Stora Enso

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stora Enso Oyj
Stora Enso Color Small 8336 5.gif
Tunnuslause rethink.
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: STEAV
OMXH: STERV
OMXS: STE A
OMXS: STE R
Markkina-arvo 5,871 mrd. € (31.12.14)[1]
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala metsäteollisuus
Tuotteet pakkaukset, biomateriaalit, puutuotteet ja paperi
Liikevaihto Laskua 10 040 milj. € (2015)[2]
Liikevoitto Nousua 1 059 milj. € (2015)[2]
Henkilökuntaa Laskua 26 009 (2015)[2]
Tytäryhtiöt Efora Oy
Kotisivu www.storaenso.com

Stora Enso Oyj[3] on -suomalais-ruotsalainen metsäteollisuusyritys, joka syntyi ruotsalaisen STORA AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) ja suomalaisen Enso Oyj:n yhdistyessä vuonna 1998. Vuonna 2015 Stora Enso oli maailman toiseksi suurin painopaperin valmistaja.[4] Vuonna 2014 maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä (liikevaihdon perustella mitattuina) Stora Enso oli viides.[5] Yritys on noteerattu sekä Helsingin että Tukholman pörsseissä. Vuonna 2015 sen liikevaihto oli 10,0 miljardia euroa ja operatiivinen liiketulos 915 miljoonaa euroa.[6]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enson pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja sen 26 000 työntekijää työskentelevät 35 maassa. [6] Suomessa sillä on tuotantolaitoksia Anjalankoskella, Hartolassa, Heinolassa, Imatralla, Inkeroisissa, Joensuun Uimaharjulla, Joutsenon Honkalahdella, Kemissä, Kiteellä, Kotkan Sunilassa, Kristiinankaupungissa, Lahdessa, Oulussa ja Varkaudessa.[7] [8]

Liiketoiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuonna 2016 Stora Enso koostui viidestä liiketoiminta-alueesta: Consumer Board, Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products ja Paper. Konsernissa oli myös materiaalihankinta- ja tukitoimintoja sekä muita toimintoja, kuten puunhankinta ja logistiikka. [9]

Consumer Board[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Consumer Board kehittää ja valmistaa kuluttajapakkauskartonkeja paino- ja pakkaussovelluksiin. Sen kartonki- ja päällystetuotteita voi käyttää erilaisissa pakkauskonsepteissa ja pakkauksissa, kuten nestepakkauksissa ja elintarvikkeiden, lääkkeiden ja ylellisyystuotteiden pakkauksissa. Yksiköllä on asiakkaita ympäri maailmaa ja se laajentaa liiketoimintaansa Kiinan, Aasian ja Tyynenmeren alueelle.[10]

Packaging Solutions[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Packaging Solutions kehittää ja myy kuitupohjaisia pakkauksia ja se toimii arvoketjun kaikissa vaiheissa (selluntuotanto, materiaalien ja pakkausten valmistus ja kierrätys). Sen asiakkaita ovat jatkojalostajat, brändien omistajat ja jälleenmyyjät, joita yksikkö auttaa optimoimaan suorituskykyä, alentamaan kokonaiskustannuksia ja kasvattamaan liikevaihtoa.[10]

Biomaterials[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biomaterialsin tuotteita ovat erilaisia sellulaatuja, joita käytetään paperin, kartongin, pehmopapereiden, tekstiilien ja hygieniatuotteiden valmistukseen. Se kehittää myös uusia tapoja nostaa puusta ja muista lignoselluloosabiomassoista saatavaa tuottoa. Se tutkii esimerkiksi sokerien ja ligniinien käyttöä erikoiskemikaaliteollisuudessa, rakennusalalla, hygieniatuotteissa ja elintarviketeollisuudessa. Yksikkö toimii ympäri maailmaa: Brasiliassa, Suomessa, Laosissa, Ruotsissa, Uruguayssa ja Yhdysvalloissa.[10]

