Talviolympialaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Talviolympialaisten järjestäjäkaupungit

Talviolympialaiset ovat lumella ja jäällä suoritettavissa talviurheilulajeissa käytävät olympialaiset kisat, jotka järjestetään neljän vuoden välein.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaiset taitoluistelijat Anna Hübler ja Heinrich Burger vuoden 1908 olympialaisissa

Kun Kansainvälinen olympiakomitea perustettiin vuonna 1894, oli yksi kisaohjelmaan sovituista lajeista luistelu. Ensimmäisen kerran luistelukilpailut järjestettiin kuitenkin vasta kesäolympialaisissa 1908 Lontoossa, jolloin ohjelmassa oli taitoluistelu.

Kolme vuotta myöhemmin italialainen kreivi Eugenio Brunetta d'Usseaux ehdotti, että Kansainvälinen olympiakomitea järjestäisi viikon mittaisen talvilajien tapahtuman kesäolympialaisissa 1912 Tukholmassa. Kisajärjestäjät kuitenkin vastustivat ajatusta. Samaa ajatusta ehdotettiin myös kisoihin, jotka oli määrä pitää Saksan Berliinissä vuonna 1916, mutta jotka peruttiin ensimmäisen maailmansodan puhjettua.

Sodan päätyttyä ensimmäiset olympialaiset olivat kesäolympialaiset 1920 Antwerpenissä. Kisojen ohjelmassa oli taitoluistelun lisäksi myös ensimmäistä kertaa jääkiekko.[1] Seuraavana vuonna pidetyssä KOK:n kokouksessa päätettiin järjestää Pariisissa pidettäviin kesäolympialaisiin 1924 liittyen kansainvälinen talvilajien viikko. Chamonix'ssa järjestetty tapahtuma oli huikea menestys ja innoitti komitean päättäjiä luomaan kokonaan erilliset talviolympialaiset. Vuonna 1926 KOK päätti jälkikäteen, että Chamonix'n kisat olivat ensimmäiset talviolympialaiset.

Kisat järjestettiin 68 vuoden ajan neljän vuoden välein aina samana vuonna kesäolympialaisten kanssa. Alkuaikoina kisat olivat lähestulkoon pelkkä kesäkisojen "ennakkonäytös", sillä kolmesti ne järjestettiin samassa maassa: 1924 Chamonix ja Pariisi Ranskassa, 1932 Lake Placid ja Los Angeles Yhdysvalloissa ja 1936 Garmisch-Partenkirchen ja Berliini Saksassa. Myös talviolympialaiset 1928 järjestettiin Sveitsin Sankt Moritzissa, yksi lähimmistä kesäolympialaisten 1928 isäntäkaupunki Amsterdamia sijaitsevista suurista talviurheilukeskuksista.

Edelleen, vuoden 1940 talvikisojen järjestäjäksi oli päätetty Sapporo ja kesäkisojen Tokio, molemmat siis Japanissa. Kuitenkin Kiinan–Japanin sodan takia kaupungit joutuivat luopumaan kisaisännyyksistään vuonna 1938. Tämän jälkeen KOK päätti järjestää talvikisat Sankt Moritzissa, mutta sveitsiläisten järjestäjien kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi päätös peruutettiin kolme kuukautta myöhemmin. Edellisten talvikisojen järjestäjä Garmisch-Partenkirchen tarjoutui järjestämään kisat, mutta marraskuussa 1939 kisat peruutettiin kokonaan toisen maailmansodan sytyttyä, kuten myös samassa maanosassa eli Euroopassa sijaitseva Suomen Helsinki joutui tekemään vuoden 1940 kesäkisoille. Sodan takia myös talvikisat 1944 Italian Cortina d'Ampezzossa peruutettiin kesällä 1941, samaten Euroopassa oleva Britannian Lontoo teki vuoden 1944 kesäkisoille.

Nils Karlsson vuoden 1952 olympialaisissa

Toisen maailmansodan jälkeen vielä 1940-luvulla myönnetyt talvi- ja kesäkisat järjestettiin samassa maanosassa, Euroopassa: talviolympialaiset 1948 Sankt Moritzissa ja kesäolympialaiset 1948 Lontoossa sekä talviolympialaiset 1952 Norjan Oslossa ja kesäolympialaiset 1952 naapurimaan Helsingissä. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat viimeiset 1940-luvulla myönnetyt kisat: talviolympialaiset 1956 Euroopassa – Italian Cortinasta ensimmäiset televisioidut talvikisat[2]kesäolympialaisten 1956 ollessa Oseaniassa, Australian Melbournessa – koska kesäkisojen hakijoita ei ollut lainkaan Euroopasta. 1950-luvulta myönnetyissä olympiakisoissa aina vuoteen 1988 saakka saman vuoden talvikisat ja kesäkisat järjestettiin aina eri maanosissa eikä peräkkäisiäkään kisoja pidetty samassa maanosassa – poikkeuksena Innsbruckissa järjestettyjä talviolympialaisia 1964 seuranneet talviolympialaiset 1968 Grenoblessa, molemmat Euroopassa. Grenoblen kisat olivat ensimmäiset olympialaiset, jotka lähetettiin värillisinä televisiolähetyksinä[2].

