Lieksa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kaupungista nimeltä Lieksa. Lieksa! on Markku Pölösen ohjaama elokuva.
Lieksa
Lieksa.vaakuna.svg Lieksa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.lieksa.fi
Sijainti 63°19′05″N, 30°01′30″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta
Perustettu 1936 (kauppala)
Kuntaliitokset Pielisjärvi (1973)
Kokonaispinta-ala 4 067,60 km²
14:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 3 418,35 km²
– sisävesi 649,25 km²
Väkiluku 12 290
86:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 3,60 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 11,1 %
– 15–64-v. 60,1 %
– yli 64-v. 28,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,8 %
Kunnallisvero 20,00 %
147:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 20,0 % (2013) [5]
Kaupunginjohtaja Esko Lehto
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2013-2016[6]
 • SDP
 • Keskusta
 • PS
 • Kokoomus
 • KD
 • Vasemmistoliitto

12
10
8
3
1
1

Lieksa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pielisen rannalla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungin väkiluku on 12 290 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 4 067,60 km2, josta 649,25 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,6 asukasta/km2. Kaupunki on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.lähde? Lieksa on Fennoskandian alueella kauimpana merestä sijaitseva kaupunki.

Lieksan naapurikunnat ovat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Kuhmo ja Nurmes. Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Kolin jäätie, joka on Suomen pisin yleinen jäätie.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieksan alueen rautakautisia esineitä edustaa Kelvältä löydetty tappikoristeinen pronssisolki (noin vuodelta 800, alkuperäinen Kansallismuseossa). Pähkinäsaaren rauha 1323 jakoi Karjalan Ruotsin ja Novgorodin kesken, jonka jälkeen Pielisen seutu joutui rauhassa Novgorodin hallintopiiriin. Novgorodilaisvallan aikana alueelle vakiintui pysyvä, karjalaisasutus. Uudisasukkaat muuttivat tutuille erämailleen etelämpää Karjalasta. Pielisjärven ensimmäiset kylät (mm. Lieksa ja Viensuu) olivat olemassa 1400-luvun lopussa. Täyssinän rauhassa Pielisjärvi jäi Moskovan valtapiiriin, mutta Stolbovan rauha vuonna 1617 liitti Pielisjärven Ruotsin yhteyteen,[7] jolloin se tuli kuulumaan Käkisalmen lääniin Lieksassa eli 1500-luvulla karjalaispäällikkö Luka Räsäinen, joka osallistui venäläisten ja ruotsalaisten välisiin taisteluihin. Savolaisia muutti kaskenpolttajiksi 1600-luvulla Pielisjärven alueelle.

Brahea, Pietari Brahen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieksan seutu oli jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaaherrakunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti Brahean kaupungin Lieksanjoen suulle luo vuonna 1653 Vienan kaupan tueksi.

Ruptuurisodan aikana kaupunkia puolustamaan rakennettiin hirrestä linnoitus eli skanssi. Se oli mitoiltaan 71 × 53 metriä. Linnoitus oli rakennettu hirrestä, ja siinä oli joka kulmauksessa pyöreä torni sekä kaksi porttia. Linnoituksessa oli sisällä kapakka.

Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raatihuone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuintaloja ja vuonna 1667 valmistunut luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla. Brahean kaupungissa toimi koulu vuodesta 1663.

Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681, vain vuosi Kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielisjärven alue liitettiin Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka maaherran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi.[7]

Enimmillään Brahean kaupungissa oli noin 350 asukasta. Lakkauttamisen jälkeen paikalle jäi Pielisjärven pitäjän kirkonkylä.

Nykyisen Lieksan kaupungin vaakunan aihe on peräisin Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669.

Pielisjärven kirkonkylä Brahean lakkauttamisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisjärvi annettiin 1685 verovuokralle Salomon Ehnbergille, jonka varsin pian antoi veronkannon tehtäväksi Simon Affleckille. Affleck jäi elämään kansantarinoihin Simo Hurttana. Verovuokraajien aika kesti aina isonvihan vuosiin, jonka aikana valta vaihtui joiksikin vuosiksi venäläisille. Isonvihan jälkeisenä aikana eivät verovuokraajat enää saaneet lujaa otetta pielisjärveläisistä.

1600-luvun lopulla kärsittiin Pielisjärvelläkin katovuosista ja niistä johtuneesta nälästä. Ne herättivät levottomuuksia virkavaltaa vastaan, ja pielisjärveläiset nousivat useita kertoja kapinaan erityisesti vihaamaansa Simon Affleckia vastaan.

Isovihan jälkeisestä ajasta Suomen sodan vuosiin Pielisjärvellä vaikutti kaksi kirkkoherraa, Jakob Stenius vanhempi (Korpi-Jaakko) (1704–1766) ja Jakob Stenius nuorempi (Koski-Jaakko) (1732–1809).