Wood Products[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wood Productsin puupohjaisia tuoteratkaisuja käytetään rakentamisen ja asumisen tarpeisiin. Yksikön tuotteisiin kuuluvat kaikki kaupunkirakentamisen osa-alueet, kuten esimerkiksi massiivipuuelementit, asuntomoduulit, puukomponentit, pelletit ja sahatavara. Sen asiakkaat ovat pääasiassa jälleenmyyjiä, tukkukauppiaita tai yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi rakennus- ja puusepänteollisuudessa. Yksiköllä on yli 20 tuotantolaitosta Europassa, mutta se toimii maailmanlaajuisesti.[10]

Paper[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paper tarjoaa paperiratkaisuja painetulle medialle ja toimistoille. Sen tuotteisiin kuuluvat kierrätys- ja ensikuidusta valmistetut paperit. Sen asiakkaita ovat kustantajat, jälleenmyyjät, painotalot, tukkurit, jatkojalostajat ja toimistotarvikkeiden toimittajat. Sillä on tehtaita pääasiassa Euroopassa, mutta jonkin verran tuotantoa myös Kiinassa. Tehtaista kolme valmistaa paperia sataprosenttisesti kierrätyskuidusta.[10]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut elokuun 2014 alusta alkaen ruotsalainen Karl-Henrik Sundström.[11]. Hän seuraa tehtävässä diplomi-insinööri Jouko Karvista.

Stora Enson tehdas Oulussa.
Stora Enson pääkonttori Helsingin Katajanokalla. Arkkitehti Alvar Aalto.

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen puheenjohtaja on Gunnar Brock (jäsen maaliskuusta 2005 alkaen) ja varapuheenjohtaja Juha Rantanen (jäsen maaliskuusta 2008 alkaen). Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Anne Brunila, Elisabeth Fleuriot, Hock Goh, Mikael Mäkinen, Richard Nilsson ja Hans Stråberg.[12])

Stora Enson omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat osakkeenomistajat[13]:

  1. Foundation Asset Management: 10,1 % osakkeista ja 27,2 % äänistä (Wallenberg-säätiöiden omistama yhtiö)
  2. Solidium: 12,3 % osakkeista ja 25,1 % äänistä (Suomen valtion omistama yhtiö)
  3. Kansaneläkelaitos: 3,4 % osakkeista ja 10,1 % äänistä
  4. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma: 2,0 % osakkeista ja 6,5 % äänistä
  5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen: 2,5 % osakkeista ja 2,2 % äänistä
  6. MP-yhtiöt (Werner von Seydlitz): 0,8 % osakkeista ja 1,6 % äänistä

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1288-1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enson selluloosatehdas Joensuun Uimaharjussa.

Stora Ensolla on pitkä historia – sen toisen edeltäjäyhtiön Stora AB:n juuret ulottuvat yli 700 vuoden päähän, jolloin Keski-Ruotsissa Falunissa alkoi kuparin louhinta. Ensimmäinen kirjallinen todiste Storan toiminnasta on vuodelta 1288. Ruotsin kuningas virallisti yhtiö vuonna 1347, jolloin sille valittiin kaivosmiehistä koostuva neuvosto ja se sai nimen Kopparberg. Teollisen vallankumouksen aikana tuotanto keskittyi raudan jalostamiseen. Vuosien saatossa yhtiön toiminta laajeni myös energian, sahaukseen, sellun ja paperin tuotantoon. Vuonna 1862 yhtiön toiminnot yhdistettiin yhdeksi yhtiöksi ja sen nimeksi tuli Stora Kopparbergs Bergslags, josta tuli osakeyhtiö vuonna 1888. Merkittävä muutos yhtiön toiminnassa tapahtui vuonna 1978, jolloin rauta- ja terästeollisuudesta luovuttiin ja toiminta keskitettiin metsänhoitoon, selluun ja paperiin.[14]

Enson historia taas alkaa vuodesta 1872, jolloin norjalainen Hans Gutzeit perusti Kotkaan Suomen ensimmäisen höyrysahan, nimeltään W. Gutzeit & Co. Vuonna 1912 Gutzeit osti Enso träsliperi Ab:n. Vuonna 1987 Enso-Gutzeit Oy osti Varkauden metsäteollisuuden A. Ahlström Osakeyhtiöltä. Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n fuusiolla vuonna 1996 luotiin Euroopan suurimpiin kuuluva, integroitunut metsäyhtiö Enso Oyj. [14]