Suomi–Saksa-jääkiekko-ottelu 1976 (paraguaylainen postimerkki 1980)

Talviolympialaiset 1976 myönnettiin alkujaan Yhdysvaltain Denverille, mutta kustannusten nousu kolminkertaisiksi ja huoli ympäristövaikutuksista sekä näitä seurannut kansanäänestys peruuttivat kisaisännyyden. KOK tarjosi isännyyttä Kanadan Whistlerin kaupungille, mutta hakuprosessin jälkeen valittu uusi hallitus kieltäytyi isännyydestä. Tämän jälkeen Salt Lake City tarjoutui kisaisännäksi, mutta KOK hylkäsi hakemuksen ja valitsi helmikuussa 1973 kisaisännäksi Innsbruckin, joka oli isännöinyt talviolympialaisia yhdeksän vuotta aikaisemmin.

KOK päätti 1986, että talvi- ja kesäolympialaiset järjestettäisiin eri vuosina. Tämän vuoksi oli sekä talviolympialaiset 1992 että talviolympialaiset 1994, minkä jälkeen ne on taas pidetty aina joka neljäs vuosi.[3] Tässä taitehetkessä, tahdistuskohdassa vuonna 1992 talvikisat järjestettiin eurooppalaisissa naapurimaissa, talvikisat Ranskan Albertvillessä ja kesäkisat Espanjan Barcelonassa sekä myös seuraavat vuoden 1994 talvikisat pidettiin Euroopassa, Norjan Lillehammerissa. Koska talvi- ja kesäkisat on tuosta lähtien pidetty eri vuosina, ei isäntäkaupungin valinnassa sijaintipaikoilla ole enää merkitystä – kuitenkin erikseen talvi- ja kesäkisojen peräkkäisillä sijaintipaikoilla on. Kanadan Vancouverissa järjestetyt talviolympialaiset 2010 olivat järjestyksessään kahdennetkymmenennetensimmäiset olympialaiset talvikisat.

Samoin kuin kesäolympialaiset, myös talviolympialaiset ovat kärsineet joidenkin maiden boikoteista. Vuonna 1936 KOK luokitteli hiihdonopettajat ammattilaisiksi ja kielsivät heitä osallistumasta. Itävallan ja Sveitsin hiihtäjät boikotoivat kisoja tämän takia. Kanadan jääkiekkojoukkue boikotoi 1972, koska piti Neuvostoliiton joukkuetta ammattilaisina.[4]

Talvikisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

järj.
nro
vuosi

kaupunki

valtio

ajankohta

valtiot,
lkm
urheilijat,
lkm
lähde


I 1924 Chamonix Ranskan lippu Ranska 25. tammikuuta– 5. helmikuuta 16 258 [5]
II 1928 Sankt Moritz Flag of Switzerland.svg Sveitsi 11.–19. helmikuuta 25 464 [6]
III 1932 Lake Placid US flag 48 stars.svg Yhdysvallat 4.–15. helmikuuta 17 252 [7]
IV 1936 Garmisch-Partenkirchen Flag of the NSDAP (1920–1945).svg Saksa 6.–16. helmikuuta 28 646 [8]
1940 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia Garmisch-Partenkirchen Flag of the NSDAP (1920–1945).svg Saksa [9]
1944 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia Cortina d'Ampezzo Flag of Italy (1861-1946).svg Italia [10]
V 1948 Sankt Moritz Flag of Switzerland.svg Sveitsi 30. tammikuuta – 8. helmikuuta 28 669 [11]
VI 1952 Oslo Norjan lippu Norja 14.–25. helmikuuta 30 694 [12]
VII 1956 Cortina d'Ampezzo Italia 26. tammikuuta – 5. helmikuuta 32 821 [13]
VIII 1960 Squaw Valley US flag 49 stars.svg Yhdysvallat 18.–28. helmikuuta 30 665 [14]
IX 1964 Innsbruck Itävalta 29. tammikuuta – 9. helmikuuta 36 1091 [15]
X 1968 Grenoble Ranskan lippu Ranska 6.–18. helmikuuta 37 1158 [16]
XI 1972 Sapporo Japani 3.–13. helmikuuta 35 1006 [17]
XII 1976 Innsbruck Itävalta 4.–15. helmikuuta 37 1123 [18]
XIII 1980 Lake Placid Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 13.–24. helmikuuta 37 1072 [19]
XIV 1984 Sarajevo Jugoslavia 8.–19. helmikuuta 49 1272 [20]
XV 1988 Calgary Kanada 13.–28. helmikuuta 57 1423 [21]
XVI 1992 Albertville Ranskan lippu Ranska 8.–23. helmikuuta 64 1801 [22]
XVII 1994 Lillehammer Norjan lippu Norja 12.–27. helmikuuta 67 1737 [23]
XVIII 1998 Nagano Japani 7–22. helmikuuta 72 2176 [24]
XIX 2002 Salt Lake City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 8.–24. helmikuuta 77 2399 [25]
XX 2006 Torino Italia 10.–26. helmikuuta 80 2508 [26]
XXI 2010 Vancouver Kanada 12.–28. helmikuuta 82 2629 [27]
XXII 2014 Sotši Venäjän lippu Venäjä 7.–23. helmikuuta [28]
XXIII 2018 Pyeongchang Korean tasavalta 9.–25. helmikuuta [29]
XXIV 2022 Päätetään 2015

