Paintball

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paintball -pelaajia

Paintball eli värikuulapeli on urheilulaji. Paintballissa käytetään merkkainta, jolla ammutaan värikuulia. Vastustajat pyritään eliminoimaan pelistä merkkaamalla heidät värikuulan osumalla.

Peliformaatteja on useita: juonellisia eli niin sanottuja skenaariopelejä, erilaisia lipunryöstöpelejä, kilpailumuoto/turnauksia. Jokaisessa pelaajat joutuvat juoksemaan, liikkumaan ja väistelemään pysyäkseen merkkaamattomana samalla, kun tarkoituksena on joko saavuttaa pelin tavoite tai merkitä vastustajan pelaajat.

Nykyaikainen kilpapaintball poikkeaa voimakkaasti metsäpeleistä, vaikka kisapuolenkin juuret ovat alun perin olleet myös metsäkentillä. Turnausmuotoinen pelaaminen on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paintball sai alkunsa 1970-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset värikuulamerkkaimet. Ne oli suunniteltu metsureiden ja karjankasvattajien avuksi puiden ja eläimien merkkaamiseen. Ensimmäinen paintballissa käytetty merkkain oli James Halen keksimä sekä kehittämä.

Ensimmäinen paintball-peli syntyi vuonna 1981, jolloin Hayes Noel ja Charles Gaines ideoivat miten pystyttäisiin mittaamaan, kenellä on paras taistelutilanteessa tarvittava hiiviskely- ja paineensietokyky sekä tiukassa paikassa tarvittava kylmähermoisuus. Heidän kaverinsa George Butler näki eräässä maatalouslehdessä Nelspot 007 -merkkaimen mainoksen ja kolmikko päätti heti, että näillä pystytään mittaamaan erilaisten ihmisten selviytymiskykyä.

Suomeen paintball saapui 80-luvun puolivälissä, jolloin 12 gramman hiilidioksidikapseleilla toimivia merkkaimia tuotiin Suomeen ulkomailta. Ensimmäinen suomenmestaruus (Survival Game -nimen alla) ratkottiin vuonna 1988 Imatralla 15-henkisin joukkuein. Turnauksen voitti Jyväskylän joukkue, joka pelasi loppuottelussa Helsingin joukkuetta vastaan.

Pelityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikainen kilpapaintball[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpapaintball poikkeaa harrastepelistä vain ulkoisin osin. Vastustajat pyritään poistamaan pelistä eliminoimalla heidät siten että osuneesta värikuulasta jää jälki. Tämän lisäksi käytetään myös lippuja, vaikkakin niiden pelillinen merkitys on ajan myötä pienentynyt huomattavasti. Ottelu ratkeaa, kun vastapuolen pelaajat on eliminoitu.

Nykyisin lähes kaikki turnaukset järjestetään tasaisella nurmella, jolle kootaan yleensä ilmatäytteisistä suojista (ns. Sup Air) erimuotoisia kenttiä. Kenttien koko on myös pienentynyt kovasti: nykyisin normaalia on että käytännössä kaikista suojista voi ampua kaikkiin suojiin etäisyyden puolesta, eli kentällä ei ole "rauhallisia" paikkoja lainkaan.

Vuoden 2008 alusta alkaen SM-liiga ja 1. ja 2. divisioonan ottelut on pelattu ns. X-Ball monieräformaatilla. Aikaisemmin käytössä olleesta yhden erän ottelusta on siirrytty viiden minuutin ajalla ja kolmen pisteen rajoittamaan monieräotteluun. Kisoissa peli on huomattavasti nopeatempoisempaa kuin harrastepuolella, esimerkiksi SM-liigassa yhden erän pituus on yleensä vain muutamia minuutteja.

Pelin perusmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelityyppejä on monenlaisia. Peruspelissä yritetään eliminoida kaikki vastakkaisen joukkueen pelaajat merkkaamalla heidät värikuulalla. Lipunryöstössä yritetään hakea lippu vastustajan päädystä ja tuoda se omaan päätyyn. Keskilipussa lippu pitää hakea kentän keskeltä ja viedä vihollisjoukkueen päätyyn. Päätylippupelissä pyritään pääsemään vastustajan päätyyn lippulle. Ensin lipulle päässyt voittaa erän.

Paintball voidaan jakaa kahteen kategoriaan:

  • speedball joka tarkoittaa sup-air -kentillä pelattavaa turnausmuotoista peliä
  • woodsball joka on metsäkentällä pelattavaa peliä.

Varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkkaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkkain eli värikuula-ase toimii joko paineilmalla tai hiilidioksidilla. Varhaisimmat merkkaimet, joilla lajia USA:ssa pelattiin, oli tarkoitettu puiden ja lehmien merkkaamiseen, kunnes maanviljelijät alkoivat pelata toisiaan vastaan. Nykyiset merkkaimet ovat erityisesti lajia varten suunniteltuja, ja markkinoilla on runsaasti merkkejä ja malleja.

Merkkaimet jakaantuvat pumpputoimisiin, mekaanisiin puoliautomaatteihin ja sähkötoimisiin. Pumppumerkkaimet ladataan erillisestä kahvasta, minkä jälkeen merkkain on valmis laukaistavaksi. Ensimmäiset merkkaimet olivat pumpputoimisia, mutta ne vähenivät paljon puoliautomaattien tultua kentille. Mekaaniset puoliautomaatit ovat itselataavia, minkä vuoksi ne ovat uudelleen laukaistavissa heti laukaisun jälkeen. Elektropneumaattisissa kuula-aseissa laukaisu tapahtuu sähköllä toimivan pneumaattisen solenoidin avulla. Koska elektroniikka ohjaa toimintaa, voidaan laukaisuun lisätä erilaisia toimintoja, kuten kauden 2009 alkaessa kilpailuissa käytössä ollut ampumatiheyden raja 10 kuulaa sekunnissa (bps).

