Pankakoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pankakoski
Kaupunki Lieksa
Koordinaatit 63.3213°N, 30.1462°E
Väkiluku 656

Pankakoski on yksi Lieksan kaupungin kaupunginosista. Vuoteen 1973 saakka Pankakoski kuului Pielisjärven kuntaan, kunnes tämä ja Lieksan kauppala yhtyivät nykyiseksi Lieksan kaupungiksi. Pankakoski sijaitsee noin kuusi kilometriä Lieksan keskustasta itään Hattuvaaran tien varressa. Vuoden 2018 lopussa Pankakoskella asui Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan yhteensä 656 henkilöä.[1]

Pankakoskella sijaitsee Pankakosken kartonkitehdas, joka on Lieksan suurimpia työnantajia. Tehtaan omistaa Pankaboard Oy. Tehdas tuottaa erikoiskartonkeja esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.[2] Henkilökuntaa on noin 200. Tehdas kuului vuoteen 2006 Stora Ensolle. Tehtaalle kulkeva Pankakosken rata erkanee Joensuu-Kontiomäki-radalta Lieksan keskustan eteläpuolella Sokojoella. 12. päivänä maaliskuuta vuonna 1912 käynnistyi Pankakoskeen rakennettu vesivoimalaitos, josta johdettiin sähköt myös Lieksan Rantalassa sijaitsevalle Gutzeitin sahalle.

Pankakosken alueista mainittakoon varsinainen Pankakoski ja Hangaspuro. Pankakoskella on muun muassa oma kirkko ja oli Lieksan kaupunginkirjaston sivukirjasto (sulkeutui 2012 lopulla).

Pankakoski oli aikoinaan Suomen mahtavimpia koskia, putousta 11,8 metriä. Jo Kalevalassa, Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannassa, mainitaan yhtenä maan kolmesta kovasta koskesta Kaatrakoski, joka perimätiedon mukaan tarkoittaa Pankakoskea.

Kuuluisin Pielisjärvellä syntynyt henkilö on säveltäjä ja pianisti Heino Kaski, joka sävelsi muun muassa Pankakoski-pianopreludin, yhden merkittävimmistä suomalaisista pianosävellyksistä.lähde?Heino Kasken sisar Hilja Kaski toimi opettajana Pielisjärvellä yli 40 vuotta, josta suurimman ajan (1927 - 1946) Pankakosken koululla. Juuri Pankakoskella vieraillessaan Kaski sai aiheen tämän nimiseen pianokappaleeseen (Pankakoski op.48 n:1). Heino Kasken koti oli Lamminkylässä Pokronlammen rannalla, josta hän lähti opintielle, ensin Joensuun, sitten Sortavalan lyseoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018 (valitaan väkiluku 31.12. (2018) ja taajamaksi Pankakoski) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 31.7.2020.
  2. Pekka Virtamo: Pankakoskella jalostetaan kartonkia ensikuidusta – puulle on tiukat laatuvaatimukset, mikä tarkoittaa parempaa hintaa alueen metsänomistajille aarrelehti.fi. 24.4.2020. Viitattu 31.7.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]