Leuanveto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leuanvetoa New Yorkissa

Leuanveto on lihaskuntoharjoittelun liike, jossa vedetään vartaloa rekkitangossa ylös siten, että leuka ylittää tangon. Suorituksen alkuasennossa roikutaan suorilla käsillä. Liike voidaan suorittaa vastaotteella, jossa rystyset ovat itsestä poispäin tai myötäotteella, jossa rystyset ovat vetäjään itseensä päin.

Suoritus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suoritustapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liike voidaan tehdä myös ristiotteella siten, että toisen käden ote on toisin päin kuin toisin. Lisäksi voidaan käyttää neutraalia otetta, jossa peukalot ovat itseen päin, jolloin kyynärnivelessä ei tapahdu ulkokiertoa eikä sisäkiertoa. Liikkeessä voidaan käyttää myös erilaisia oteleveyksiä.[1]

Suorituksessa työskentelevät lihakset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leuanveto on moninivelliike, jossa tapahtuu aina ojennus olkanivelessä ja koukistus kyynärnivelessä. Leveällä otteella vedettäessä tapahtuu myös olkanivelen lähennys. Lisäksi leuanvedossa tapahtuu usein myös lapaluiden lähennystä. Lapaluiden lähennys tapahtuu etenkin silloin, kun leuka työnnetään myös sivuttaissuunnassa tangon ylitse. Tärkein olkanivelen ojentaja on leveä selkälihas, jota avustavat olkanivelen ojennuksessa iso liereä lihas, kolmipäisen olkalihaksen pitkä pää ja hartialihaksen takaosa. Leveä selkälihas, iso liereälihas ja kolmipäisen olkalihaksen pitkä pää osallistuvat myös olkanivelen lähennykseen, johon myös iso rintalihas osallistuu. Kyynärniveltä koukistavat hauislihas, olkalihas ja olka-värttinäluulihas. Tärkeimmät lapaluiden lähentäjät ovat iso suunnikaslihas, pieni suunnikaslihas ja epäkäslihaksen keskiosa. Lisäksi leuanvetoon osallistuvat roikkumisen mahdollistavat sormien koukistajat ja vetosuorituksessa asentoa vakauttavat (ja jopa vetoa vauhdittavat) vatsalihakset ja selän ojentajalihas. Myös jaloilla on mahdollista vauhdittaa leuanvetoliikettä. Leveät selkälihakset ovat ulkoiselta pinta-alaltaan ihmiskehon suurimmat lihakset ja tuottavat leuanvedossa suurimman kehoa nostavan voiman kaikilla eri otteilla ja oteleveyksillä.[1]

Leuanveto urheilulajina Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leuanvedossa kilpaillaan Suomen-mestaruustasolla neljässä eri kilpailumuodossa: toistoleuanvedossa, lisäpainoleuanvedossa, voimaleuanvedossa sekä Super Max One -kilpailussa. Toisto- ja lisäpainoleuanvetokilpailut järjestää Suomen Leuanveto ry, joka on Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n alainen lajiliitto. Voimaleuanvetokilpailujen järjestäjä on Rautakoura toiminta ja Super Max One -kilpailuja on järjestänyt Heavy-Sport ry.

Toistoleuanveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toistoleuanvedossa kilpailija suorittaa enimmäismäärän toistoja omalla kehonpainollaan. Toistoleuanvedossa jokaisen vedon saa aloittaa tuomarin merkin jälkeen. Merkki annetaan, kun kyynärnivelet ovat ala-asennossa täysin ojentuneina. Ylhäällä leuan kärjen tulee mennä tangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa. Lisäksi 47,5 cm päässä vetotangon pystylinjasta on pleksi, joka rajoittaa heilumista ja keinuliikettä vetosuorituksessa. Vetäjän jalat saavat osua pleksiin, mutta siitä ei saa potkaista vauhtia vetoon. Jalkojen tulee olla jokaisen vedon aikana ristissä nilkkojen kohdalta.[2]

Lisäpainoleuanveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäpainoleuanvedossa kilpailija vetää yhden leuan mahdollisimman suurella lisäpainolla. Lisäpainot roikkuvat lisäpainovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä. Veto lähtee suoriltä käsin roikkuen, ja päätuomarin "Vedä!"-komennon jälkeen kilpailija saa tuottaa koko kehollaan kaiken mahdollisen voiman saadakseen leuan tangon ylitse. Veto on hyväksytty, kun leuan kärki ylittää vetotangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa. Tärkeimmät lihakset leuanvedossa ovat olkaniveltä ojentavat selän lihakset, mutta myös kyynärniveltä koukistavilla lihaksilla on tärkeä osa lisäpainoleuanvedossa. Lisäksi keskivartalo ja jalat tuovat oman pienen lisänsä kokonaisvaltaiseen lisäpainoleuanvetosuoritukseen.[3]

Voimaleuanveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimaleuanvedossa suoritetaan yksi leuanveto, ja vetäjän lopputulokseksi lasketaan yhteen leuanvetäjän oma massa ja lisäpainojen massa. Tämä sääntö tekee lisäpainoleuanvedosta ja voimaleuanvedosta aivan erilaiset lajit. Lisäksi vetosuorituksen säännöt ovat erilaiset. Lisäpainoleuanvedossa suhteellisen ja absoluuttisen voiman optimaalinen suhde ratkaisevat, kun taas voimaleuanvedossa vain absoluuttinen voima ratkaisee. Voimaleuanvedossa hyväksytty veto lähtee suorilta käsiltä heilumattomasta roikunnasta ja ylhäällä leuan tulee mennä tangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa. Jalkojen kulma ei saa ylittää 45 astetta lattiasta ja voimaleuanvedossa vauhdin potkiminen jaloilla on kielletty. Suurin sallittu oteleveys tangosta on 81 cm. Pienin sallittu korotus lisäpainoissa ensimmäisen suorituksen jälkeen on 2,5 kg. Sen jälkeen nostaja saa päättää korotuksen. Lisäpainot roikkuvat jalkojen välissä lisäpainovyöhön kiinnitettyinä. Myös itse vyön massa lasketaan mukaan tulokseen.[4]

Super Max One[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Super Max One -kilpailussa pyritään tekemään yksi leuanveto mahdollisimman suurella lisäpainolla. Suoritukseen lähdetään siten, että vetäjän jalkaterät ovat kiinni lattiassa. Vedon aikana nilkat on pidettävä tukipuolan takana ja jalkoja ei saa koukistaa siten, että jalkaterät ovat kiinni tukipuolassa. Veto katsotaan loppuun viedyksi, kun vetäjän leuankärjen alapinta on käynyt vähintään vetotangon yläpinnan tasolla.[5]

Suomen ennätykset eri kilpailumuodoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimassa olevat ennätykset, jotka on pääosin päivitetty 28. kesäkuuta 2019, toistoleuanvetoennätykset 18.–19. lokakuuta 2022:[6][7]

Lisäpainoleuanveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miehet 60 kg: 80,0 kg, Sakari Mäntyselkä, 11.5.2019
  • M 70 kg: 96,0 kg, Harri Kangas, 15.6.2019
  • M 80 kg: 100,0 kg, Vili Suorsa, 1.7.2022, maailmanennätys[8]
  • M 90 kg: 102,0 kg, Teemu Ojala, 1.7.2022, maailmanennätys[8]
  • M 100 kg: 108,0 kg, Tapio Hokkanen, 22.1.2022, maailmanennätys[9]
  • M 110 kg: 97,0 kg, Timo Lauttamus, 17.2.2019
  • M yli 110 kg: 70,0 kg, Tero Hurtamo, 11.5.2019


  • Naiset 50 kg: 47,0 kg, Han Vo, 15.6.2019
  • N 60 kg: 49,0 kg, Mari Kallioinen, 11.5.2019
  • N 70 kg: 54,0 kg, Laura-Maija Suur-Askola, 22.1.2022[10]
  • N yli 70 kg: 40,5 kg, Anne-Elina Kinnunen, 15.6.2019

Toistoleuanveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet ja pojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(suluissa edustusseura)

