Panathinaïkó-stadion

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Panathinaïkó-stadion
Παναθηναϊκό Στάδιο
Kallimármaro
Καλλιμάρμαρο
Kallimarmaron stadium.JPG
Panathinaïkó-stadion vuoden 2004 kesäolympialaisten aikaan.
Rakennuksen tiedot
Sijainti Ateena, Kreikan lippu Kreikka
Koordinaatit 37°58′06″N, 23°44′28″E
Avattu 1896, 1906
Omistaja Kreikan olympiakomitea
Arkkitehti Anastásios Metaxás, Ernst Ziller
Katsojakapasiteetti

60 000

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Panathinaïkó-stadion (kreik. Παναθηναϊκό Στάδιο, Panathinaïkó Stádio, Panateenalainen stadion, ”Kaikkien ateenalaisten stadion”) eli Kallimármaro (Καλλιμάρμαρο, ”Kaunismarmorinen”) on urheilustadion Ateenassa Kreikassa. Stadion on maailman vanhimpia urheilustadioneita ja se on rakennettu Ateenan antiikin aikaisen stadionin raunioiden paikalle nykyaikaisia olympialaisia varten.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäistä antiikin aikaista stadionia käytettiin Panathenaia-juhlaan kuuluneissa kisoissa. Kisoja on järjestetty viimeistään vuodesta 566/565 eaa. lähtien.[1] Stadion oli alun perin puurakenteinen ja rakennettu luonnonlaaksoon Ardettos- ja Agra-kukkuloiden väliin Ilissos-joen etelärannalle.[2][3]

Stadion vuoden 1896 kesäolympialaisten avajaisissa.

Vuonna 329 eaa. stadion rakennettiin uudestaan Lykurgos Ateenalaisen johdolla. Tuolloin se käsitti suoran yhden stadionin mittaisen juoksuradan. Vuonna 140 stadion rakennettiin kokonaan Pentelikon-vuoren marmorista Herodes Atticuksen kustantamana. Samalla siihen rakennettiin kaareva pää ja juoksuradan pituus kaksinkertaistui.[2][3]

Roomalaisella ajalla stadionia käytettiin myös gladiaattorinäytäntöihin. Antiikin ajan päätyttyä stadion jäi käytöstä, sillä kisat nähtiin kristillisellä keskiajalla osana pakanallista kulttuuria ja uskontoa. Stadionin marmorit käytettiin uudelleen muihin rakennuksiin tai poltettiin kalkiksi.[1][3]

Stadionin osia löydettiin arkeologisissa kaivauksissa vuonna 1836.[1] Se päätettiin rakentaa uudestaan antiikin aikaiselle paikalle ja mahdollisimman samannäköiseksi. Nykyisessä rakennuksessa ei kuitenkaan ole jäljellä käytännössä mitään alkuperäisiä osia. Stadionia käytettiin jo niin kutsutuissa Zappaan olympialaisissa vuosina 1870 ja 1875.[1] Lopullinen ennallistus perustui Ernst Zillerin paikalla tekemiin tutkimuksiin. Varsinaisena arkkitehtina toimi Anastásios Metaxás. Stadion oli vuoden 1896 kesäolympialaisten pääpaikka, vaikka se olikin tuolloin vielä keskeneräinen. Lopullisesti se valmistui vuoden 1906 välikisojen käyttöön.[3]

Stadion kunnostettiin uudelleen vuosina 2003–2004.[2] Vuoden 2004 kesäolympialaisissa stadion toimi jousiammuntakenttänä sekä maratonjuoksun maalina.[1]

Rakennus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stadionin pohjapiirustus (1878).

Nykyinen stadion on rakennettu alkuperäisen tavoin kokonaan Pentelikon-vuoren marmorista. Stadion noudattaa antiikin aikaisten stadioneiden hevosenkenkämuotoa, koska se rakennettiin ennen kuin nykyaikaisten stadioneiden mitat standardoitiin. Koko rakennuksen pituus on noin 255 metriä ja leveys noin 128 metriä. Nykyisen juoksuradan pituus on noin 420 metriä.

Stadionilla on paikkoja 60 000 hengelle.[3] Stadionilla järjestetään nykyisin monenlaisia tilaisuuksia. Se on myös vuosittain lokakuussa juostavan Ateenan maratonin maali. Rakennus on yksi Ateenan suosituimpia turistinähtävyyksiä.

Stadion panoraamakuvassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e History Panathenaic Stadium. Viitattu 9.3.2015.
  2. a b c The Panathenaic Stadium Athens Info Guide. Viitattu 9.3.2015.
  3. a b c d e Pietilä-Castrén, Leena: Kävelyretkillä Ateenassa, s. 105–106. Otava, 2013. ISBN 9511219499.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]