Kesäolympialaiset 1896

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
I olympiadin kisat
Athens 1896 report cover.jpg

Kisaraportin kansi.
Isäntäkaupunki Kreikka Ateena, Kreikka
Osallistujat 245 urheilijaa 14 maasta
Kisatapahtumat 9 tapahtumaa 43 lajissa
Avajaiset 6. huhtikuuta 1896
Päättäjäiset 15. huhtikuuta 1896
Avaaja Kreikan kuningas Yrjö I
Urheilijoiden vala ei ohjelmassa[1]
Tuomareiden vala ei ohjelmassa[2]
Olympiatulen sytyttäjä ei ohjelmassa[3]
Olympiastadion Herodes Atticus -stadion

I olympiadin kisat olivat huhtikuussa 1896 Ateenassa järjestetyt ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat. Ne ottivat innoituksensa antiikin Kreikan Olympian kisoista, jotka järjestettiin Olympiassa.

Kreikan kuningas Yrjö I julisti ensimmäisen olympiadin kisat käyntiin itsenäisen Kreikan 75-vuotisjuhlapäivänä, 6. huhtikuuta. Yhdeksän vuotta aiemmin nykyaikaisen olympialiikkeen perustaja ranskalaisparoni Pierre de Coubertin oli lausunut ääneen haaveen olympialaisten henkiinherättämisestä. Seitsemän vuotta tämän jälkeen 23. kesäkuuta 1894 amatööriurheilukonferenssissa perustettiin Kansainvälinen olympiakomitea, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Dimitros Vikelas. Päätettiin myös, että ensimmäisen olympiadin kisat annettaisiin perinteitä kunnioittaen Ateenaan, vaikka Coubertin oli ehdottanut kisojen järjestämistä Pariisissa.[4]

Kreikalla ei ollut varoja stadionin rakentamiseen, joten kisojen varapaikaksi valittiin Budapest Unkarissa. Kreikka kuitenkin onnistui varainhankinnassa muun muassa myymällä olympiapostimerkkejä ja järjestämällä arpajaisia. Ensimmäisten kisojen tärkein sponsori oli Georgios Aveffor, jonka noin miljoonan drakman lahjoitus pitkälti mahdollisti Herodes Atticus -stadionin uusimisen. Stadionin katsomoissa oli istumapaikat 50 000 katselijalle ja seisomapaikat 20 000:lle. Pitkulaisen stadionin juoksuradan pituus oli 333,3 metriä. Rata oli äärimmäisen kapea ja erittäin jyrkkäkaarteinen, minkä vuoksi tulokset olivat heikkoja.

Kisojen aktiivisin osanottajamaa oli isäntämaa Kreikka, toiseksi aktiivisin Saksa. Saksasta kisoihin matkusti 21 urheilijaa, kun Ruotsi lähetti vain yhden atleetin. Voitokkaimpia maita olivat Yhdysvallat, Kreikka ja Saksa. Suomi ei osallistunut kisoihin, vaikka olikin kutsuttu. Kaikkien aikojen ensimmäinen nykyaikaisten kisojen olympiavoittaja oli kolmiloikkaaja James Connolly tuloksella 13,71[5]. Kunkin lajin voittaja sai hopeamitalin ja öljypuunlehvän, toinen pronssimitalin. Kolmanneksi tullut ei saanut palkintoa, mutta jokaiselle osallistujalle jaettiin muistomitali.[6]

Kreikkalainen paimen Spiridon Luis voitti maratonjuoksun, jonka reitti kulki historiallista tarua mukaillen Marathonista Ateenaan. Unkarilainen Alfréd Hajós voitti 100 metrin ja 1 200 metrin vapaauintimatkat samana päivänä. Pidempää matkaa varten kilpailijat kuljetettiin veneellä merelle ja he uivat kylmässä vedessä takaisin rantaan.

II olympiadin kisat järjestettiin neljä vuotta Ateenan kisojen jälkeen vuonna 1900 Pariisissa.

Lajit ja mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

100 metrin pikajuoksu käynnissä.
Carl Schuhmann voimisteli neljä voittoa.
Kiekonheiton kultamitalisti Robert Garrett suoritusvuorossa.

