Ruunaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruunaan retkeilyalue
Ruunaan ra.png

Ruunaan retkeilyalueen tunnus

Sijainti
Pinta-ala
31 km²
Hallinto
Perustettu
1987
Kävijämäärä
83 800[1] (2018)
Hallinto
Neitijärvi retkeilyalueen keskiosassa.

Ruunaa on valtion retkeilyalue Lieksassa Pohjois-Karjalassa Lieksanjoen varrella. Retkeilyalueen pinta-ala on 3 000 hehtaaria, ja se on perustettu vuonna 1987.

Ruunaan alueella on monipuoliset harrastusmahdollisuudet: siellä voi muun muassa patikoida ja kalastaa sekä harrastaa melontaa ja koskenlaskua. Alueella sijaitsee Neitikosken retkeilykeskus, paljon retkeily­reittejä, retkeilyä ja kalastusta helpottavia rakennelmia, kuten telttailu- ja tulentekopaikkoja sekä laavuja. Neitikoskeen on mahdollista tutustua myös pyörätuolilla. Joen ylitystä varten on rakennettu riippusillat Haapavitjalla ja Siikakoskella sekä tarjottu veneylitys Neitikosken alapuolella ja Murroojärven yläosassa.

Metsähallituksen ylläpitämä Ruunaan alue voitti Vuoden Retkikohde 2009 -kilpailun. Se keräsi yli neljänneksen yleisöäänestyksessä annetuista äänistä. Suomen Messusäätiö palkitsi vuoden retkikohteen 5 000 euron stipendillä, joka luovutettiin Helsingin Messukeskuksessa Retki 09 -messuilla 13. maaliskuuta 2009.[2]

Ruunaankosket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapavitja sillalta nähtynä

Ruunaan alueen keskus on Ruunaankosket. Ruunaankosket on noin 31 kilometriä pitkä koskireitti Ruunaanjärven ja Siikajärven välissä. Osuudella on kuusi merkittävää koskea. Koskireittien välillä on kolme suvantojärveä: Neitijärvi, Kattilajärvi ja Murroojärvi.

Ruunaankosket yläjuoksulta alajuoksulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paasikoski
  2. Haapavitja
  3. Neitikoski
  4. Kattilakoski
  5. Murrookoski
  6. Siikakoski

Kalastus ja kalasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruunaan koskireitti on merkittävä urheilukalastusalue. Pääasiassa sieltä pyydetään lohikaloja. Kalastus tapahtuu tarkoin säännellysti, ja eri jokiosuuksilla noudatetaan erilaisia käytäntöjä.

Luontaiseen lohikalastoon kuuluvat harjus ja paikallinen taimen. Ennen Lieksanjoen alajuoksun voimalaitoksia alueelle nousi järvilohikin. Alueen vesiin istutetaan myös kirjolohia, taimenia, harjuksia ja siikaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lieksan kaupunki: Matkailupalvelut: Ruunaa -esite.
  • Potinkaira Oiva. Erämaita ja koskien kohinaa: Ruunaan luonnonsuojelu- ja retkeilyreitin historiaa. Metsähallitus, Luonnonsuojelu. 1997. ISBN 951-53-1284-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käyntimäärät retkeilyalueittain 2018 12.2.2019. Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  2. Ruunaan retkeilyalue on vuoden retkikohde 2009 Metsähallitus. Viitattu 9.2.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]