Melonta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Melontaa kanootilla
Melojia Suomi Meloo -melontatapahtumassa vuonna 2004

Melonta on vesillä liikkumisen muoto, jossa liikutaan melan avullaselvennä kanootilla tai kajakilla. Avokanoottia melotaan tyypillisesti yksilapaisella melalla, kajakkia kaksilapaisella. Kajakkeja on yksiköitä ja kaksikoita sekä kilparadalla nelikoitakin. Avokanootteja on sooloja, kaksikoita ja suurempia aina usean hengen miehistökanootteihin asti. Melontaa harrastetaan vapaa-ajan liikuntamuotona, retkeilynä ja kilpaurheiluna.[1]

Vapaa-ajan melonta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkimelonta on patikointiin tai vaellukseen verrattavissa oleva liikuntamuoto. Retkimelojat melovat yleensä meressä, koskissa, järvissä tai joissa. Retkimelontaa voi harrastaa sekä kajakilla että avokanootilla.

Suomessa on kolme retkimelonnan nauhareittiä: Retkimelojien Sinivalkonauha eli koko merenrannikko, Saaristonauha Kotkasta Kastelhomaan sekä sisävesien Vuoksennauhan kolme eri reittiä (säännöt retkimelojien sivuilla). Sinivalkonauhan on melonut yli 120 melojaa Suomessa. Ruotsin rannikolla on Blågula band ja Tanskan rannikolla Punavalkonauha. Nämä kumpikin kulkevat koko merirannikon.

Kuntomelonta on kuntoilumuoto, jossa melotaan sileillä vesillä yleensä erityisillä kuntokajakeilla.

Koskipuljaus tai koskimelonta on vapaa-ajan laji. Siinä on myös useita kilpalajeja. Koskimelontaa harrastetaan koskissa, jotka on luokiteltu koskiluokkiin I-VI helpoimmasta vaikeimpaan. Koskimelojan varusteisiin kuuluu aina kypärä.

Kanootit ja kajakit ovat eri olosuhteissa melko erilaisia. Tyypillisesti koskessa tarvitaan suunnanmuutoksia, jolloin kanootit ja kajakit ovat lyhyytensä ja pohjan kaarevuuden ansioista ketterämpiä kuin esimerkiksi meriretkeilyssä, jossa kuljetaan kapeilla ja suuntavakailla välineillä. Koskessa tarvitaan myös tukevia kajakkeja tai kanootteja ja näin ollen ovat yleensä levämpiä.

Ratamelonta on kilpalaji, jossa melotaan melontaradalla kilpaa toisia kilpailijoita vastaan. Käytettävät kajakit ovat erittäin kapeita ja kiikkeriä. Melottavat matkat ovat olympialaisissa 200, 500 ja 1 000 metriä. Ratamelonnassa melotaan yksin, kahdestaan tai nelistään. Kajakkimelat ovat erityisesti ratamelontaan kehitettyjä ”kuppimeloja”.

Maratonmelonta on melonnan kestävyyslaji. Melonta tapahtuu luonnon vesissä, mutta ratamelontakaluston kaltaisella kalustolla.

Koskimelonta

  • Koskipujottelu on pujottelua pitkin koskeen merkittyä rataa. Laji on alppihiihtäjien keksimä ja koskipujottelussa onkin porttiesteitä slalompujottelun tapaan. Portteja on 18-25, joista osa lasketaan vastavirtaan. 250-400 metriä pitkä rata lasketaan kaksi kertaa.[2]
  • Koskisyöksy (engl. White Water Racing) on koskessa määrätyn matkan melomista myötävirtaan mahdollisimman nopeasti. Lajissa kilpailijat lähetetään yksitellen ja vain aika ratkaisee. Koskisyöksyssä on kaksi muotoa, klassinen rata ja sprinttikilpailu. Klassisessa kilpailussa rata lasketaan yhden kerran. Sprinttikilpailussa 400-800 metriä pitkä rata lasketaan kahteen kertaan. Kansainvälisissä koskisyöksykilpailuissa kosket ovat vähintään III-koskiluokassa.[3]
  • Boatercross on koskimelonnan kilpailumuoto, jossa koskeen merkattu rata melotaan neljän kilpailijan erissä. Nopeiten radan puhtaasti kiertänyt on voittaja. Boatercrossissa kontaktitselvennä kilpailijoiden välillä ovat yleisiä.

Kanoottipoolo on tyypillisesti uima-altaassa tai luonnon veteen merkityllä kentällä pelattava joukkuelaji. Tavoitteena on saada pallo vastapuolen maaliin.

Surfski-melonta on yleensä trooppisissa olosuhteissa tapahtuvaa avomerimelontaa. Surfskikajakki on ulkoisilta mitoiltaan hyvin paljon ratakilpakajakin kaltainen. Suurin ero on kuitenkin siinä, että surfskikajakissa ei istuta sisällä vaan päällä. Laji on suosittu erityisesti Havaijilla, Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Lajin arvostetuin kilpailu on Havaijilla vuosittain melottava Molokai.

Freestylemelonnassa tehdään erilaisia vertikaali- ja horisontaalitason liikkeitä koskessa aalloissa ja stoppareissa.

Kanoottipurjehdus on purjehtimista kanootilla.

Melonnassa Suomella on ollut olympialaisissakin menestystä, esimerkkinä Helsingin olympialaisten kultamitalistit 1952, Sylvi Saimo, Thorvald Strömberg, Yrjö Hietanen ja Kurt Wires, sekä Barcelonan olympialaisissa 1992 kultaa voittanut Mikko Kolehmainen.

Melontaturvallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melontaturvallisuuden neuvottelukunnassa on jäseniä melontaa harrastavista järjestöistä ja melontaturvallisuuteen liittyvistä viranomaistahoista. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja muutoin tarvittaessa. Melontaturvallisuuden neuvottelukunta on Suomen Kanoottiliitto ry:n esityksestä antanut ohjeen melonnan turvallisuudesta[4] 24.4.2002. Turvaohjetta on tarkennettu Suomen Melontakouluttajat ry:n esityksestä 9.11.2012.


  • Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan päätökset 2012
  • Melonnan kilpailusääntöjä. Suomen melonta- ja soutuliitto. Viitattu 23.5.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Lind - Soikkeli - Saarto: Vesille kajakilla. Tammi 2012 (loppuunmyyty, mutta kirjastoissa tarjolla)
  1. Melonta lajina Suomen melonta- ja soutuliitto. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 23.5.2014.
  2. Kanoottipujottelu 2022. Suomen melonta- ja soutuliitto ry. Viitattu 12.5.2022.
  3. Koskisyöksy-WWC 2022. Suomen melonta- ja soutuliitto ry. Arkistoitu 2.7.2022. Viitattu 12.5.2022.
  4. ohje melonnan turvallisuudesta (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen melontakouluttajat. PDF. Viitattu 3.12.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • [1] Peltsin melakoulu: Pakarajumppa ja huiliminen kajakissa
  • [2] Peltsin melakoulu: Rannasta lähteminen huonolla kelillä