä 1924 ja 1936 olympialaisten virallisissa julisteissa.[14]

Olympiatervehdys on jäänyt käytöstä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sen katsotaan muistuttavan liikaa natsitervehdystä.[15] Viimeisin käyttö oli vuoden 1948 talviolympialaisisten avausseremonioissa.[16]

Mitalitilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestyneimmät urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Yhdysvallat Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
Neuvostoliitto Larysa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Suomi Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Yhdysvallat Mark Spitz uinti 1968–1972 9 1 1 11
Yhdysvallat Carl Lewis yleisurheilu 1984–1996 9 1 0 10
Norja Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
Norja Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
Norja Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Saksa Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
Japani Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Yhdysvallat Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
Yhdysvallat Matt Biondi uinti 1984–1992 8 2 1 11
Yhdysvallat Ray Ewry* yleisurheilu 1900–1908 8 (10) 0 0 8 (10)
Jamaika Usain Bolt yleisurheilu 2008–2016 8 0 0 8

* Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kesäolympialaisten (välikisat) mitaleja mukaan.

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Yhdysvallat Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
Neuvostoliitto Larisa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Norja Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
Neuvostoliitto Nikolai Andrianov voimistelu 1972–1980 7 5 3 15
Norja Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
Neuvostoliitto Boris Šahlin voimistelu 1956–1964 7 4 2 13
Italia Edoardo Mangiarotti miekkailu 1936–1960 6 5 2 13
Japani Takashi Ono voimistelu 1952–1964 5 4 4 13
Suomi Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Saksa Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
Norja Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Japani Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Yhdysvallat Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
Yhdysvallat Ryan Lochte uinti 2004–2016 6 3 3 12
Yhdysvallat Dara Torres uinti 1984–2008 4 4 4 12
Venäjä Aleksei Nemov voimistelu 1996–2000 4 2 6 12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija Laji Vuosi Kulta
Yhdysvallat Michael Phelps uinti 2008 8
Yhdysvallat Mark Spitz uinti 1972 7
Itä-Saksa Kristin Otto uinti 1988 6
Valko-Venäjä Vitali Štšerbo voimistelu 1992 6
Yhdysvallat Michael Phelps uinti 2004 6
Yhdysvallat Anton Heida voimistelu 1904 5
Yhdysvallat Willis Lee ammunta 1920 5
Italia Nedo Nadi miekkailu 1920 5
Suomi Paavo Nurmi yleisurheilu 1924 5
Yhdysvallat Eric Heiden pikaluistelu 1980 5
Yhdysvallat Matt Biondi uinti 1988 5
Yhdysvallat Michael Phelps uinti 2016 5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija Laji Vuodet Kisat (lkm)
Unkari Aladár Gerevich miekkailu 1932–1960 6
Yhdistynyt kuningaskunta Steve Redgrave soutu 1984–2000 5
Unkari Pál Kovács miekkailu 1936–1960 5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija Laji Kisat Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Yhdysvallat Michael Phelps uinti 2008 8 0 0 8
Yhdysvallat Michael Phelps uinti 2004 6 0 2 8
Neuvostoliitto Aleksandr Ditjatin voimistelu 1980 3 4 1 8

Muita mitalisaavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit kesä- ja talvilajissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit talvilajissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gillis Grafström, Ruotsi, kultaa taitoluistelussa 1920, 1924, 1928 ja hopeaa 1932. Taitoluistelu oli kesäkisojen ohjelmassa 1920, sen jälkeen talvikisoissa. Grafström oli myös ensimmäinen, joka voitti sekä kesä- että talvikisoissa kultaa tai ylipäätänsä mitalin, sillä pariluistelu, jossa Ludovika ja Walter Jakobsson ottivat 1924 hopeaa, oli seuraavana päivänä miesten luistelun jälkeen.
  • Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson, Suomi, taitoluistelu, 1920 taitoluistelu oli kesäkisoissa, 1924 talvikisoissa.
  • Yhdysvaltalaiset jääkiekkoilijat Herbert Drury ja Frank Synott, hopealla Antwerpenissa 1920 ja Chamonix’ssa 1924

Muita kesäolympialaisten ennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten kesäolympiakisoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

Eniten vuosia kultamitalien välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

Vanhimmat kultamitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

  • 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

  • Korkeintaan 12-vuotias tuntematon ranskalaispoika hollantilaisten perämiehenä, kaksikkosoutu, 1900[26]
  • 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, Saksa, soutu, 1960

Naiset:

Vanhimmat tunnetut osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

Nuorimmat tunnetut osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.[27]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics
  • Miah, Andy & García, Beatriz: The Olympics: The Basics. Routledge, 2012. ISBN 978-0-415-59587-2. </ref>

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miah & García 2012, s. 2.
  2. Miah & García 2012, s. 3–7.
  3. Miah & García 2012, s. 2–3.
  4. Miah & García 2012, s. 8–12.
  5. Miah & García 2012, s. 15–17.
  6. Olympic Games Art Competition Medallists (Sivut 13–17) Art competitions at the Olympic Games. 2.5.2019. The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  7. Greene, Bob: What changed the Olympics forever 23.7.2012. CNN. Viitattu 9.12.2012.
  8. Amateurism 7.12.1999. USA Today. Viitattu 9.12.2012.
  9. a b c Report 268 (s. 30) 31.1.2002. KOK. Viitattu 10.8.2012.
  10. Melonyce McAfee: Why Olympians bite their medals 10.8.2012. CNN.com. Viitattu 10.8.2012.
  11. Olympiamaskotit 5.8.2016. Yle.
  12. Droit, Jean: Paris 1924 - Jeux Olympiques 1924. Olympic Games Museum. Arkistoitu 29.8.2010. Viitattu 15.10.2010.
  13. Schaap, Jeremy: Triumph: the untold story of Jesse Owens and Hitler's Olympics, s. 163–166. Houghton Mifflin Harcourt, 2007. ISBN 978-0-618-68822-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.1.2020).
  14. Olympic Games 1936 Berlin: Poster Olympic Games Museum. Arkistoitu 14.11.2015. Viitattu 29.12.2015.
  15. The Official Olympic Salute Stopped Being Popularly Used After WWII Due to Strongly Resembling the "Heil Hitler" Salute todayifoundout.com. 8.8.2012. Viitattu 14.9.2017.
  16. https://www.youtube.com/watch?v=WfaFnZ6sEnY/%7Ctitle= Full St. Moritz 1948 Official film; katso 13:15–13:20
  17. Eddie Eagan Olympedia. (englanniksi)
  18. Jacob Tullin Thams Olympedia. (englanniksi)
  19. Christa Luding-Rothenburger Olympedia. (englanniksi)
  20. Clara Hughes Olympedia. (englanniksi)
  21. Lauryn Williams Becomes 5th Olympian to Medal in Both Summer and Winter Games Bleacher Report. 21.2.2014. Viitattu 5.8.2021.
  22. Lauryn Williams Olympedia. (englanniksi)
  23. United States beats South Korea to reach baseball gold-medal game; Eddy Alvarez clinches winter-summer medal double ESPN.com. 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  24. a b Gymnast Chusovitina targets ninth Olympics at Paris 2024 www.insidethegames.biz. 1652342040. Viitattu 13.5.2022.
  25. Oscar Swahn Nordic Authors. runeberg.org
  26. Rowing - About London2012. Arkistoitu 6.12.2012. Viitattu 10.8.2012.
  27. An Olympic Achievement, Colby Magazine

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lasse Erola: Omituiset olympialaiset, Helsinki: Helsinki-kirjat 2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]