Kalifornia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltain osavaltiota. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
State of California
Kalifornian lippu Kalifornian vaakuna
Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: The Golden State
Yhdysvaltain kartta, jossa Kalifornia korostettuna
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki Sacramento
Suurin kaupunki Los Angeles
Kuvernööri Jerry Brown
Viralliset kielet englanti
Pinta-ala 423 970 km² (3.)
 - Maa-ala 403 933 km²
 - Vesiala 20 037 km² (4,73 %)
Väestö (2010)
 - Asukkaita 37 253 956 (1.)
 - Asukastiheys 92,18/km² ()
Liittovaltion osavaltioksi
 - Päivämäärä 9. syyskuuta 1850
 - Järjestyksessä 31.
Aikavyöhyke Tyynenmeren: UTC-8/-7
Leveyspiiri 32°32'N - 42°N
Pituuspiiri 114°8'W - 124°26'W
Leveys 400 km
Pituus 1 240 km
Pinnanmuodostus
 - Korkein kohta 4 418 m
 - Keskikorkeus 884 m
 - Matalin kohta -86 m
Lyhenteet
 - Postilyhenne CA
 - ISO 3166-2 US-CA
Sivusto www.ca.gov
Liberty 2005 3.jpg
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Kalifornia (engl. ja esp. California) on Yhdysvaltain osavaltio Pohjois-Amerikan länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Osavaltion väkiluku oli 37 253 956 vuoden 2010 väestönlaskennassa.[1] Kalifornia on Yhdysvaltain väkiluvultaan suurin osavaltio ja pinta-alaltaan kolmanneksi laajin Alaskan ja Texasin jälkeen.

Osavaltiossa sijaitsevat Yhdysvaltain toiseksi ja kuudenneksi suurimmat metropolialueet, Los Angelesin metropolialue sekä San Franciscon lahden ympäristö. Kahdeksan Yhdysvaltain viidestäkymmenestä suurimmasta kaupungista sijaitsee Kaliforniassa: Los Angeles, San Diego, San Jose, San Francisco, Fresno, Sacramento, Long Beach ja Oakland. Osavaltion pääkaupunki on Sacramento.[2] Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.

Osavaltion nimi tulee 1400-luvulla eläneen kirjailija Garci Rodríguez de Montalvon teoksesta Las sergas de Esplandián (ensimmäinen tunnettu painos vuodelta 1510), jossa esiintyy California-niminen saariparatiisi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja maastonmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliforniaa rajoittavat Tyynimeri, Oregon, Nevada, Arizona ja Meksikon Baja California. Maantieteellisesti se koostuu hedelmällisestä Keskuslaaksosta, vuorijonoista ja aavikoista. Pääosa asutuksesta on viileimmillä rannikon alueilla Tyynenmeren rannalla, erityisesti San Franciscossa, San Joséssa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Osavaltion pääkaupunki Sacramento sijaitsee kuitenkin Keskuslaaksossa.

Idässä Keskuslaaksoa rajaa Sierra Nevada, pohjoisessa Kaskadit ja etelässä Tehachapivuoret. Korkein kohta on Mount Whitney Sierra Nevadalla 4 418 metriä. Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee myös Yosemiten kansallispuisto. Etelässä vuorien takana on Mojaven aavikko, jonka koillispuolella sijaitsee Kuolemanlaakso, Pohjois-Amerikan matalin ja kuumin paikka. Tyynenmeren rannalla kasvaa suojeltuja punapuita Sequoia sempervirens. Ne ovat maailman korkeimpia puita. Mammuttipetäjät Sequoiadendron giganteum kasvavat Sierra Nevadalla. Ne ovat tilavuudeltaan maailman suurimpia puita.

Kalifornia tunnetaan maanjäristyksistään, joita esiintyy San Andreasin siirroksen alueella. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Mammoth Mountain. Lassen Peak -tulivuori purkautui viimeksi vuonna 1917.[3] Kaliforniassa on usein vaarallisia maastopaloja. Lokakuussa 2003 Etelä-Kalifornian maastopalot polttivat 800 000 eekkeriä (noin 3 200 neliökilometriä), tuhosivat 3 400 kotia ja tappoivat 22 henkeä.[4] Lokakuussa 2006 maastopalojen sammutustöissä kuoli useita palomiehiä. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger julisti 27. lokakuuta 2006 100 000 dollarin palkkion tuhopolttajien löytymiseen johtavista tiedoista.[5]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kalifornian ilmasto