Vuonna 1998 Enso Oyj ja Stora Kopparbergs Bergslags Aktiebolag eli STORA AB fuusioitiin ja syntyi paperiteollisuusyhtiö Stora Enso Oyj.[15] [14]

1999-2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Stora Enso osti yhdysvaltalaisen Consolidated Papersin 4,9 miljardilla eurolla keväällä 2000. Kaupan piti olla vahva päänavaus Pohjois-Amerikan markkinoille. Pian kuitenkin paljastui markkinoiden ylikapasiteetti, ja Stora Enson maksama hinta osoittautui vahvasti ylimitoitetuksi. Vetäytyessään markkinoilta Stora Enso myi syyskuussa 2007 tehtaat yhdysvaltalaiselle NewPage-yhtiölle, joka on Cerberus Capitalin tytäryhtiö. Kauppahinta oli 1,8 miljardia euroa. Kauppaan sisältyi seitsemän tuotantolaitosta Yhdysvalloissa ja yksi Kanadassa.[16]

Vuonna 2005 Stora Enson ja brasilialaisen Aracruz Celulose S.A:n yhteisesti omistamalle Veracel-yhtiölle valmistui Brasiliaan maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, jonka tuotantokyky on 900 000 tonnia valkaistua sellua vuodessa. Tehdas käyttää raaka-aineena eukalyptus-puuta. Aracruz ja Veracel ovat olleet 2000-luvulla otsikoissa monien erilaisten kiistojen myötä.[17] Yhtiöiden on väitetty rikkovan muun muassa työaikalakeja ja ympäristönormeja. Stora Enson mukaan Veracel on toiminut kaikkien Brasilian lakien ja asetusten mukaan. [18] Veracel on saanut tunnustusta ainutlaatuisesta puuviljelmäkonseptistaan, se on esimerkiksi mukana WWF:n ”uuden sukupolven plantaasit” -projektissa, jonka päämääränä on tunnistaa ja edistää parhaita toimintatapoja plantaaseihin liittyen. Vain puolet Veracelin hankituista maa-alueista käytetään eukalyptuksen tuotantoon ja loput maa-alueista käytetään alkuperäiskasvillisuuden suojeluun ja ennallistamiseen. [19] Veracelin puuviljelmät on myös sertifioitu FSC-standardin mukaan, joka varmistaa, että puuviljelmien hoidossa on otettu huomioon ympäristönsuojelu ja paikallisen väestön edut. [20][21] [17] [22] [23]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Stora Enso ilmoitti lokakuussa 2007 sulkevansa Summan paperitehtaan Haminassa sekä lopettavansa selluntuotannon Kemijärvellä ja Norrsundetissa Ruotsissa. Lisäksi yhtiö ilmoitti pysäyttävänsä yhden paperikoneen Anjalankoskella.[24]

Ruukki Group tarjoutui ostamaan Kemijärven tehtaan joulukuussa 2007 sellun ja bioenergian tuotantoon.[25] Stora Enso hylkäsi Ruukin tarjouksen, koska se ei halunnut kilpailijoita, jotka voisivat häiritä sen puunhankintaa. Stora Enson sai ostotarjouksen myös saneerausohjelmaan kuuluvasta Norrsundetin sellutehtaasta Ruotsissa.[26] Kemijärvelle tehtaan tiloihin tuli lopulta Stora Enson ja valtion tukemana noin 100 henkeä työllistävä Arktos Groupi Oy:n (alkujaan Anaika Group) konepaja ja liimapalkkitehdas. Summan tehtaan osti 40 miljoonalla eurolla Google.

