Yrjö I (Kreikka)
| Yrjö I | |
|---|---|
 |
|
| Kreikan kuningas | |
|
|
|
| Edeltäjä | Otto |
| Seuraaja | Konstantin I |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 24. joulukuuta 1845 Kööpenhamina, Tanska |
| Kuollut | 18. maaliskuuta 1913 Thessaloniki, Kreikka |
| Puoliso | Olga Konstantinovna |
| Allekirjoitus |  |
Yrjö I (kreik. Γεώργιος, Georgios; 24. joulukuuta 1845 Kööpenhamina – 18. maaliskuuta 1913 Thessaloniki) oli helleenien (Kreikan) kuningas 1863–1913.
Yrjö tunnettiin Tanskan prinssi Vilhelminä (Christian Vilhelm Ferdinand Adolf Georg) ennen valtaannousuaan. Hän oli Tanskan kuninkaan Kristian IX:n ja kuningatar Louisen (saks. Luise von Hessen-Kassel) toinen poika. Hänen sisarensa Alexandra naitettiin Englannin Edvard VII:lle ja Maria Venäjän Aleksanteri III:lle.
Britit nimittivät hänet Kreikan valtaistuimelle vallankumouksen syöstyä vallasta kuningas Oton 1862. Kreikan kansalliskokous valitsi hänet 30. maaliskuuta 1863 kuninkaaksi ja hänet kruunattiin kuningas Yrjö I:ksi suurvaltojen hyväksynnän jälkeen.[1] 17-vuotias kuningas oppi nopeasti kreikan kielen.
Vuonna 1867 hän nai Venäjän Aleksanteri II:n sisarentyttären, suuriruhtinatar Olga Konstantinovnan, joka oli kuusitoistavuotias.[2] He saivat kahdeksan lasta, jotka naitettiin Euroopan eri hoveihin:
- Konstantin (1868–1923), sittemmin Konstantin I
- Yrjö (1869–1957), Marie Bonaparten puoliso
- Aleksandra (1870–1891)
- Nikolai (1872–1938)
- Marie (1876–1940)
- Olga (1881, kuoli 3 kuukauden iässä)
- Andreas (1882–1944), Edinburghin herttuan, prinssi Philipin isä
- Kristofer (1888–1940)
Yrjön sisko Maria Fjodorovna (Dagmar) oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n puoliso ja Nikolai II:n äiti. Yrjön toinen sisko Aleksandra oli naimisissa Ison-Britannian kuninkaan Edvard VII:n kanssa ja oli kuningas Yrjö V:n äiti.
Yrjön aikana Kreikkaan liitettiin Jooniansaaret, osa Epeirosta ja Thessalia. Hänen aikanaan vuonna 1896 järjestettiin myös Ateenassa ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset. Yrjö osallistui avajaisiin ja erehtyi sanomaan, että tästä lähtien maailman urheilijat kokoontuvat aina neljän vuoden välein kisaamaan Kreikkaan, vaikka kisapaikan vaihtumisesta oli jo sovittu. Ensimmäisen Balkanin sodan voiton jälkeen Alexander Schinas salamurhasi hänet vallatussa Salonikissa 1913. Valtaistuimelle nousi hänen vanhin poikansa Konstantin I.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Danskanmaalta. Suomen Julkisia Sanomia, 25.06.1863, nro 47, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 13.07.2015.
- ↑ Kreikan kuninkaan ja H. K. K. Suuriruhtinatar Olga Konstantinownan. Suomalainen Wirallinen Lehti, 11.10.1867, nro 82, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 13.07.2015.
| Edeltäjä: Otto |
Kreikan kuningas 1863–1913 |
Seuraaja: Konstantin I |