Kalifornian ilmasto vaihtelee suuresti paikasta toiseen, sillä osavaltio on pitkä pohjois-eteläsuunnassa, sen länsiosat ovat rannikolla ja itäosat sisämaassa vuorten suojassa, ja korkeuserotkin ovat suuret Kuolemanlaaksosta merenpinnan alapuolelta Mount Whitneylle yli neljän kilometrin korkeuteen.[6]

Suuressa osassa osavaltiota vallitsee välimerenilmasto: kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet viileitä ja sateisempia. Kylmä Kalifornian merivirta rannikon lähellä viilentää rannikkoalueiden kesiä, sisämaassa kesät ovat kuumempia. Vuoristossa on vuoristoilmasto. Vuorijonojen takana on aavikkoalueita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen eurooppalaisten tuloa Kalifornian alueella asui yli 70 eri intiaaniheimoa, kuten chumashit, pomot ja salinanit.

Ensimmäinen Tyynenmeren rannikkoa tutkinut eurooppalainen oli Juan Rodriguez Cabrillo vuonna 1542, häntä seurasi 37 vuotta myöhemmin Francis Drake 1579. 1700-luvun lopulla espanjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat pieniä asumuksia Kalifornian niemimaan pohjoispuolelle. Espanja sai Kalifornian haltuunsa juuri ennen venäläisten tuloa sinne, venäläiset perustivatkin vain muutamia asutuspaikkoja. Meksikon itsenäistyttyä lähetysasemat joutuivat Meksikon hallitukselle, ja ne purettiin ja hylättiin.

Vuoden 1847 Meksikon–Yhdysvaltain sodan jälkeen Kalifornia jaettiin valtioiden kesken. Meksikon puoleisesta Baja Californiasta tuli Baja Californian ja Baja California Surin osavaltiot ja Yhdysvaltain puoleisesta Alta Californiasta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio 1850.

San Franciscon satama 1850-luvun alussa.

Vuonna 1848 Kaliforniassa oli noin 4 000 espanjaa puhuvaa asukasta. Kalifornian kultalöytöjen jälkeen alueella alkoi väkiryntäys, ja eurooppalaiset siirtolaiset julistautuivat itsenäiseksi Kalifornian tasavallaksi 10. kesäkuuta 1846 kapinoiden Meksikoa vastaan. Presidenttinä oli William B. Ide. Tasavalta kuitenkin päättyi lyhyeen 9. heinäkuuta kommodori John D. Sloatin taistelulaivan purjehdittua San Franciscon lahteen ja vaadittua Kaliforniaa Yhdysvalloille. Vuonna 1850 maa liitettiin osavaltiona liittovaltioon.

Sisällissodan aikana väki jakaantui pohjoisen ja etelän kannattajiin, ja vaikka Kalifornia liittyi pohjoisen puolelle, molemmille puolille mentiin vapaaehtoisina.

Ensimmäinen rautatie yhdisti rannikot 1869. Kalifornian havaittiin soveltuvan trooppisten hedelmien kasvatukseen ja maanviljelyyn yleensä.

Vuosina 1900–1965 asukasluku kasvoi alle miljoonasta Yhdysvaltain suurimmaksi. Väestö koostuu lukuisista etnisistä ryhmistä ja on monikulttuurinen. Osavaltio on nykyisin Yhdysvaltain teknologian ja elokuvateollisuuden keskus ja merkittävä maataloustuottaja.

Kalifornian kartta

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornian osavaltion lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 40 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 80 jäsentä. Alahuoneen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, senaattorit neljäksi vuodeksi kerrallaan.[7]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Hänet valitaan neljän vuoden välein osavaltion parlamenttivaalien yhteydessä.[8]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kalifornian talous
Hollywood-kyltti on Kalifornian mittavan viihdeteollisuuden parhaiten tunnettu symboli.
Piilaakso on Kalifornian tietokonealan keskus, joka sijaitsee San Franciscosta etelään.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornia tuottaa 13 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Osavaltion bruttotuote (engl. gross state product (GSP) on noin 1,55 biljoonaa (1 550 000 000 000 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2004) ollen suurempi kuin minkään muun Yhdysvaltain osavaltio.lähde? Valtiona Kalifornia sijoittuisi seitsemänneksi maailmassa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen (ostovoiman mukaan).

Kalifornia on myös koti useille merkittäville talouden aloille kuten Hollywood (viihdeteollisuus), Kalifornian Keskuslaakso (maatalous), Piilaakso (tietokoneet ja huipputeknologia) ja viinintuotantoalueet kuten Santa Barbara ja Pohjois-Kalifornian Wine Country.

Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat hedelmät, vihannekset, maitotuotteet ja viinit. Piilaakson korkean teknologian alat ajautuivat taantumaan Internet-buumin jälkeen, mutta lääketieteellinen tekniikka, videopelit ja animaatio ovat tuoneet kasvua.

Tammikuussa 2007 jäämyrsky ja kylmä sää tuhosi Los Angeles Timesin mukaan Kaliforniassa appelsiini-, sitruuna ja sitrussatoa jopa 1,1 miljardin dollarin arvosta.[9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Los Angelesin kansainvälinen lentoasema ja San Franciscon kansainvälinen lentoasema ovat ensisijaisia solmukohtia Tyynenmeren ylittävälle ja Pohjois-Amerikan itä–länsi-suuntaiselle liikenteelle. Osavaltiossa on noin tusina muuta tärkeää siviililentoasemaa ja lukuisia muita laskeutumispaikkoja pienemmille lentokoneille.

Kaikkiaan osavaltiossa on 145 lentoasemaa.[10]

Kalifornian 37 satamasta [11]Long Beachin satama oli rahtimäärillä mitaten Yhdysvaltojen neljänneksi vilkkain, ja Los Angelesin satama yhdeksänneksi vilkkain vuonna 2011.[12]

San Diego

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukkaita Kaliforniassa oli 33 871 648 vuonna 2000. Kaliforniassa on 478 kaupunkia, joista suurin osa on metropolialueilla. Osavaltion asukkaista 68 % asuu kahdella suurella metropolialueella, Suur-Los Angelesin ja San Franciscon lahden alueella. Väestönlaskennan mukaan Kaliforniassa ei ole selkeää enemmistöryhmää. Espanjaa puhuvia on noin kolmannes, muita merkittäviä ryhmiä ovat aasialaiset, mustat ja intiaanit. Espanjan puhujien ennustetaan olevan enemmistönä vuoteen 2040 mennessä.

Sacramento

Asukasmäärän kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornian asukasmäärän kehitys
1850: 92 597 1860: 379 994 1870: 560 247
1880: 864 694 1890: 1 213 398 1900: 1 485 053
1910: 2 377 549 1920: 3 426 861 1930: 5 677 251
1940: 6 907 387 1950: 10 586 223 1960: 15 717 204
1970: 19 953 134 1980: 23 667 902 1990: 29 760 021
2000: 33 871 648 2009: 36 961 664

Suurimpien kaupunkien asukasluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Los Angeles 4 094 764
2. San Diego 1 376 173
3. San José 1 023 083
4. San Francisco 856 095
5. Fresno 502 303
6. Long Beach 494 709
7. Sacramento 486 189
8. Oakland 430 666
9. Santa Ana 357 754
10. Anaheim 353 643

(Tilastot tammikuulta 2010)[13]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 kalifornialaisista yli 5-vuotiaista puhui äidinkielenään englantia 57,59 % ja espanjaa 28,21 %. Filipino oli kolmanneksi puhutuin kieli 2,04 % osuudella, seuraavana kiinan kieli 1,59 %, vietnam 1,4 % ja korean kieli 1,05 %.

Uskonnolliset ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

San Francisco
  • Kristittyjä – 75 %
    • Protestantteja – 38 %
      • Baptisteja – 8 %
      • Presbyteerejä – 3 %
      • Metodisteja – 2 %
      • Luterilaisia – 2 %
      • Muita protestantteja – 23 %
    • Katolisia – 34 %
    • Muita kristittyjä – 3 %
  • Juutalaisia – 2 %
  • Muita uskontoja – 3 %
  • Uskonnottomia – 20 %

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliforniassa on monia tunnettuja yliopistoja. Kalifornian yliopisto toimii kymmenellä kampuksella.