Kisoissa järjestettiin kaikkiaan 43 kilpailua. Eri urheilumuotoja oli yhdeksän. Kisoissa oli tarkoitus kilpailla myös soudussa, purjehduksessa ja kriketissä. Soutu- ja purjehdustapahtumat peruttiin myrskyn takia ja kriketti osallistujien puutteen vuoksi.[7][8] Eniten olympiavoittoja kisoissa keräsi Yhdysvallat (11). Menestyksekkäin urheilija oli Saksan Carl Schuhmann neljällä voitolla.[9][10]

Osallistuneet maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osallistuneet maat

Vuoden 1896 kesäolympialaisiin osallistui 241 urheilijaa 14 eri maasta.[11][12] Joissakin yhteyksissä on osallistujamaina mainittu myös Egypti, kreikkalais-egyptiläisen tennispelaajan Dionysios Kasdaglisin osallistumisen vuoksi, sekä Kypros ja Smyrna, mutta niiden osallistujat tilastoidaan yleensä kreikkalaisiksi.[13]

Monet kilpailuun osallistuneista maista eivät olleet vielä nykymuodossaan olemassa vuonna 1896. Itävalta ja Unkari olivat osa Itävalta-Unkaria, mutta urheilijoiden katsottiin edustaneen omaa maataan. Ruotsi taas oli osa Ruotsi-Norjan valtioliittoa. Australia kuului vielä vuonna 1896 Yhdistyneelle kuningaskunnalle, joka taas oli tuohon aikaan Iso-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.[14]

Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1896 olympialaisissa ei vielä jaettu kultamitaleja voittajille, vaan kilpailun voittaja palkittiin hopeisella mitalilla ja toiseksi tullut sai kuparisen mitalin. Kolmanneksi tulleille ei jaettu mitaleja. Ensimmäisten nykyaikaisten olympialaisten mitalitaulukot on laadittu myöhemmin vertailun vuoksi uudempiin olympialaisiin. Kansainvälinen olympiakomitea ei itse julkaise virallisia mitalitaulukoita. Eniten kultamitaleita nykyisen laskutavan mukaan vuoden 1896 olympialaisissa saavutti Yhdysvallat, ja eniten mitaleita saavutti Kreikka.[11][15][16]


Vuoden 1896 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1  Yhdysvallat 11 7 2 20
33  Kreikka 10 17 19 46
7  Saksa 6 5 2 13
4  Ranska 5 4 2 11
3  Iso-Britannia 2 3 2 7
8  Unkari 2 1 3 6
40  Itävalta 2 1 2 5
11  Australia 2 0 0 2
27  Tanska 1 2 3 6
25  Sveitsi 1 2 0 3
52  Sekajoukkue 1 1 1 3
Yhteensä 43 43 36 122

Lähde: [17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 68. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  2. Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 235. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  3. Modern Olympics – Athens 1896 First Modern Olympic Games olympic.org International Olympic Committee. Viitattu 3.3.2016. (englanniksi)
  4. Siukonen & Rantala 2006, s. 8–10
  5. Siukonen & Rantala 2006, s. 11
  6. 1896 Olympic Medals and Awards - Olympic-Legacy.com (englanniksi)
  7. Mallon, Bill; Widlund Ture: The 1896 Olympic Games: Results for All Competitors in All Events, With Commentary (History of the Early Olympic Games 1) McFarland & Company, Inc., Publishers.
  8. Williamson, Martin: The ignorant Olympians 28.7.2012. espncricinfo.com. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  9. 1896 Athina Summer Games sports-reference.com. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  10. Siukonen & Rantala 2006, s. 10
  11. a b Athens Games of the I Olympiad International Olympic Committee. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  12. Participating Countries olympic-museum.de. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  13. Mallon, Bill; Widlund Ture: The 1896 Olympic Games: Results for All Competitors in All Events, With Commentary (History of the Early Olympic Games 1) (pdf) McFarland & Company, Inc., Publishers.
  14. European History Map - 1900 AD globalsecurity.org. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  15. Summer Olympic Games / Medal Tally allcompetitions.com. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  16. Athens 1896 olympic.it. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  17. Athens 1896 olympic.it. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]