Kilpailuissa käytettävistä merkkaimista käytännössä kaikki ovat elektropneumaattisia, eikä pumpputoimisia tai puoliautomaattisia merkkaimia näe kuin niin sanotuissa metsäpeleissä.

Värikuulat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytettyjä värikuulia

Värikuulat ovat värikuulamerkkaimen ammuksia. Ne koostuvat elintarvikeväristä, limettihedelmästä, liivatteesta, polyetyleeniglygolista (PEG) ja vedestä. Kuulat ovat täten periaatteessa jopa syömäkelpoisia, ne eivät vain ole erityisen hyvänmakuisia. Kuula on halkaisijaltaan n. 17 mm eli kaliiperi on .68. Haljennut värikuula hajoaa kokonaan luonnossa noin kuukaudessa. Ehjäksi jäänyt kuula voi sitä vastoin säilyä luonnossa jopa puoli vuotta. Värikuulan "maali" on vesiliukoista ja lähtee pesussa pois vaatteista. Osa edullisemmista, lähinnä Aasiassa valmistetuista kuulista on myös niin sanottuja öljypohjaisia.

Kuulavaihtoehtoja on useita erikokoisia, joista kannattaa valita omalle merkkaimen piipulle parhaiten sopiva koko eli bore. Jos piipun ja kuulan boren sopivuutta ei tiedetä voi sen todeta helpolla puhalluskokeella. Kokeessa kuula pudotetaan irrotettuun piippuun. Jos kuulan bore on liian pieni, kuula tipahtaa suoraan piipun läpi. Boren ollessa liian suuri kuula ei tule piipusta läpi edes puhaltamalla piippuun. Kuulien laadussa on eroja, ja yleensä laadukkaimmissa kuulissa kokoerot ovat mahdollisimman pieniä.

Viime vuosina Suomeenkin on tullut sisäpeliareenoita joissa pelataan kiinteällä ns. reball-kuulalla. Kiinteästä kuulasta ei tule maalia rakenteisiin ei lattiaan, jolloin hallin ylläpito helpottuu huomattavasti. Osuman rekisteröinti tosin jää pelaajan varaan. Reball-hallit mahdollistavat pelaamisen ympäri vuoden, Suomen ilmasto kun ei ole paras mahdollinen talvella ulkona pelaamiseen.

Suojavarusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojamaski

Tärkein ja pakollinen suojavaruste on maski. Maski suojaa silmät, kasvot ja korvat. Maskia pidetään aina päässä kentällä ollessa, eikä sitä saa ottaa pois missään tilanteessa. Maskeina ei saa käyttää aurinkolaseja, suojalaseja, motocrosslaseja, taktisia laseja tai muitakaan kasvosuojia, jotka eivät ole varta vasten suunniteltu paintball-käyttöön. Aina ennen peliä on hyvä tarkistaa linssin kunto, maskin kireys sekä suoritettava mahdollinen huurteenesto. Jos on syytä epäillä maskin soveltuvuutta paintball-käyttöön, voi tarkistaa standardin ASTM F-1776 mukaan hyväksytyt tuotteet tai kysyä paintball-kauppiailta.

Paintball-käyttöön on tarjolla myös muita suojavarusteita. Näitä ovat muun muassa alasuoja, kaulasuoja, kengät, hansikkaat, kyynärsuojat, polvisuojat, alussortsit (sliding pants), rintasuojukset sekä erilaiset päähineet. Alasuoja, kaulasuoja sekä hansikkaat suojaavat tehokkaasti kehon arkoja paikkoja. Polvisuojat, kyynärsuojat ja kengät suojaavat iskuilta, ruhjeilta sekä naarmuilta. Alussortsit suojaavat pesäpallosyöksyissä lonkkaa ja ulkoreittä kevyillä toppauksilla. Rintasuojuksilla taas pyritään suojaamaan rinta ja selkä mustelmilta. Suojat tuovat paintball-lajiin mukavuutta sekä vähentävät pelissä syntyvien mustelmien ja naarmujen määrää.

Suomen suurin Paintball ja Pohjoismaiden suurin pelitapahtuma Suurpeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suurin pelialue, joka sisältää 12 ha erilaisia maastoja ja yhdeksän (9) pelialuetta, sijaitsee Jämsässä Keski-Suomessa. Yhdeksällä pelialueella saadaan aikaiseksi kymmeniä erilaisia pelivariaatioita. Yksi kentistä on kilpakenttä. Jämsän Paintballista löytyy rakennettu kaupunki, Isometsä, Röllikylä, Lentokenttä, Alametsä, Välimetsä, Konttikenttä, Vajanmäki ja Kuivurin Lehto. Koko pelialue otetaan käyttöön joka vuosi Suomen ja Pohjoismaiden suurimmassa pelitapahtumassa "Suurpelissä", joka pelataan aina elokuussa. Jämsän Paintball on kehittänyt peliä jo vuodesta 2003 eli koko toimintansa ajan. Suurpeliin tulee osallistujia Pohjoismaista, Virosta, Venäjältä ja Euroopasta. Pelaajia on satoja ja pelaajamäärä mahdollistaa pelin, jossa eri joukkueilla on rintaman takana omat kapteenit ja pelinjohtaja sekä kentällä joukkueita vetämässä joukkuenjohtajat. Peli kestää koko päivän ja siinä kerätään pisteitä. Eniten pisteistä saanut joukkue voittaa Suurpelin ja palkitaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paintball.