Alppihiihto

From Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Alppihiihto on laskettelulaji ja talviurheilumuoto, jossa lasketaan lumipeitteisiä rinteitä alas käyttäen kahta suksea, jäykkää monoa ja sidettä, jossa koko jalkapöytä lukittuu sukseen kiinni. Laskeminen voi tapahtua kunnostetulla rinnealueella tai hoitamattomassa rinteessä. Hoitamattomassa rinteessä tapahtuvaa laskemista kutsutaan usein vapaalaskuksi. Alppihiihto on olympialaji.

Historia[edit | edit source]

Rinteiden laskettelua suksilla alettiin harrastaa 1800-luvun alussa Telemarkissa, Norjassa. Ensimmäiset pujottelukilpailut järjestettiin vuonna 1885 Husebyssä. Alppihiihtoa käsitellyt Mathias Zdarskyn kirja julkaistiin 1897 ja kolme vuotta myöhemmin Itävallassa perustettiin kansainvälinen alppihiihtoyhdistys. Sveitsissä järjestettiin ensimmäiset alppihiihtokilpailut 1902 ja Itävallassa 1905.[1]

Alppilajit[edit | edit source]

Alppihiihdossa kilpaillaan seitsemässä lajissa, jotka ovat syöksylasku, supersuurpujottelu eli super-G, suurpujottelu, pujottelu, alppiyhdistetty eli pujottelun ja syöksylaskun tai supersuurpujottelun yhdistelmä, joukkuelasku, vapaalasku ja paripujottelu. Näistä pujottelu, suurpujottelu, super-G, syöksylasku ja alppiyhdistetty kuuluvat alppihiihdon maailmancupiin. Lisäksi alppiyhdistetystä on muunnelma superalppiyhdistetty, jossa lasketaan syöksylaskun tai supersuurpujottelun lisäksi vain yksi pujottelulasku.

Suomessa kilpaillaan myös ns. superpujottelussa, joka on Suomen lyhyisiin rinteisiin kehitetty pujottelun ja suurpujottelun välimuoto.

Pujottelu[edit | edit source]

Pääartikkeli: Pujottelu

Pujottelussa lasketaan porteilla merkattu rata mahdollisimman nopeasti alas. Tiheään merkatun porttivälin johdosta vauhdit ovat maailmancupin lajeista pienimmät. Porttien kepit ovat muista maailmancupin lajeista poiketen yksittäisiä.

Suurpujottelu[edit | edit source]

Pääartikkeli: Suurpujottelu

Suurpujottelu on pujottelun jälkeen toiseksi hitain maailmancupin alppilaji. Porttiväli on huomattavasti suurempi pujotteluun verrattuna.

Supersuurpujottelu eli Super-G[edit | edit source]

Pääartikkeli: Supersuurpujottelu

Super-G tuli viimeisimpänä varsinaisista lajeista maailmancupin ohjelmaan. Se on suurpujottelun ja syöksylaskun välimuoto. Se on maailmancupin lajeista toiseksi nopein.

Syöksylasku[edit | edit source]

Pääartikkeli: Syöksylasku

Syöksylaskun porttiväli maailmancupin lajeista on pisin ja nopeudet suurimmat. Useimmiten rata myötäilee rinteen muotoa, joten se on melko suora. Suuren nopeuden takia syöksylasku lasketaan pitkissä rinteissä. Syöksylaskussa lasketaan vain yksi kierros.

Alppiihiihtovälineitä[edit | edit source]

RR5219-0026R.png

Alppihiihdossa on monia välineitä, mm.

  • sukset ja sauvat
  • monot
  • kypärä ja lasit
  • polvisuojat (polvisyndit) pujotteluun
  • selkäpanssari (tavallinen ja puikka)
  • kovitetut kisahanskat
  • leukasuoja pujottelukypärässä
  • rystyssuojat pujottelusauvoissa
  • kisa-asuna ja harjoittelussa väliasuna käytettävä syöksypuku, sykis (muita nimiä sykäpuku, sykä). Tekniikkalajeissa sykiksessä yleensä lisänä toppaukset.
  • käsisuojat (suurpuikka, SuperG ja syöksy)

Suksienhuoltovälineet[edit | edit source]

mm.

  • sikli
  • viilat (karkea, timantti yms.)
  • viilatuki
  • voitelurauta
  • suksivoiteet
  • sträpit
  • suksipuristimet
  • erilaisia harjoja

Alppihiihdon tekniikka[edit | edit source]

Nykyään alppihiihdossa käytetään leikkaavaa (carving) käännöstä suksien kääntämiseen. Käännöksessä suksea ei päästetä luistamaan sivusuunnassa, vaan sen reuna painetaan rinteeseen, jolloin suksen muoto ja muut ominaisuudet kääntävät laskijaa. Sukselle luodaan painetta, joka tuo lisää vauhtia.

Sukset, jotka ovat suunnilleen laskijan pituiset tai hieman lyhyemmät, ovat aloittelijalle sopivan mittaiset. Liian leikkaavat eli lyhyet ja voimakkaasti muotoillut sukset saattavat aiheuttaa loukkaantumisriskin. Laskuasento on noin hartioiden levyinen ja painopiste suurin piirtein päkiöiden kohalla.

Alppihiihtokilpailuja[edit | edit source]

nuorilla:

  • Aluemestaruuskilpailut
  • Alueiden cup-kisat
  • Audi Alpine Ski Tour
  • Junior cup
  • Hopeasompa
  • Lasten kansallinen loppukilpailu

Tunnettuja alppihiihtäjiä[edit | edit source]

Katso myös[edit | edit source]


Lähteet[edit | edit source]

  1. Siukonen, Markku & Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 102. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9.

Kirjallisuutta[edit | edit source]

  • Antero Raevuori: Valkoinen sirkus: alppihiihdon tarina. WSOY 2004.

Aiheesta muualla[edit | edit source]