Stora Enso päätti laittaa Kotkan paperitehtaan myyntiin 25. lokakuuta 2007, koska tehtaalla olisi tarvittu suuria investointeja, joita Stora Enso ei ollut halukas toteuttamaan. Paperitehdas myytiin 1. heinäkuuta 2010 amerikkalaiselle OpenGate Capital -sijoitusyhtiölle. Kauppaan kuului Kotkan tehtaan lisäksi StoraEnson laminaattipaperitoiminnot Malesiassa, sekä Tainionkosken laminaattipaperikone Imatralla.

Stora Enson tehtaat Varkauden keskustassa.

Imatran tehtaan kartonkilinja aiottiin sulkea vuoteen 2010 mennessä ja myös Varkauden ja Enon yksiköistä haluttiin vähentää noin 500 työpaikkaa. [27] Kemijärven selluloosatehtaan, Summan paperitehtaan ja Anjalankosken paperikoneen lakkauttaminen oli osa Stora Enson kannattavuuden lisäämistä, mihin liittyi ensisijaisesti aikakauslehtipaperin tuotannon supistaminen Euroopan unionissa. Ruotsista lakkautettiin latvialaisella puulla käynyt Norrsundetin selluloosatehdas. Alun perin Stora Enso ilmoitti, että lakkauttamisten seurauksena henkilökunta vähenee runsaat tuhat, mutta 17.1.2008 MTV3:n uutisten mukaan vähennykset jäivät 985 henkilöön. Tehtaiden lakkauttamista perusteltiin sillä, että viidesosa paperi- ja kartonkitehtaiden käyttämästä puukuidusta tuli Venäjältä eikä tuonti ollut enää kannattavaa uusien Venäjän puutullien vuoksi. Kemijärven selluloosatehtaan käyttämää puuta Itä-Lapista käytettäisiin Stora Enson Oulun ja Veitsiluodon tehtailla.lähde?

2009-2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2009 Stora Enson ja chileläinen Araucon kerrottiin ostavan Uruguaysta metsää yli 100 000 hehtaaria. Myyjänä oli espanjalainen Grupo ENCE. Kaupan arvo oli noin 250 miljoonaa euroa, josta Stora Enson osuus oli puolet. Kaupalla turvattiin raaka-aineen saanti yhtiöiden Uruguayhyn suunnittelemalle sellutehtaalle, josta ei kuitenkaan ollut vielä rakentamispäätöstä. Maakaupan myötä Stora Ensosta ja Araucosta tuli yhdessä Uruguayn suurin yksityinen maanomistaja ja yksi suurimmista puuviljelmien omistajista.[28] Kesällä 2014 Punta Pereirassa sijaitseva yritys oli saanut kaikki tarpeelliset luvat Uruguayn viranomaisilta ja aloitti toimintansa. Montes del Plata on maailman suurin sellutehdas ja sen vuosittainen kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia valkaistua kemiallista eukalyptussellua. Tehdas tuottaa oman energiansa biomassasta, ja myy vuosittain tuottamastaan noin 160 megawatista noin 70 megawattia valtakunnalliseen verkkoon. Tehdas haluaa minimoida rekkaliikennettä Uruguayn teillä, joten sillä on tehdasalueella oma syväsatama sellun vientiä varten ja proomulaituri puun tuontia varten.[29]

Stora Enso ja Neste Oil avasivat kesäkuussa 2009 Varkauteen biopolttoaineiden koelaitoksen, jolla kehitetään liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa hakkuutähteistä. Laitosta hallinnoi NSE Biofuels, jonka Stora Enso ja Neste omistavat puoliksi. [30] Vuonna 2014 kerrottiin, että Stora Enso muuttaa Varkauden tehtaan lehtisellusta havuselluun.[29]

Keväällä 2012 kerrottiin, että Stora Enso ja Kiinan valtion omistama Guangxi Forestry Group rakentavat kartonki- ja sellutehtaan Beihain kaupunkiin Etelä-Kiinan Guangxiin. Stora Enson osuus yhteisyrityksestä oli 85 prosenttia ja Guangxin 15 prosenttia. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 1,6 miljardia euroa. Tehdasalueelle suunniteltiin vuosikapasiteetiltaan 450 000 tonnin kartonkikonetta, 900 000 tonnin sellutehdasta, energialaitosta ja muita tukitoimintoja. Stora Enso ja valtio-omisteinen Guangxi Forestry Group perustivat yhteisyrityksen toimintoja hallinnoimaan.[31] Oji Nantong aloitti toimintansa vuonna 2014.[29]