Kaliforniassa on monia tunnettuja huvipuistoja kuten Disneyland.[14]

Kalifornian kultuurielämälle on ollut tyypillistä yksityisen rahan käyttäminen näyttäviin kulttuurilaitoksiin kuten gallerioihin, museoihin ja konserttisaleihin.[15]

Hollywood ja sen ympäristö ovat vetäneet puoleensa elokuvantekijöitä alan alkuvuosista lähtien. Kalifornian eteläosissa on paljon auringonpaistetta, kohtuulliset lämpötilat, monipuolinen maasto ja paljon erilaista koulutettua työvoimaa tarjolla. 1920-, 1930- ja 1940-lukujen filmitähdet, ohjaajat ja muut kuuluisuudet tungeksivat Holllywoodissa ja rakennuttivat sinne ökykartnoitaan. Toisen maailmansodan jälkeen televisio ja tuotantorakenteiden kehittyminen muuttivat alaa pysyvästi, mutta 2000-luvulla on näkynyt merkkejä Holllywoodin uudesta noususta.[15]

Kultakuumeen aikana San Francisco houkutti kirjailijoita siinä missä teatteri- ja musiikkipiirejäkin. Ensimmäiset Kaliforniassa työskennelleet kirjailijat olivat syntyneet muualla. Toinen sukupolvi, kuten Jack London ja John Steinbeck olivat jo Kaliforniassa syntyneitä. Kultakauden Hollywoodiin muutti myös kirjailijoita, jotka tekivät muun työn ohessa käsikirjoituksia tai kuvasivat paikallista elämänmnenoa.[15]

Kalifornian kansalliseläin on karhu (Ursus arctos californicus tai Ursus californicus), kansallispuu punapuu ja kansalliskukka kaliforniantuliunikko.[16]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliforniassa kisattiin talviolympialaiset vuonna 1960 (Squaw Valley) ja kesäolympialaiset vuosina 1932 (Los Angeles) ja 1984 (Los Angeles), sekä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994.

Kaliforniassa on kisattu pitkään moottoriurheilussa. Long Beachissa kisataan joka vuosi IndyCar-sarjan kisa.

Joukkue Kaupunki Sarja & laji
Oakland Raiders Oakland NFL, amerikkalainen jalkapallo
San Diego Chargers San Diego NFL, amerikkalainen jalkapallo
San Francisco 49ers San Francisco NFL, amerikkalainen jalkapallo
Sacramento Mountain Lions Sacramento UFL, amerikkalainen jalkapallo
Los Angeles Dodgers Los Angeles MLB, baseball
Los Angeles Angels of Anaheim Anaheim MLB, baseball
Oakland Athletics Oakland MLB, baseball
San Diego Padres San Diego MLB, baseball
San Francisco Giants San Francisco MLB, baseball
Golden State Warriors Oakland NBA, koripallo
Los Angeles Clippers Los Angeles NBA, koripallo
Los Angeles Lakers Los Angeles NBA, koripallo
Sacramento Kings Sacramento NBA, koripallo
Anaheim Ducks Anaheim NHL, jääkiekko
Los Angeles Kings Los Angeles NHL, jääkiekko
San Jose Sharks San José NHL, jääkiekko
Chivas USA Carson MLS, jalkapallo
Los Angeles Galaxy Los Angeles MLS, jalkapallo
San Jose Earthquakes San José MLS, jalkapallo
Stockton Cougars Stockton AFL, arena football
Los Angeles Sparks Los Angeles WNBA, koripallo
FC Gold Pride Hayward WPS, jalkapallo

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population Distribution and Change: 2000 to 2010 (PDF) maaliskuu 2011. U.S. Census Bureau. Viitattu 18.10.2011. (englanniksi)
  2. Citypopulation
  3. Eruptions of Lassen Peak, California, 1914 to 1917 U.S. Geological Survey. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)
  4. California Department of Forestry & Fire ProtectionLarge Fires 2003
  5. Schwarzenegger Issues $100,000 Reward Toward Arrest of ArsonistGov. Office of the Governer 10.27.2006
  6. Climate of California
  7. California State Legislature US Legal. Viitattu 20.12.2013.
  8. California constitution Article 5 Execution Legal Info California. Viitattu 20.12.2013.
  9. Los Angeles Times 16.1.2007. Alkuperäinen internet-lähde (http://www.latimes.com/news/local/la-me-cold16jan16,0,487422.story?coll=la-home-headlines) ei enää saatavana.
  10. List of all airports in California, USA Airport Authority. Viitattu 8.2.2014.
  11. Index of Ports In California World Port Source. Viitattu 9.2.2014.
  12. Port Industry Statistics American Association of Port Authorities. Viitattu 9.2.2014.
  13. E-1 Population Estimates for Cities, Counties and the State with Annual Percent Change — January 1, 2009 and 2010 California Department of Finance. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)
  14. http://www.californiatouristguide.com/california-amusement-parks/
  15. a b c California Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.12.2013.
  16. California State Symbols, Songs, and Emblems Netstate. Viitattu 23.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalifornia.