Hiihto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alppihiihtäjä.

Hiihto on liikkumismuoto, jossa liu'utaan suksilla eteenpäin lumella tai muulla liukkaalla alustalla, usein sauvoja apuna käyttäen. Hiihto on alun perin kehitetty helpottamaan liikkumista talvella lumisessa maastossa, jopa umpihangessa. Nykyään hiihto on suosittu liikuntamuoto ja urheilumuoto, ja se on jakaantunut moneen lajiin, kuten maastohiihtoon, alppihiihtoon, freestylehiihtoon ja mäkihyppyyn.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Videomateriaalia erilaisista hiihtotekniikoista, joita käytettiin 1940-luvulla.

Hiihtäviä hahmoja on kaiverrettu kiviin jo 6000 vuotta sitten Pohjois-Norjassa ja Venäjällä. Altaivuoristosta on löydetty hiihtäjäpiirroksia, joita kiinalaiset pitävät 10 000 vuotta vanhoina. Muinaisten suksien ja sauvojen palasia on löydetty sadoittain Skandinavian ja Venäjän soista. Varhaisia kirjallisia mainintoja hiihtämisestä on löydetty Kiinasta vuodelta 200 eaa., roomalaisista kirjoituksista sekä skandinaavien saagoista ja Eddasta. Norjalaiset yhdistävät hiihtämisen muinaisskandinaavisiin jumaliin Ulliin ja Skadiin. Keskiajalta hiihdosta kertovia tekstejä on säilynyt jo runsaammin.[1]

Entisaikoina sukset olivat välttämättömiä kulkuvälineitä hankien peittämällä maalla. Ilman suksia talvella olisi ollut mahdotonta metsästää. Tyypillinen muinaissuksi oli noin 160 senttimetriä pitkä ja 10–15 senttimetriä leveä. Sen kärki kääntyi ylöspäin, ja jalkine kiinnitettiin keskikohtaan. Tällaisia sukset olivat tuhansien vuosien ajan. Vauhtia otettiin yhdellä pitkällä sauvalla, jota käytettiin myös keihäänä.[2] Kahden suksisauvan käyttö yleistyi vasta 1900-luvun alussa.[3]

Norjalaisten emigranttien myötä norjan kielen hiihtoa tarkoittava sana ski levisi 1800-luvulla moneen kieleen.[4] Hiihto alkoi muuttua hyötyliikunnasta ajanvietteeksi 1800-luvulla niin pohjoisessa kuin Euroopassakin, missä siitä tuli vauraan kaupunkiporvariston harrastus. Samalla hiihtovälineet kehittyivät ja saivat lopullisen muotonsa, ja kilpailusäännöt standardisoitiin. Norjalaisia suksia esiteltiin kansainvälisissä näyttelyissä ympäri maailmaa, ja norjalaisilla oli pitkään monopoli suksien valmistuksessa. Itävallan Mürzzuschlagissa vuonna 1894 järjestetyt näytöskilpailut tekivät hiihdon tunnetuksi Keski-Euroopassa.[5]

Kuvasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiihtomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppihiihtoa.
Pääartikkeli: Alppihiihto

Alppihiihto on talviharrastus ja -urheilumuoto, jossa lasketaan lumipeitteisiä rinteitä alas käyttäen kahta suksea, jäykkää kenkää (monoa) ja sidettä, jossa koko jalkapöytä lukittuu sukseen kiinni. Laskeminen voi tapahtua kunnostetulla rinnealueella tai hoitamattomassa rinteessä.

Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ampumahiihto

Ampumahiihto on talviurheilulaji, jossa on yhdistetty kaksi urheilulajia: maastohiihto ja ammunta.

Freestylehiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Freestylehiihtoa.
Pääartikkeli: Freestyle-hiihto

Freestylehiihto on laskettelun monipuolisin osa-alue, joka muodostuu useista alalajeista, joita ei voida täysin erotella. Perinteinen freestyle-hiihto koostuu kumparelaskusta, hypyistä, suksibaletista ja vapaahiihdosta.

Hiihtosuunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hiihtosuunnistus

Hiihtosuunnistus on hiihtokelpoisia teitä ja esimerkiksi moottorikelkalla tehtyjä uria sekä latuja pitkin harjoitettu kilpasuunnistusmuoto, jossa kilpailija suunnistaa rasteilla merkityn radan hiihtäen.

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maastohiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maastohiihtoa.
Pääartikkeli: Maastohiihto

Maastohiihto (murtomaahiihto, usein myös pelkkä hiihto) on tasamaalla, mäkisessä maastossa tai järven jäällä tapahtuva hiihtomuoto, josta käytännössä kaikki hiihtolajit ovat kehittyneet. Maastohiihdossa hiihtäjä liikkuu usein valmiilla ladulla suksia ja sauvoja käyttäen, mutta myös umpihangella voi hiihtää.

Mäkihyppy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkihyppyä.
Pääartikkeli: Mäkihyppy

Mäkihyppy eli mäenlasku on urheilulaji, jossa lasketaan keinotekoista mäkeä pitkin hyppyrinnokalle. Itse hyppy alkaa hyppääjän ponnistuksesta, josta paljolti riippuu hypyn onnistuminen. Hyppääjä laskeutuu alastulomäkeen.

Yhdistetty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Yhdistetty

Yhdistetty on yksi hiihtourheilun kilpailulajeista. Se on yhdistelmä mäkihypystä ja maastohiihdosta. Kilpailut käydään useimmiten niin, että ensin hypätään mäkeä ja loppusijoitukset ratkaistaan hiihtoladulla siten, että parhaat hyppypisteet saanut lähtee ensimmäisenä ladulle ja loput hyppypisteidensä mukaisessa järjestyksessä.

Nopeuslasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeuslaskua.
Pääartikkeli: Nopeuslasku

Nopeuslasku on hiihtolaji, jossa rinnettä suksilla alas laskettaessa pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri nopeus. Nopeuslasku on nopein hiihtolaji, ja vauhti nousee parhaimmillaan yli 200 kilometrin tuntinopeuteen.

Telemarkhiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Telemarkhiihto

Telemark on laskettelun "kantamuoto", jossa liikutaan lumella hiihtäen tai laskien kahdella suksella, jossa side mahdollistaa kantapään vapaan liikkeen.

Hiihto ilman lunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rullahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rullahiihtoa.
Pääartikkeli: Rullahiihto

Rullahiihto on hiihdon kesäinen muoto. Varusteet ovat suksia lukuun ottamatta samanlaiset kuin tavallisessa hiihdossakin. Rullasuksilla voi hiihtää molempia tyylejä ja rullahiihto on tärkeä osa hiihtäjien, ampumahiihtäjien ja yhdistetyn urheilijoiden harjoittelua.

Vesihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vesihiihto

Vesihiihdossa vedetään vesisuksilla varustautunutta "hiihtäjää" pitkin veden pintaa. Vetämiseen käytetään yleensä moottorivenettä.

Kilpailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Allen, E. John B.: The Culture and Sport of Skiing. University of Massachusetts Press, 2007. ISBN 978-1-55849-601-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Allen 2007, s. 7–15.
  2. Allen 2007, s. 7–8.
  3. Allen 2007, s. 11.
  4. Allen 2007, s. 17.
  5. Allen 2007, s. 70–75.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirvesniemi, Harri & Sorjanen, Axa: Hyvä hiihtokoulu. Helsinki: Teos, 2006. ISBN 951-851-104-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta hiihto.
Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Hiihto.