  • Miehet, alle 60 kg: 59 kappaletta leukoja, Heikki Messo (Helsinki), Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M alle 70 kg: 65 kpl, Marko Dammert (Lahti), Tampere 28.11.2020[7]
  • M alle 80 kg: 67 kpl, Joonas Mäkipelto (Salo), Jyväskylä 27.11.2021[11]
  • M alle 90 kg: 67 kpl, Joonas Mäkipelto, Lahti 8.10.2022, maailmanennätys[7][12]
    (Edellinen ennätys, 62 toistoa, Markus Holopainen, Helsinki 23.1.2022, oli myös maailmanennätys.)[13]
  • M alle 100 kg: 53 kpl, Matti Röppänen (SiiPo), Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M alle 110 kg: 52 kpl, Jere Häkkilä, Helsinki 23.01.2022[7]
  • M yli 110 kg: 49 kpl, Tuomas Kuronen, Helsinki 23.1.2022, maailmanennätys[13]


  • Pojat, alle 7 vuotta: 30 kpl, Neo Kopakkala (Ylöjärvi), Tampere 28.11.2020[7]
  • P alle 11 v.: 40, Reko Yliluoma (Espoo), Helsinki 25.09.2021[7]
  • P alle 15 v.: 48, Romeo Dammert, Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • P alle 19 v. alle 60 kg: 32, Konsta Kallio (Vantaa), Salo 29.10.2016
  • P alle 19 v. alle 70 kg: 48, Romeo Dammert, Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • P alle 19 v. yli 70 kg: 44, Aaro Hanttu (Helsinki), Helsinki 24.11.2018[7]
  • P alle 19 v. alle 80 kg: 44, Aaro Hanttu, Jyväskylä 21.11.2015


  • M yli 40 v. alle 60 kg: 59 kpl, Heikki Messo, Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M yli 40 v. alle 70 kg: 65, Marko Dammert, Tampere 28.11.2020[7]
  • M yli 40 v. alle 80 kg: 64, Juha Ruokonen (JVK), Helsinki 25.9.2021[7]
  • M yli 40 v. alle 90 kg: 62, Markus Holopainen, Helsinki 23.1.2022[7]
  • M yli 40 v. alle 100 kg: 44, Janne Savonen (Espoo), Jyväskylä 28.9.2019[7]
  • M yli 40 v. yli 100 kg: 27, Tuomas Rinne (Sali82 Turku), Salo 29.10.2016
  • M yli 40 v. alle 110 kg: 48, Valtteri Kenkkilä (Kangasala), Tampere 28.11.2020[7]
  • M yli 40 v. yli 110 kg: 29, Harri Manninen (Jalasjärvi), Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M yli 50 v. alle 60 kg: 59, Heikki Messo, Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M yli 50 v. alle 70 kg: 65, Marko Dammert, Tampere 28.11.2020[7]
  • M yli 50 v. alle 80 kg: 64, Juha Ruokonen, Helsinki 25.9.2021[7]
  • M yli 50 v. alle 90 kg: 62, Markus Holopainen, Helsinki 23.1.2022[7]
  • M yli 50 v. alle 100 kg: 44, Janne Savonen, Jyväskylä 28.9.2019[7]
  • M yli 50 v. yli 100 kg: 27, Tuomas Rinne, Salo 29.10.2016
  • M yli 50 v. alle 110 kg: 29, Harri Manninen, Jyväskylä 10.9.2022[7]
  • M yli 50 v. yli 110 kg: 29, Harri Manninen, Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M yli 60 v. alle 60 kg: 59, Heikki Messo, Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M yli 60 v. alle 70 kg: 48, Heikki Messo, Hyvinkää 18.11.2017[7]
  • M yli 60 v. alle 80 kg: 48, Jari Vainio (Iittala), Jyväskylä 10.9.2022[7]
  • M yli 60 v. alle 90 kg: 47, Jari Vainio, Helsinki 25.9.2021[7]
  • M yli 60 v. alle 100 kg: 22, Veijo Koskinen (KauhajKa), Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M yli 60 v. yli 100 kg: 13, Jouko Jukkola (Helsinki), Salo 29.10.2016
  • M yli 60 v. alle 110 kg: 16, Juha Tolas (Turku), Jyväskylä 10.9.2022[7]
  • M yli 70 v. alle 60 kg: 21, Matti Oksanen (TaSi), Jyväskylä 27.11.2021[7]
  • M yli 70 v. alle 70 kg: 39, Pekka Rantanen (Kaarina), Salo 30.6.2022[7]
  • M yli 70 v. alle 80 kg: 44, Pekka Rantanen, Tampere 28.11.2020[7]
  • M yli 70 v. alle 90 kg: 25, Erik Gustafsson (Alavus), Jyväskylä 28.9.2019[7]
  • M yli 80 v. alle 60 kg: 21, Matti Oksanen, Jyväskylä 27.11.2021[7]

