W. C. Fields
| W. C. Fields | |
|---|---|
 W. C. Fields vuonna 1938. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | William Claude Dukenfield |
| Syntynyt | 29. tammikuuta 1880 Darby, Pennsylvania, Yhdysvallat |
| Kuollut | 25. joulukuuta 1946 (66 vuotta) Pasadena, Kalifornia |
| Ammatti | koomikko |
| Aiheesta muualla | |
| www.wcfields.com | |
| IMDb | |
| Elonet | |
W. C. Fields (oik. William Claude Dukenfield, 29. tammikuuta 1880 Darby, Pennsylvania – 25. joulukuuta 1946 Pasadena, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen koomikko, joka esiintyi ensin vaudevillessa ja teatterissa, ja vuodesta 1930 alkaen äänielokuvissa.
Fields oli yksi aikansa suosituimmista elokuvakoomikoista. Hänen todellisuutta vastaava roolihahmonsa tunnetaan nasaaliäänestään, epäsosiaalisuudestaan ja persoudestaan alkoholille.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fields syntyi vuonna 1880 Pennsylvaniassa. Hän muutti pois kotoa 18-vuotiaana ja aloitti uran vaudevillessä koomisena jonglöörinä. Fields kiersi vaudevillen mukana maailmaa ja esiintyi muun muassa Pariisin Folies Bergèressä. Liityttyään Ziegfeld Follies -ryhmään vuonna 1915 hän lisäsi esitykseensä myös sanallista huumoria. Fields esiintyi Folliesissa vuoteen 1921 saakka ja satunnaisesti sen jälkeen aina vuoteen 1925 asti. Hänen roolisuorituksensa Broadway-musiikkikomediassa Poppy (1923) teki hänestä tunnetun näyttelijän.[1]
Fields oli aloittanut mykkäelokuvissa esiintymisen jo vuonna 1915. Hänen elokuvauransa lähti kuitenkin varsinaisesti käyntiin vasta äänielokuvan tulon myötä lyhytelokuvalla The Golf Specialist (1930). Vuosina 1932–1933 Fields esiintyi neljässä Mack Sennettin lyhytkomediassa, joissa hän viimeisteli elokuvakoomikon hahmonsa.[1]
Vuosina 1933–1938 Fields teki Paramountille sarjan hyvin menestyneitä pitkiä elokuvia. Fields sai kirjoittaa useimpien elokuviensa käsikirjoitukset itse. Hän esitti joko leuhkaa huijarityyppiä tai vaimonsa nalkutuksesta kärsivää aviomiestä. Hänen hahmonsa olivat persoja alkoholille, puhuivat karkeuksia eivätkä voineet sietää lapsia tai koiria.[1]
Fieldsin alkoholismi ja sairastelu johtivat siihen, että Paramount jätti hänet vuonna 1938. Esiinnyttyään välillä suositussa radio-ohjelmassa The Chase and Sanborn Hour Fields toipui niin, että pystyi jatkamaan näyttelemistä Universalilla vuodesta 1939 alkaen. Hän ehti tehdä vielä muutaman menestyskomedian ennen kuolemaansa vuonna 1946.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- W. C. Fields Internet Movie Databasessa (englanniksi)
|