Biljardi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo pelistä. Biljardia on myös ehdotettu ja satunnaisesti käytetty tarkoittamaan tuhatta biljoonaa.
Biljardipöytä
Biljardipalloja biljardipöydän veralla

Biljardi on nimitys joukolle pallopelejä, jota pelataan veralla päällystetyllä pöydällä, joka on yleensä suorakaiteen muotoinen. Pöytää ympäröivät kumipehmusteiset, verkapäällysteiset vallit noin pallojen puolivälin korkeudella. Biljardipöydässä on tavallisesti kuusi pussia, yksi kussakin kulmassa sekä yksi kummankin pitkän sivun keskikohdilla, mutta joissakin pöydissä ei ole pusseja lainkaan. Biljardipeleissä lyödään kööksi (ransk. queue) kutsuttavalla suippenevalla kepillä pöydällä olevia palloja.

Biljardipelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri biljardipelejä:

Yleisimmät pool-pelit ovat kasipallo (8-ball), ysipallo (9-ball), kymppipallo (10-ball) ja straight pool (14.1). Näiden lisäksi on olemassa variaatioita ja muita epävirallisia pelimuotoja.

Kaisa on myös suosittu laji, lähinnä Itä-Suomessa.

Snookerissa ja englantilaisessa biljardissa pelipöytä on huomattavasti isompi ja pussien suut ovat vain hieman palloa suurempia, poolissa on taas verrattain isot ja leveät aukot.

Suomessa melko harvinainen Carambole eli kara eroaa muista biljardipeleistä siinä, ettei pöydässä ole lainkaan pusseja. Pelin tarkoituksena on osua omalla lyöntipallolla kumpaankin muuhun pöydällä olevaan palloon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biljardin historia ulottuu lajin alkulähteille 1400-luvulle. William Shakespeare mainitsee lajin useasti teoksissaan, mukaan lukien kuuluisat vuorosanat: "let's do billiards" näytelmässä Antony and Cleopatra (1606-07). Muita innokkaita lajin harrastajia ovat olleet muun muassa Mozart, Ludvig XIV, Marie Antoinette, Immanuel Kant, Napoleon, Abraham Lincoln, Mark Twain, George Washington, Charles Dickens, George Armstrong Custer, Theodore Roosevelt, Lewis Carroll, W. C. Fields, Babe Ruth, Bob Hope, Jackie Gleason.

Kaikkien biljardilajien katsotaan kehittyneen sisällä pelattaviksi peleiksi ulkona pelattavista keppi-ja-pallo- nurmikenttäpeleistä.[1] Ne ovat siis sukua kroketille ja golfille.

Englanninkielisestä kirjallisuudesta löytyy sanan "billiards" maininta ensimmäisen kerran Edmund Spenserin kirjasta "Mother Hubberd's Tale", vuodelta 1591.[2] Kirja mainitsee nopin, kortein ja "balliardsein" pelattavat pelit. Sanan "biljardi" alkuperä saattaa olla ranskan kielen keppiä tarkoittava sana "billart" tai "billette". Sanan alkuperä saattaa myös olla ranskan kielen palloa tarkoittava sana "bille". Biljardikepin nimitys "köö" juontaa juurensa myös ranskan kieleen, häntää tarkoittavaan sanaan "queue". Pelissä alun perin käytetty maila muistutti muodoltaan enemmän golf- tai jääkiekkomailaa. "Köö", eli "häntä" viittaa tapaan käyttää mailan häntäpäätä lyötäessä vallissa kiinni olevaa palloa.[3]

Biljardiksi tunnistettavissa olevaa, krokettia muistuttavaa peliä pelattiin ulkotiloissa 1340-luvulla. Ranskan kuningas Ludvig XI:llä oli ensimmäinen tunnettu sisätiloissa sijaitseva biljardipöytä. Ludvig XIV kehitti peliä eteenpäin ja kasvatti sen suosiota ja se levisi nopeasti Ranskan aateliston keskuudessa. Vaikka peliä oltiin pitkään pelattu paljaalla maalla, tämä muoto näyttää hävinneen 18. vuosisadalla kroketin, golfin ja keilapelien tieltä, kun taas pöytäbiljardi on yleistynyt sisätilojen aktiviteettina. Skotlannin kuningatar Maria Stuart väitti, että hänen "table de billiard" vietiin pois niiden toimesta, joista lopulta tuli hänen teloittajansa (ja jotka käärivät hänen ruumiinsa pöydän verkaan). Vuonna 1588 Norfolkin herttua on kirjoitettu omistaneen vihreällä veralla päällystetyn biljardipöydän, kolme biljardikeppiä ja 11 norsunluista biljardipalloa. Biljardin suosio kasvoi niin, että vuoteen 1727 mennessä sitä pelattiin lähes jokaisessa pariisilaisessa Kahvilassa. Englannissa peli oli kehittymässä herrasväen hyvin suosituksi toiminnaksi.[3]

Urheilulajina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etenkin kansainvälisiä, säädeltyjä ammattilaiskisoja ollaan kutsuttu urheilutapahtumiksi, eikä pelkästään peleiksi, alkaen viimeistään vuodesta 1893.[4] Monista eri biljardilajeista järjestetään nykyisin kisoja, etenkin ysipallosta, snookerista, kolmen vallin karasta ja kasipallosta.

Vuonna 2005 pidetyssä World Games urheilutapahtumassa Saksan Duisburgissa oli mukana biljardiosio, johon sisältyi pool, snooker ja kara. Myös vuoden 2006 Aasian kisoissa esiteltiin biljardilajien luokka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stein and Rubino, Paul, Victor (1996). The Billiard Encyclopedia: An Illustrated History of the Sport (2nd ed.). Blue Book Publications, June 1996. ISBN 1-886768-06-4. , specific page reference needed
  2. Bennet, Joseph (1984). in Cavendish: Billiards, 6th, London: T. de la Rue, ii. OCLC 12788362. Viitattu August 25, 2009. 
  3. a b Everton, Clive (1986). The History of Snooker and Billiards, rev. ver. of The Story of Billiards and Snooker, 1979, Haywards Heath, UK: Partridge Pr, 8–11. ISBN 1-8522-5013-5. 
  4. "Meeting of the Champions; The Big Billiard Tournament to Begin To-morrow – What Ives, Schaefer, and Slosson Have Been Doing in Practice – The Older Players Not Afraid of the Big Runs Made by Ives – Something About the Rise and Progress of the Young 'Napoleon' of the Billiard World", no byline, The New York Times, 10.12.1893, s. 10; The New York Times Company, New York, NY, USA.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.