Naiset ja tytöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(suluissa edustusseura)

  • Naiset alle 50 kg: 52 kpl, Maria Kojoukhova (Veikkola), Jyväskylä 27.11.2021[14]
  • N alle 55 kg: 37, Aivika Kullas (KiskonKi), Salo 29.10.2016
  • N alle 60 kg, 53, Maria Kojoukhova, Lahti 8.10.2022[14]
  • N alle 70 kg: 43, Nelli Riihuhta (KelVi), Jyväskylä 10.9.2022[14]
  • N yli 70 kg: 42, Anne-Elina Kinnunen, Helsinki 23.1.2022, maailmanennätys[13]


  • Tytöt alle 7 vuotta: 23 kpl, Sofia Ukkonen (Seinäjoki), Jyväskylä 30.11.2019[14]
  • T alle 11 v.: 42, Aivika Kullas, Hyvinkää 18.11.2017[14]
  • T alle 15 v.: 44, Aivika Kullas, Espoo 16.6.2019[14]
  • T alle 19 v. alle 40 kg: 37, Aivika Kullas, Salo 29.10.2016
  • T alle 19 v. alle 50 kg: 44, Aivika Kullas, Espoo 16.6.2019[15]
  • T alle 19 v. yli 50 kg: 39, Heini Haapkylä (Pyhtään Kisa), Tampere 28.11.2020[14]


  • Naiset yli 40 v. alle 50 kg: 40 kpl, Heli Heikkinen (VesivehVi), Huittinen 2.9.2017[14]
  • N yli 40 v. alle 60 kg: 46, Heli Heikkinen, Turku 29.9.2018[14]
  • N yli 40 v. yli 60 kg: 24, Tiina Valli (NokianSW), Jyväskylä 21.11.2015
  • N yli 40 v. alle 70 kg: 42, Marita Harju (Jyväskylä), Salo 30.6.2022[14]
  • N yli 40 v. yli 70 kg: 34, Elina Luontila, Helsinki 23.1.2022[14]
  • N yli 50 v. alle 50 kg: 40, Heli Heikkinen, Huittinen 2.9.2017[14]
  • N yli 50 v. alle 60 kg: 46, Heli Heikkinen, Turku 29.9.2018[14]
  • N yli 50 v. yli 60 kg: 14, Maj-Lis Rantanen (Kaarina), Salo 29.10.2016
  • N yli 50 v. alle 70 kg: 42, Marita Harju, Salo 30.6.2022[14]
  • N yli 60 v. alle 60 kg: 17, Maj-Lis Rantanen, Jyväskylä 10.9.2022[14]
  • N yli 60 v. yli 60 kg: 16, Maj-Lis Rantanen, Jyväskylä joulukuu 2021[16]
  • N yli 60 v. alle 70 kg: 17, Maj-Lis Rantanen, Jyväskylä 28.9.2019[14]
  • N yli 70 v. alle 60 kg: 17, Maj-Lis Rantanen, Jyväskylä 10.9.2022[14]

Voimaleuanveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Naiset, avoin: 105,75 kg Annika Eräkannas, Kirkkonummi 2010
  • Naiset -65 kg: 95,6 kg Sanna Savolainen, Oulu 2012
  • Naiset -60 kg: 88,6 kg Mataleena Pöyhtäri, 2012
  • Naiset -55 kg: 72,5 kg Heli Lahdenperä, 2011
  • Miehet, avoin: 200 kg Esa Qvintus, Heinola 2010
  • Miehet -90 kg: 178,5 kg Kai Penttilä, Hauho 2007
  • Miehet -75 kg; 153,25 kg Teemu Sorvari, Isojoki 2012

Super Max One[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Naiset: 44,10 kg, Iina Laine (Uusikaupunki) 22.4.2006 Tampere
  • Miehet alle 75 kg: 83,05 kg, Timo Paukku (Pihtipudas) 24.4.2010 Tampere
  • Miehet alle 85 kg: 90,30 kg, Teemu Ojala (Espoo) 23.5.2015 Tampere
  • Miehet yli 85 kg: 101,10 kg, Pauli Palinperä (Tampere) 22.4.2006 Tampere
  • Miehet yli 60 v., yli 85 kg: 86,80 kg, Pauli Palinperä (Tampere) 23.5.2015 Tampere

Kuntoilumuotona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leuanveto on yksi kuntosaliharjoittelun perusliikkeistä.[17] Se on monipuolinen harjoite ylävartalon lihaksille.[17] Käytännössä leuanveto on voimaharjoittelua.[18] Suotava tulos työikäiselle leuanvedossa on 5–10 leukaa.[17] Tosin, naisilla on selkeästi vähemmän lihasmassaa ylävartalossa miehiin verrattuna.[19] Tämä tekee leuanvedon lähtökohdat naisille haastavammiksi kuin miehillä.[19] Siksi hyvä leuanvetotulos naisilla on 1–5 leukaa.[17][19] Hyvä miesten tulos on lähempänä kymmentä leukaa kuin viittä.[19] Nykyisin moni työikäinen Suomessa ei saa vedettyä yhtään leukaa.[17]

Omalla kehonpainolla tehtävä toistoleuanveto määritellään enimmäisvoimaa tai kestovoimaa vaativaksi lajiksi sen perusteella, onko leuanvetäjä aloittelija vai ei. Aloittelijoilla kyse on usein enimmäisvoiman käytöstä. Jos henkilö kykenee vetämään kerralla useita leukoja, suorituksesta tulee asteittain kestovoimaa vaativa. Jos esimerkiksi 55 kiloa painava nainen pystyy vetämään yhden leuan 13,75 kilon lisäpainoilla, niin hän on siirtymässä toistoleuanvedossa käyttämään kestovoimaa enimmäisvoiman sijaan.[18]

Harjoittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monesti leuanvedon harjoittelun ongelmana on, että monilla ei ole tarpeeksi puristusvoimaa roikkua ja kannatella omaa painoaan. Mikäli kuntoilija ei saa vedettyä yhtään leukaa, on leuanvetoharjoittelu suotavaa aloittaa roikkumisharjoituksilla. Peruskuntoilijan olisi hyvä pystyä kannattelemaan itseään vähintään 30 sekuntia. Usein on tavallista, että kuntoilijan kehittyessä pisteeseen, jossa hän saa vedettyä yhden leuan, harjoittelu helpottuu selvästi. Liikettä voi keventää myös vastuskuminauhalla.[17] Aloittelijat voivat harjoitella myös liikkeen jarruttavaa vaihetta, mikäli yhden leuan vetäminen ei onnistu.[19]

Kuntotesteissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa pelastusopiston kuntotesteissä kuudella toistolla saa hyväksytyn ja 14 leualla täydet pisteet.[19] Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeissa leuanveto ei ole pakollinen liike, mutta miehet voivat suorittaa sen myötäotteella ja jalat ristissä ylätaljavedon sijaan. Tulos hylätään, mikäli kokelas saa alle neljä leukaa. Täydet pisteet saa vetämällä yli 15 leukaa.[20] Sukeltajakoulussa kokelaan vähimmäistoistomäärä on 10, ja täydet pisteet saavuttaa 18 toistolla.[21] Laskuvarjojääkärikoulutukseen Uttiin päästäkseen on vedettävä 6 leukaa, ja täydet pisteet saavuttaa 14 leualla.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://www.exrx.net/WeightExercises/LatissimusDorsi/BWPullup.html
  2. http://www.slry.fi/toistoleuanveto/
  3. http://www.slry.fi/lisapainoleuanveto/
  4. http://www.kiimu.fi/fi/Lajit/Voimailu/Leuanvetovaliokunta/Voimaleuanveto/Voimaleuanvedon+SM-kisat+2013.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Heavy-sport- Leuanvedon säännöt www.heavy-sport.com. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 26.6.2015.
  6. http://www.slry.fi/suomen-ennatykset/ slry.fi. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 10.08.2014.
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj Toistoleuanvedon Suomen ennätykset – Suomen Leuanveto ry slry.fi. Viitattu 18.10.2022.
  8. a b Leuanveto | Salossa runnottiin hurjat ME-tulokset lisäpainoleuanvedossa: ”Aivan uskomatonta” Helsingin Sanomat. 1.7.2022. Viitattu 23.7.2022.
  9. Turkulainen asianajaja Tapio, 32, teki kaikkien aikojen leuanvetotuloksen: ”Niska meni vähän kramppiin” www.iltalehti.fi. Viitattu 23.7.2022.
  10. Leuanveto | Turkulainen asianajaja Tapio Hokkanen teki huikean ME-tuloksen lisäpainoleuanvedossa: ”Kyllä mä sen 110 kiloa vielä joskus nostan” Helsingin Sanomat. 22.1.2022. Viitattu 23.7.2022.
  11. Leuanveto | Suomen ennätykset saivat kyytiä toistoleuanvedon SM-kisoissa, naisten sarjassa ylittyi haamuraja Helsingin Sanomat. 27.11.2021. Viitattu 23.7.2022.
  12. Joonas Mäkipelto täräytti leuanvedossa mykistävän maailmanennätyksen! Vertailussa omaa luokkaansa www.iltalehti.fi. Viitattu 18.10.2022.
  13. a b c Leuanveto | Professori Markus Holopainen, 54, teki uuden leuanvedon maailmanennätyksen: ”Ei muuta kuin kohti uusia ennätyksiä” Helsingin Sanomat. 23.1.2022. Viitattu 23.7.2022.
  14. a b c d e f g h i j k l m n o p q Toistoleuanvedon Suomen ennätykset – Suomen Leuanveto ry slry.fi. Viitattu 19.10.2022.
  15. Uskomaton suoritus! 13-vuotias Aivika Kullas sivusi leuanvedon maailmanennätystä: ”Pikkuisen harmittaa se kaksi puuttuvaa leukaa” www.iltalehti.fi. Viitattu 18.10.2022.
  16. Leuanveto | Rantasen eläkeläispariskunta päihittää leuanvedossa lähes jokaisen 20-vuotiaan suomalaisen – Tässä on hurjan kunnon salaisuus Helsingin Sanomat. 4.12.2021. Viitattu 15.1.2022.
  17. a b c d e f Testaa voimasi – näihin liikkeisiin jokaisen terveen aikuisen pitäisi pystyä www.op-media.fi. 21.9.2018. Viitattu 18.10.2022.
  18. a b Näkökulma: Missä vika, kun leuanveto ei onnistu? - Urheilutiedettä, osa 2 yle.fi. Viitattu 18.10.2022.
  19. a b c d e f Noora Valkonen: 9 viikon leuanvetohaaste! Katso ohjelma, jolla saat tuloksia Ilta-Sanomat. 16.2.2019. Viitattu 18.10.2022.
  20. Ylätaljan-/leuanveto Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 19.10.2022.
  21. SUKELTAJAKOULUN VALINTAKOELAJIT puolustusvoimat.fi. Viitattu 19.10.2022.
  22. Miikka Hujanen: Näin kovaa kuntoa vaaditaan Suomen armeijan eliittijoukossa – ”Paras tulos on 90 punnerrusta” Ilta-Sanomat. 2.2.2016. Viitattu 19.10.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leuanveto.