Talviolympialaisten lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin ohjelmassa olevat lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Curlingia 2006
  • Curling oli mukana kisoissa 1924, mutta tuli uudelleen kisaohjelmaan 1998, josta lähtien kisoissa on ollut sekä miesten että naisten turnaus.
  • Freestylehiihto on ollut virallisena kisalajina vuodesta 1992, jolloin kumparelasku otettiin mukaan ohjelmaan. Hypyt ovat olleet mukana vuodesta 1994 lähtien. 2010 mukaan otettiin skicross ja vuodesta 2014 lähtien talviolympialaisissa kisataan myös half pipessä sekä slopestylessä. Kaikki lajit ovat ohjelmassa sekä miehillä että naisilla.
  • Jääkiekko oli mukana jo 1920 kesäolympialaisissa ja sen jälkeen kaikissa talviolympialaisissa. Naisten turnaus järjestettiin ensimmäisen kerran 1998.
  • Kaukalopikaluistelu otettiin viralliseksi kisalajiksi 1992 ja kisatapahtumien määrää kasvatettiin neljästä kahdeksaan 2002. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on ohjelmassa 500, 1 000 ja 1 500 metrin kilpailut sekä viesti.
  • Lumilautailu on ollut sekä miesten että naisten ohjelmassa 1998 kisoista lähtien. Aluksi ohjelmassa oli lumikouru sekä suurpujottelu, mutta 2002 suurpujottelu vaihdettiin parisuurpujotteluksi. 2006 mukaan otettiin lumilautakrossi ja 2014 järjestettiin ensimmäistä kertaa myös lumilautailun slopestyle.
  • Maastohiihto on ollut kisoissa mukana alusta lähtien eli vuodesta 1924. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on kuusi kisatapahtumaa.
  • Mäkihyppy on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi kilpailtiin vain suurmäessä, kunnes 1964 mukaan tuli normaalimäen kilpailu ja 1988 joukkuekilpailu. Naiset kilpailevat lajissa ensimmäisen kerran vuonna 2014.
  • Ohjaskelkkailu lisättiin kisaohjelmaan 1964. Lajissa kilpaillaan miesten ja naisten yksinlaskussa sekä parilaskussa, johon kumpikin sukupuoli voi osallistua.
  • Pikaluistelu on ollut kisaohjelmassa vuodesta 1924. Yhteiskilpailu oli mukana vain ensimmäisissä kisoissa. Naisten kilpailut tulivat mukaan 1960. Joukkuetakaa-ajo lisättiin ohjelmaan 2006 ja nykyisin sekä miehillä että naisilla on viisi henkilökohtaista matkaa ja joukkuetakaa-ajo.
Rattikelkkailua 2002
  • Rattikelkkailu on ollut mukana kisoissa vuodesta 1924 lähtien, lukuun ottamatta vuotta 1960, jolloin lajissa ei kilpailtu. Aluksi ohjelmassa oli ainoastaan neljän miehen kelkkailu, mutta kahden miehen kelkkailu lisättiin 1932. Kahden naisen kelkkailu lisättiin ohjelmaan 2002.
  • Skeleton oli mukana olympialaisissa 1924 ja 1948, jolloin järjestettiin miesten kilpailu. Se palasi kisaohjelmaan 2002, josta lähtien sekä miehet että naiset ovat kilpailleet.
  • Taitoluistelu oli mukana jo vuosien 1908 ja 1920 kesäolympialaisissa, jonka jälkeen lajissa on kilpailtu jokaisissa talviolympialaisissa. Miesten ja naisten yksinluistelu sekä pariluistelu ovat olleet mukana vuodesta 1908, jäätanssi lisättiin ohjelmaan 1976.
  • Yhdistetty on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi lajissa kilpailtiin vain henkilökohtaisessa kilpailussa, mutta 1988 ohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu. 2002 mukaan tuli myös sprinttikilpailu. Lajissa kilpailevat vain miehet.

