Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailut

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kilpailija umpihangessa 2006

Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailut on Pudasjärven Urheilijat ry:n järjestämä kilpailu, jota on järjestetty Pudasjärvellä vuodesta 1998. Alkuvuosina kisamaastona pidettiin mitä tahansa siihen sopivaa seutua paikkakunnalla, mutta nykyisin sen pääpaikaksi on muodostunut Syötteen tunturialue. Mukaan kisaan pääsee niin aloittelija kuin aktiiviharrastajakin, eikä ammattilaisiakaan ole kielletty osallistumasta.

Joukkueen koko on 3–5 henkeä. Ensimmäisenä kilpailupäivänä samoillaan umpihangessa suunnistusosuuden hajontarasteilla ja hiihdetään tehtävärastien kautta yhteensä 25–50 kilometriä. Oikealla reitillä pysyminen vaatii koko päivän jatkuvaa suunnistamista. Tehtävärastien virheet ja vapaaehtoisten rastien etsimiset vaikuttavat tuntuvasti kunkin kilpailijan ja joukkueen umpihankihiihdon lähtöaikaan toisena kilpailupäivänä. Tehtävissä painotetaan erätaitoja ja talviretkeilijän turvallisuutta. Yön kilpailijat viettävät ulkona, tulilla.

Yksilösarjassa kilpaillaan henkilökohtaisesta mestaruudesta. Ensimmäisistä kisoista lähtien palkintosijat ovat olleet kolmen kauppaa.kenen mukaan? Juha Ronkainen Pudasjärveltä ja Juha Julkunen sekä Tuomo Ahola Savukoskelta ovat saaneet mestarin tittelin. Kiuruvedellä syntynyt Ari Komulainen on palkittu MM-mitalilla neljä kertaa.

Maailmanmestaruus ratkotaan toisen kilpailupäivän umpihankireitillä, jonka pituus on noin 8 kilometriä. Reitti on merkitty molemmilta reunoiltaan moottorikelkan jäljellä, jota ei missään tapauksessa saa ylittää. Niin sanotut perässähiihtäjät valvovat, ettei joukkue tai yksilökilpailija hiihdä toisten tekemää uraa. Nopeimmin reitin suorittanut joukkue tai kilpailija voittaa maailmanmestaruuden.

Tunnettuja umpihankihiihtäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ari Komulainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten umpihankihiihto
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa 2017 yksilökilpailu
Hopeaa Hopeaa 2014 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia 2015 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia 2014 yksilökilpailu

Ari Komulainen (s. 1958 tai 1959[1] Kiuruvesi)[2] on suomalainen umpihankihiihtäjä ja eläkkeelle siirtynyt rajavartija. Komulainen on uransa varrella saavuttanut MM-kilpailuista kaksi kertaa hopeaa ja kaksi kertaa pronssia.[2] Ensimmäisen kerran Komulainen tuli kolmanneksi yksilökilpailussa vuonna 2014. Kolme vuotta myöhemmin hän nousi hopealle.[3] Komulaisella on yksilökilpailujen lisäksi joukkuekilpailun MM-hopeaa ja pronssia EkoRipen joukkueen kanssa vuosilta 2014[2] ja 2015.[4] Vuonna 2009 hän edusti Metsähallitus/Raja -joukkuetta.[5]

Komulainen jäi rajavartijan tehtävistä eläkkeelle vuonna 2009. Nykyisin hän asuu Kitsin kyläkunnassa Lieksassa.[2]

Juha Julkunen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkunen Iin Raasakkakoskella tukkilaisten SM-kilpailujen koskenlaskussa (4.7.2015)

Juha Julkunen (s. 1968 tai 1969 Savukoski)[6] on suomalainen umpihanki-,[2] maasto-[7] ja ampumahiihtäjä.[6] Julkunen on yhdeksänkertainen umpihankihiihdon maailmanmestari.[2] Ampumahiihdossa hän on saavuttanut kolme Suomen mestaruutta 45-vuotiaiden miesten sarjassa, ja tukkilaisten SM-kilpailujen maratonilla hänet on palkittu voittajana 24 kertaa. Yhteensä hänellä on tukkilaiskisoista 74 Suomen mestaruutta, 25 hopeaa ja 16 pronssia.[6]

Maastohiihdossa Julkunen edustaa Keminsuun Kisaa.[7]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorempana Julkunen harrasti yleisurheilua, hiihtoa ja kilpaili lentopallossa, mutta 16-vuotiaana hän kiinnostui myös tukkilaislajeista. Omien sanojensa mukaan hän on harrastanut tukkilaiskisoja vuodesta 1985 lähtien. Hän pääsi rajavartijaksi välittömästi varusmiespalveluksen jälkeen vuonna 1988.[6] Nykyisin hän työskentelee Kelloselän rajavartioasemalla.[8]