Nykyisen Lieksan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähitellen Pielisjärven alueen keskus Lieksa kasvoi koko pitäjän keskukseksi. Alue sai leipänsä puusta, ja se tunnettiin tukkilaisten keskuksena. Lieksa sai sähköt vuonna 1913, kun Pankakosken voimalaitos valmistui.

Paha suurpalo vuonna 1934 tuhosi lähes kaikki keskustan vanhat rakennukset. Vain harva säilyi. Suurpalon jälkeinen rakentaminen antoi aiheen Lieksan kauppalan perustamiselle vuonna 1936. Alue alkoi voimistua, ja 1960-luvulla kauppalassa oli yli 26 000 asukasta.

Nykyinen Lieksa syntyi, kun Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät vuonna 1973. Samalla Lieksa muutettiin kaupungiksi. Se oli pitkään Suomen pinta-alaltaan suurin kaupunki.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Lieksan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
19 157
1985
  
18 588
1990
  
17 527
1995
  
16 752
2000
  
15 208
2005
  
13 722
2010
  
12 687
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisen rannan saaria Vuonislahdessa

Egyptinkorpi, Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Hörhö, Jaakonvaara, Jamali, Jongunjoki, Kelvä, Kitsinvaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lamminkylä, Lapalie, Louhivaara, Mätäsvaara, Märäjälahti, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankakoski, Pankajärvi, Puso, Romppala, Ruunaa, Saarivaara, Keträvaara, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Sokovaara, Surpeenvaara, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu, Vuonisjärvi, Vuonislahti.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieksassa on 9 perusopetuksen 1–6 luokan koulua: Jamalin koulu, Keskuskoulu (kaksi toimipistettä Koulukadulla ja Kuhmonkadulla), Kolin, Merilän, Rantalan, Surpeenvaaran sekä Vuoniskylien (Vuonisjärvi) koulut. Perusopetuksen 7–9 luokan kouluna toimii keskuskoulu. Lieksassa toimii yksi lukio, Lieksan lukio [9]. Lieksan lukiossa on opiskelijoita n. 160 ja opettajia 22.

Pohjois-Karjalan Ammattiopistolla on Lieksassa noin 330 opiskelijaa ja kaksi toimipistettä: Kuhmonkadulla ja Rauhalassa, joissa on ajoneuvoasentaja, automaatioasentaja, datanomi, lähihoitaja, merkonomi, levyseppähitsaaja, paperinjalostaja ja paperiprosessinhoitaja, talonrakentaja ja suurtalouskokin opintokokonaisuudet. Pohjois-Karjalan Aikuisopiston Lieksan toimipiste sijaitsee Rauhalan kaupunginosassa, Oravatiellä.

Lieksan kristillinen opisto toimii Kylänlahdessa, noin 15 kilometriä Lieksan keskustasta pohjoiseen. Pielisen Karjalan musiikkiopisto toimii Koski-Jaakonkadulla yhteistyössä Nurmeksen, Ilomantsin, Valtimon ja Juuan toimipisteiden kanssa. Opettajia on noin 26. Musiikkiopiston tiloissa (aikaisemmin sairaala) toimii Lieksan Vaskiviikon toimisto. Lisäksi kaupungissa toimii kansalaisopisto, järjestäen kursseja ja luentoja historiasta, kirjallisuudesta, ihmisyhteisöstä, tietotekniikasta, kielistä, musiikista, taiteesta, liikunnasta ja käytännön taidoista.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieksa on musiikkikaupunki. Tärkein musiikkitapahtuma on Lieksan Vaskiviikko ja tunnetuin yhtye on Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri. Musiikkiopetusta antaa Pielisen Karjalan musiikkiopisto.

Yrityselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieksan Pankakoskella sijaitsee Pankakosken kartonkitehdas, jonka omistaa Pankaboard Oy. Tehdas on Lieksan suurimpia työnantajia. Siellä on noin 200 työntekijää.