Entiset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaiten menestyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestyneimmät urheilijat
(tilanne talviolympialaisten 2014 jälkeen)

sija
urheilija
maa
talvikisat
urheilumuoto
Kulta
Hopea
Pronssi
yht.
1. Bjørndalen, Ole Einar Norjan lippu Norja 19982014 ampumahiihto 8 4 1 13
2. Dæhlie, Bjørn Norjan lippu Norja 19921998 maastohiihto 8 4 0 12
3. Bjørgen, Marit Norjan lippu Norja 20022014 maastohiihto 6 3 1 10
4. Jegorova, Ljubov Venäjän lippu Venäjä 19921994 maastohiihto 6 3 0 9
5. An, Viktor Korea/Venäjän lippu Venäjä 20022014 kaukalopikaluistelu 6 0 2 8
6. Skoblikova, Lidija Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 19601964 pikaluistelu 6 0 0 6
7. Pechstein, Claudia Saksan lippu Saksa 19922006 pikaluistelu 5 2 2 9
8. Thunberg, Clas Suomen lippu Suomi 19241928 pikaluistelu 5 1 1 7
8. Lazutina, Larisa Venäjän lippu Venäjä 19922002 maastohiihto 5 1 1 7
10. Alsgaard, Thomas Norjan lippu Norja 19942002 maastohiihto 5 1 0 6

Eniten mitaleja saaneet maat
(tilanne talviolympialaisten 2010 jälkeen)

sija
maa
Kulta
Hopea
Pronssi
yht.
1. Norjan lippu Norja 107 106 90 303
2. Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 87 95 71 253
3. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 78 57 59 194
4. Saksan lippu Saksa 70 72 48 190
5. Itävallan lippu Itävalta 55 70 76 201
6. Kanadan lippu Kanada 52 45 48 145
7. Ruotsin lippu Ruotsi 48 33 48 129
8. Sveitsin lippu Sveitsi 44 37 46 127
9. Suomen lippu Suomi 41 59 56 156
10. Itä-Saksan lippu Itä-Saksa 39 36 35 110
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Edgeworth R: The Nordic Games and the Origins of the Olympic Winter Games LA84 Foundation. (englanniksi)
  2. a b 100 Years of olympic marketing Olympic.org - the official website of Olympic Movement. Viitattu 22.12.2009. (englanniksi)
  3. Winter Olympics History 2002. Utah Athletic Foundation. Viitattu 20.12.2009. (englanniksi)
  4. a b History of the winter olympics 1998. BBC. Viitattu 25.12.2009. (englanniksi)
  5. Chamonix 1924 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  6. St. Moritz 1928 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  7. Lake Placid 1932 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  8. Garmisch-Partenkirchen Olympics International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  9. Candidate Cities and Venues for the Winter Olympics (PDF) International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  10. The Games:Olympics Past National Post. Canadian Broadcasting Centre. Viitattu 23.3.2011.
  11. St. Moritz 1948 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  12. Oslo 1952 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  13. Cortina d'Ampezzo 1956 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  14. Squaw Valley 1960 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  15. Innsbruck 1964 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  16. Grenoble 1968 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  17. Sapporo 1972 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  18. Innsbruck 1976 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  19. Lake Placid 1980 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  20. Sarajevo 1984 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  21. Calgary 1988 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  22. Albertville 1992 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  23. Lillehammer 1994 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  24. Nagano 1998 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  25. Salt Lake City 2002 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  26. Turin 2006 International Olympic Committee. Viitattu 23.3.2011.
  27. Vancouver Olympics – Athletes The Vancouver Organizing Committee for the 2010 Olympic and Paralympic Winter Games. Viitattu 23.3.2011.
  28. Sochi 2014 Organizing Committee of the XXII Olympic Winter Games and XI Paralympic Winter Games of 2014 in Sochi. Viitattu 23.3.2011.
  29. "Three cities in running for 2018 Winter Olympics", CNN International, Time Warner company, 2009-10-16. Luettu 23.3.2011.