Julkunen aloitti 30-vuotiaana ampumahiihdon harrastamisen. Talvella 2014 hän saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 45-vuotiaiden miesten sarjassa. Pikamatkan kullan ohella hän voitti kultaa myös viestistä. Aiemmilta vuosilta hänellä oli jo yksi viestimestaruus. Hiihtolajien sotilaskisoista Julkunen on saavuttanut 14 SM-mitalia.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teider, Hannu: Sissiosaston jäljillä seura.fi. 29.3.2013. Otavamedia Oy. ”Hiihtoretkelle osallistuivat Kari Junnikkala, 56, Reijo Kortelainen, 55, Ari Komulainen, 54, ja Isto Turpeinen, 49.” Viitattu 28.2.2017.
  2. a b c d e f Heikkinen, Martti: Umpihangessa MM-hopealle. Lieksan Lehti, 23.2.2017, 64. vsk, nro 22, s. 9. Lieksa: Lieksan Lehti Oy.
  3. Kiminki, Toivo: Umpi­han­ki­hiihdon MM-kisat maalissa: Julkunen ja Lasku­var­jo­miehet umpisen kovimmat iijokiseutu.fi. 16.2.2017. Pudasjärvi: Joutsen Media Oy. ”Juha Julkunen tosin joutui tiukoille yksi­lö­sar­jassa kun pari minuutti perään lähtenyt Ari Komulainen lähestyi uhkaavasti. Reilu kymmenen sekuntia jäi väliä maaliin tullessa.” Viitattu 28.2.2017.
  4. Joukkuekisan voitto tilaustyönä iijokiseutu.fi. 10.2.2015. Pudasjärvi: Joutsen Media Oy. ”Hopealle hiihtänyt, viime vuoden yksi­lö­kil­pailun mestari Antti Tolosen luotsaamassa joukkueessa hiihtivät lisäksi Ari Komulainen, Jaakko Leppänen, Sauli Tuomisto ja Jani Ikonen.” Viitattu 28.2.2017.
  5. Ketola, Heikki: Ammattitaito karttuu umpihangessa kaleva.fi. 8.2.2009. Oulu: Kaleva Oy. ”Pohjois-Karjalan miehet Jaakko Saaristo (vas.), Ari Komulainen, Rauno Kinnunen ja Antti Ticklén puolustavat Metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen värejä umpihankihiihdon MM-kisoissa.” Viitattu 28.2.2017.
  6. a b c d e Ikävalko, Reijo: Juha on mestari talvella ja kesällä! hymy.fi. 4.6.2015. Otavamedia Oy. Viitattu 1.3.2017.
  7. a b Juha Julkunen hiihtoliitto.fi. Suomen Hiihtoliitto ry. Viitattu 1.3.2017.
  8. Ikävalko, Reijo: Kahdeksan MM-kullan rajamies tulee töihin vaikka hiihtämällä.

    Moni on saattanut harkita työmatkan taittamista henkilöauton sijaan vaikkapa kävelemällä tai polkupyörällä. Kelloselän rajavartioasemalla työskentelevällä Juha Julkusella tämä asia ei ole jäänyt ajatuksen asteelle. Savukoskella asuva mies on tempaissut itsensä töihin Kelloselän rajavartioasemalle mitenkäs muutenkaan kuin sivakoimalla.

    - Hiihdin tuossa metsäsuksilla 72 kilometriä töihin, siinä meni reilu 15 tuntia aikaa yhtä soittoa ahkio perässä. Melkein koko matka oli moottorikelkkareittiä. En viitsinyt soittaa työkavereille väliltä, että tulkaa hakemaan. Perille vaan päästiin.

    Työmatkaliikuntaa suosittelevalla Julkusella on kilpailuvietti verissä. Kovimmat suorituksensa hän on tehnyt umpihankihiihdossa. Julkunen on kahdeksankertainen umpihankihiihdon maailmanmestari. Viimeisimmät kisat käytiin 7.-8. helmikuuta 2015 Pudasjärvellä. Kilpailupäivinä vallitsivat hankalat kelit.

    - Tuuli ja satoi räntää. Suksen alla oli kuivaa vitilunta, joka jäätyi pohjiin. Ensimmäisenä päivänä hiihdettiin 50 kilometriä. Matkalla oli neljä pakollista ja viisi lisärastia. Aikaa hupeni vajaa yhdeksän tuntia. Toisena kisapäivänä oli sitten 10 kilometrin takaa-ajo ja lähes koko matka umpihangessa.

    Voitokkaiden umpihankikisojen jälkeen Julkunen jatkaa talveaan treenaten maasto- ja ampumahiihtoa. Edessä ovat veteraanien SM-ampumahiihdot Seinäjoella ja sotilaskisat Kajaanissa.

    - Sitten Falunin MM-kilpailujen ja Kontiolahden SM-ampumahiihtojen ajaksi pistän kisastudion kotona pystyyn.
    Sulan maan aikaan Julkunen kilpailee perinteikkäissä tukkilaiskisoissa. Monivuotinen mestari hän on siinäkin lajissa.

    -Kyllä työkaverit ihmettelivät kesälläkin, kun tulin töihin soutamalla. Ovathan nämä rajuja suorituksia ja ääripäitä. Näin pysyn hyvässä kunnossa. Kaikki tekevät kuitenkin asioita omalla tavallaan, sanoo Julkunen.

    Kuva: Juha Nyman
    facebook.com. 11.2.2015. Rajavartiolaitos. Viitattu 1.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]