Painonnosto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Irakilainen painonnostaja työnnön allemenovaiheessa.

Painonnosto on urheilumuoto, jossa kilpailija pyrkii kahdella kädellä temmaten ja työntäen nostamaan mahdollisimman painavan tangon levyineen ylös suorille käsille. Painonnosto eroaa voimanoston nostomuodoista; jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastaveto (maastanosto).

Painonnostoa on harrastettu urheilulajina 1800-luvulta lähtien. Olympiakisojen ohjelmassa painonnosto oli jo Ateenassa 1896 mutta vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisista lähtien se on ollut säännöllisesti olympialaji. Suomessa perustettiin Painonnostoliitto vuonna 1934.

Miesten levytangon pituus on 220 senttimetriä ja halkaisija 28 millimetriä ja paino lukkoineen 25 kilogrammaa. Naisten levytangon pituus on 201 senttimetriä ja halkaisija 25 millimetriä ja paino lukkoineen 20 kilogrammaa. Tangossa käytetään 25, 20, 15, 10, 5, 2,5, 2, 1,5, 1, ja 0,5 kilogramman painoisia levyjä. Sarjoja on miehillä kahdeksan: 56 kg, 62 kg, 69 kg, 77 kg, 85 kg, 94 kg, 105 kg ja yli 105 kg. Naisilla sarjoja on seitsemän: 48 kg , 53 kg, 58 kg, 63 kg, 69 kg, 75 kg ja yli 75 kg. Kilpailulajeina ovat tempaus ja työntö. Näiden yhteistulos ratkaisee kilpailusijoituksen. Yleensä kilpailijat käyttävät nostovöitä ja tarkoitukseen suunniteltuja tukevia nostokenkiä. Nostojärjestys määräytyy kilpailijoiden aloituspainojen mukaan.

Kilpailu alkaa tempauksella, jossa tanko nostetaan yhdellä liikkeellä suorille käsille joko saksaamalla, missä toinen jalka on kääntöä tehdessä edessä ja toinen takana, tai istuvalla tyylillä kyykistyen. Merkittävä osa tempauksen onnistumisessa on tasapainon ylläpitämisessä. Tempauksessa ote tangosta on leveämpi kuin työnnössä.

Työntö on kaksivaiheinen. Aluksi tanko otetaan rinnalle vetämällä se ensin olkapään korkeudelle ja samalla kyykistyen sen alle. Kun tasapaino on saavutettu ja noustu ylös, tanko työnnetään rinnalta suorille käsille hieman polvia notkistaen siten, että nopea jalkojen suoristus antaa tangolle vauhtia ylöspäin, mitä seuraa nopea tangon alle meno ja vartalon sekä käsien oikaisu. Tässä on tärkeää saada kyynärpäät lukkoon ennen kuin tangon liike ylöspäin pysähtyy. Nostoissa painot pitää pystyä pitämään ylhäällä vähimmäisajan ja hyvässä tasapainossa, jotta suoritus on hyväksyttävissä. Arvostelutuomareita on kolme. Vähintään kahden tuomarin on oltava samaa mieltä suorituksesta, jotta se voidaan hyväksyä. Molemmissa nostolajeissa kilpailijalla on kolme suoritusta. Mikäli useampi kilpailija on saanut saman tuloksen, voittaa kevein nostaja. Hylkäämisen aiheuttaa muun muassa polven koskettaminen nostolavaan sekä johonkun ruumiinosaan (ei polveen), koskettaminen rinnalleoton aikana.

Kolmas painonnostossa aiemmin mukana ollut nostomuoto on punnerrus. Siinä paino vedetään ensin rinnalle kuten työnnössäkin, mutta punnerretaan sitten pään yläpuolelle jalkoja suorina pitäen. Punnerrus jäi pois vuonna 1972, Münchenin olympialaisten jälkeen. 1900-luvun alussa painonnostossa kilpailtiin myös yhden käden nostoissa, ja olympialaji se oli Ateenan olympialaisissa 1896.

Menestyviä painonnostomaita ovat Bulgaria, Venäjä ja Kiina.

Menestyneitä painonnostajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkiaan neljä painonnostajaa on voittanut kolme olympiakultaa. He ovat Pirros Dimas (Kreikka, syntynyt Albaniassa), Naim Süleymanoğlu (Turkki, syntynyt Bulgariassa), Kakhi Kakhiashvili (Kreikka, syntynyt Georgiassa) ja Halil Mutlu (Turkki, syntynyt Bulgariassa).