Muita suuria/huomattavia työnantajia ovat:

  • Elintarviketeollisuuden joustopakkausmateriaaleja valmistava Amcor Flexibles
  • Vapo Timber Oy:n Kevätniemen saha
  • Komposiittiteknologiayritys Joptek Composites Oy
  • Suomen Kumitehdas Oy/Aino & Reino Kotikenkä Oy
  • Lieksan talouskauppa Nuutinen

Lieksassa ilmestyy paikallislehti, vuonna 1954 perustettu, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:hin kuuluva Lieksan Lehti.[10]

Hautausmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieksan hautausmaa sijaitsee Mähköllä Kirkkotarhantiellä. Pielisjärven vanha hautausmaa sijaitsee Rauhalassa, jossa ovat muun muassa viidentoista henkilön vuonna 1918 kaatuneen yhteishauta. Pielisjärven yksi vanhimmista hautausmaista sijoittuu nykyisen kirkon ympärille. Vanhin hautausmaa on jäänyt kirkon vieressä sijaitsevan kantatie 73:n sillan penkereen alle. Lieksan alueella on ainakin liki parikymmentä kalmistoa, joista tunnetuin lienee Savijärven kalmisto. [11]

Kuntayhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieksa ja Nurmes ryhtyvät valmistelemaan teknisten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelukeskukseksi vuoteen 2009 mennessä.[12] Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman. Samalla kunnat käynnistävät kuntaliitosselvityksen. [13]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paaterin kirkon ovet

Patsaat, veistokset ja muistolaatat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vonkamiespatsas (jätkänpatsas tai tukkilaispatsas), Eino Räsänen, 1959, Pielisentie[15]
  • Pietari Brahe, Eva Rynänen, 1953, pronssiveistos, alkuperäinen sijainti Kirkkopuistossa, nykyinen sijainti Hovilanpuistossa
  • Siunaus, talvi- jatkosodassa kaatuneiden muistopatsas, Heikki Varja, 1959, Kirkkopuisto[16]
  • Kaupan kaivo, Taisto Martiskainen, pronssiveistos 1966, silloisen Lieksan Kauppa Oy:n eteen pystytetty veistos
  • Idän ja lännen kohtaaminen ja kulttuuriperintö, kivipatsas, Kauko Kortelainen, 1999, vanhan kaarisillan vieressä
  • Vapauden ja vakaumuksensa puolesta marttyyreina kaatuneet 1918, hautamuistomerkki, Lieksan vanha hautausmaa [17]
  • Jotos. Rukajärven taistelut 4.7.–12.9.1941, pronssiveistos, Erkki Karvinen & Heikki Häiväoja, 1966, Vapaudenpuisto
  • Nälkävuodet 1866–68. Kivi vanhalla hautausmaalla Lamminkyläntien ja Koulutien risteyksen lähellä Mähköllä.
  • Jauhiaisensalmen taistelun (10.10.1808) muistomerkki (valmistunut 1930), Vuonislahti, [18]
  • Vorna, 8.10.1808, 100 pielisjärveläistä taisteli Steniuksen johdolla venäläisiä vastaan, pystytetty 8.10.1928, Kelvä

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lieksan Vaskiviikko järjestetään vuosittain
  • Hämärän kaupan ilta
  • tukkilaiskisat, pidetty viimeksi Lieksankoskella 1990-luvulla
  • Lieksan messut
  • praasniekat
  • UKK-hiihtovaellukset

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lieksalaisia urheiluseuroja ovat tai ovat olleet muun muassa [19][20]:

  • Brahean Uimarit
  • Carelian Eastpoint ry (valjakkourheiluseura)
  • Jamalin Sisu
  • Kevätniemen Kehä
  • Lieksan Chido-Kan
  • Lieksan Hiihtoseura[10]
  • Lieksan Hurtat
  • Lieksan Into
  • Lieksan Han Moo Do
  • Lieksan Jigoku
  • Kylänlahden Nuorisoseuran Voimistelu- ja Urheiluseura
  • Lieksan Liikunta
  • Lieksan Luistinseura
  • Lieksan Loiske
  • Lieksan Melojat
  • Lieksan Moottorikerho
  • Lieksan Naisvoimistelijat
  • Lieksan Sukeltajat
  • Lieksan Taitoluistelijat

• Pielisjärven Hevosystäväinseura

  • Pielisen Keilaajat
  • Pielisen Kelkkailijat
  • Pielisen Latu
  • Voimistelu- ja Urheiluseura Vekara (perustettu 1920)
  • Viensuun Voimistelu- ja urheiluseura Viesti
  • Viensuun Tuike (Viensuun Raittiusseuran alajärjestö)
  • Vuonislahden Urheilijat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  6. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu. 28.10.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 09.02.2014.
  7. a b Pielisen museo opetussivusto. Katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen. [1] viitattu 14.3.2007.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. [2]
  10. Lieksan Lehti [3]
  11. http://www.lieksapielisjarviseura.net
  12. Karjalainen 28.11.2006
  13. Karjalainen 16.1.2007
  14. Keretin kaivostorni selvästi korkein. Karjalainen, 2.4.2008, s. 5.
  15. Pielisen museo. Kantapuu. [4]
  16. Pielisen museo. Kantapuu. [5]
  17. [6]
  18. Museovirasto. [7]
  19. Pokali. [8] viitattu 16.3.2008.
  20. Yhdistysrekisteri. [9]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lieksa.