Sauvakävely

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Kävelysauva” ohjaa tänne. Vaeltamisessa tukena käytettävästä yksittäisestä sauvasta kerrotaan artikkelissa Alppisauva.
Sauvakävelijöitä Englannissa

Sauvakävely on ulkoliikuntamuoto, jota harjoitetaan sauvojen avulla, jotka ulkoisesti muistuttavat hiihtosauvoja, mutta on suunniteltu erityisesti sauvakävelyyn.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvakävelyä on harrastettu Suomessa jo kymmenien vuosien ajan. Ensimmäisiä "hiihtokävelijöitä" olivat hiihtäjät, jotka käyttivät sauvoja harjoitellessaan esimerkiksi vaelluksilla, rinteillä ja soilla. Varsinaisen sauvakävelyn keksijää ei voi nimetä, sillä laji on kehittynyt vähitellen ja monen tahon toimesta.[1]

Suomessa sauvakävelystä alkoi tulla suosittua vuonna 1997. Silloin lanseerattiin ensimmäiset Exel-merkkiset sauvakävelysauvat eli Nordic Walking -sauvat. Suomen Latu ja Suomen urheiluopisto ryhtyivät samaan aikaan kehittämään sauvakävelytuotteita ja koulutuksia. Lajin suosio kasvoi nopeasti, ja sen ympärille luotiin koulutusohjelmia, seminaareja ja opetusvideoita. Vuonna 2004 Suomessa oli tutkimuksen mukaan jo 760 000 sauvakävelijää. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla kansainvälisessä sauvakävelyliitossa INWA:ssa oli 17 jäsenmaata, ja harrastajia maailmalla oli arviolta seitsemän miljoonaa.[1]

Välineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvan kärki: vasemmalla käytössä metallipiikki, oikealla tassu

Sauvakävelysauvat ovat lyhyemmät kuin maastohiihtosauvat. Normaali sauvan pituus on 0,7 × henkilön pituus. Kyynärnivelen tulee olla noin 90 asteen kulmassa, kun sauvat ovat käsissä ja kyynärpäät kiinni kyljissä. Sauva voi myös olla hiukan tätä pitempi tai lyhyempi; pitemmällä sauvalla liikerata on pitempi, joten aktiiviset ja kokeneet kuntoilijat tai paljon hiihtäneet voivat käyttää sellaista.[2][3][4]

Sauvassa on kahva sekä hihna, jossa voi olla korkeuden ja kireyden säätömahdollisuus. Kahvasta otetaan kevyt, puristamaton ote. Sauvan kärjessä on kevytmetallipiikki, joka varmistaa pidon jäisessä maastossa. Asfaltilla kävelyä varten käytetään tassua, joka kiinnitetään sauvan kärkeen.[2] Yleisimmin kävelysauvat on valmistettu kevyestä alumiinista, hiilikuidusta tai komposiittimateriaaleista.

Erityisille jalkineille ei ole tarvetta, vaikka markkinoilla on kenkiä, joita on markkinoitu sauvakävelyyn suunnitelluiksi. Hyvin istuva kävely-, juoksu- tai vaelluskenkä käy sauvakävelijän tarpeisiin.[5]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvakävelyssä sauvoja pidetään takaviistossa

Sauvakäveltäessä hartiat pidetään rennosti alhaalla, jolloin sauvatyöntö on rento, laaja ja tehokas, eikä aiheuta lihasjännitystä. Ote sauvoista on kevyt, ei puristava. Sauvoja pidetään takaviistossa, eikä sauvan kärkeä milloinkaan tuoda vartalolinjan eteen. Kärki osuu maahan vastakkaisen jalan kantapään takana. Sauvoja pidetään lähellä vartaloa, eikä kyynärpäitä levitetä sivulle, vaan työntö tehdään suoraan edestä taakse. Vartaloa pidetään pienessä etunojassa, jolloin sauvoja voidaan hyödyntää tehokkaammin ja keskivartalon lihakset aktivoituvat. Vartaloa kierretään käveltäessä, mikä aktivoi vatsa- ja selkälihaksia sekä ylläpitää selkärangan liikkuvuutta. Sauvatyönnön lopuksi kämmen avataan, mikä tehostaa lihastyötä ja pidentää askelpituutta.[6]

Ylämäkeen käveltäessä vartalo on kallistunut enemmän eteen kuin tasamaalla. Käsiä käytetään voimakkaasti. Alamäessä askeleet ovat lyhyemmät, painopiste alempana ja polvet hieman koukussa. Sauvatyöntö on heikompi kuin ylämäessä.[7]

Hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävelyyn verrattaessa sauvakävelyssä voimaa tuotetaan jokaisella askeleella myös sauvoen. Sauvakävelijä käyttää enemmän koko lihaksistoaan ja paljon tehokkaammin ja saa siten kunnon kohoamaansellaisilla osa-alueilla, joita ei saavuteta kävellen (rinta-, leveät selkä-, käsivarren ojentaja-, olkapää-, vatsa-, suorat selkä- ja muut ryhtilihakset). Sauvakävellen voi energiankulutus nousta yksilötasolla jopa 46 % korkeammaksi kuin kävellen.[8][9] Sauvakävelyn on myös todettu lisäävän ylävartalon lihasten kestävyyttä 38 % alkutasoon nähden vain kahdessatoista viikossa.[10]

Sauvakävelyharjoitusten paremmat tulokset johtuvat siitä, että suorituksessa käytetään laajempia lihasryhmiä:

  • kokonaisvaltaisesti lisääntynyt kestävyys ja voima ryhtilihaksissa ja koko kehossa.
  • sydämen sykkeen merkittävän nousu (vakionopeudella)[11]
  • edistää verenkiertoa ja parantaa hapenottokykyä
  • helpottaa mäkien nousua
  • kuluttaa enemmän energiaa
  • parantaa tasapainoa ja asentovakautta
  • vähentää merkittävästi lonkka-, polvi- ja nilkkaniveliin kohdistuvaa painetta
  • lisää luuston tiheyttä

Organisaatioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvakävelytoiminnan kehittymisen aikana on luotu useita järjestöjä sauvakävelyn edistämiseksi:

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sauvakävely.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aalto & Kykyri 2009, s. 10–11.
  2. a b Aalto & Kykyri 2009, s. 13–14.
  3. Sauvan valinta Sauvakävely.fi. Viitattu 2.10.2014.
  4. Annuli Perheentupa, Annette Saksman ja Hanna Okkonen: Sauvakävelyn tekniikka kuntoon Yhteishyvä. 11.9.2013. SOK. Viitattu 2.10.2014.
  5. Nordic Walking vs. Hiking 15.6.2011. Hiking Boots Blog. (englanniksi)
  6. Aalto & Kykyri 2009, s. 15.
  7. Aalto & Kykyri 2009, s. 16.
  8. Cooper Institute, Research Quarterly for Exercise and Sports, 2002
  9. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12230336
  10. Medicine & Science in Sports & Exercise Supplement to VOL. 24, NO.5, May 1992
  11. Medicine & Science in Sports & Exercise VOL. 27, NO. 4 April1995:607-11
  12. http://www.onwf.org/
  13. http://inwa-nordicwalking.com/
  14. http://anwa.us/html/index.php
  15. http://www.nordicfitness.net/