Kesällä 2013 Stora Enso ilmoitti, että se aikoo investoida 32 miljoonaa euroa rakentaakseen biojalostamon Sunilan sellutehtaalle Kotkaan. Muutos vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä korvaamalla jopa 90 prosenttia maakaasusta mustalipeästä erotetulla ligniinillä. Investointi oli ensimmäinen askel uudessa ulkoisille asiakkaille suunnattussa ligniini-liiketoiminnassa. Se on suunnattu maailmanlaajuisesti erikoiskemikaaleja sekä teknisiä materiaaleja valmistaville asiakkaille, jotka pystyvät ligniinin avulla korvaamaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Investoinnilla kustannetaan ligniinin erotin ja kuivaaja, ligniinipölyn polttimet meesauunissa ja pakkauslinja. Tuotannon odotettiin käynnistyvän alkuvuonna 2015. Investoinnin avulla odotettiin 80 miljoonan euron liikevaihtoa vuodelle 2017. Vuonna 2013 Sunilan tehtaan kapasiteetti oli 370 000 tonnia havusellua vuodessa ja se työllisti noin 230 henkilöä. [32]

Keväällä ja kesällä 2015 Varkauden tehtaalla tehtiin suuria muutostöitä, joita oli tekemässä kerrallaan noin 100–250 ulkopuolista projektihenkilöä. Vakituisia työntekijöitä paperi- ja sellutuotannossa Stora Ensolla on Varkaudessa 260. Muutostyöt liittyivät tuotesuunnan muutokseen, johon kuului kierrätyskuitulaitoksen muutostyöt ja uusi kattilavesilaitos. Syksyllä 2015 hienopaperikone korvattiin ensikuituun pohjautuvalla aaltopahvikoneella.[33] [34] Investoinnin suuruus oli 110 miljoonaa euroa. Koneen vuosikapasiteetti on noin 390 000 tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja 310 000 tonnia ruskeaa valkaisematonta sellua. Tyhjillään olevien vanhojen valvomoiden tilalle taas asennettiin LVL-viilupuulinja. Tämän investoinnin arvo oli 43 miljoonan euroa ja sillä saatiin tehtaalle 80 uutta työpaikkaa, mutta välillisesti viilupuulinjan arvioitiin tuovan Varkauden seudulle jopa 150 uutta työpaikkaa. Yhtiön tavoitteena oli käynnistää uusi viilupuulinja vuoden 2016 huhti-kesäkuussa.[34]

Yritysvastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enso on joutunut useiden mediakohujen kohteeksi kehitysmaissa harjoittamansa toiminnan takia. 20. toukokuuta 2012 Ruotsin kanava SVT 2 arvosteli dokumentissaan Stora Ensoa yhteistyöstä kiinalaisen hallinnon kanssa ja paikalliselle väestölle tärkeiden metsien tuhoamisesta. Maaliskuussa 2014 uutisoitiin ruotsalaisen TV4-kanavan Kalla Fakta-ohjelmassa Stora-Enson myöntäneen hyödyntäneensä alihankkijoidensa kautta lapsityövoimaa.lähde?

Kesällä 2014 Stora Enson uusi toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström kertoi, että hän haluaa vahvistaa yhtiön resursseja yritysvastuussa. Yhtiö arvioi ihmisoikeusarvioita koko konserninlaajuisesti yhdessä tanskalaisen ihmisoikeusinstituutin kanssa. Kesäkuussa 2014 Stora Enso solmi yhteistyösopimuksen Pelastakaa lapset -järjestön kanssa, jonka mukaan se tarkastelee Stora Ension yritystoiminnan vaikutuksia lapsiin ja antaa konkreettisia parannusehtotuksia Intiassa. Yhteistyö perustuu YK:n Global Compact -yritysvastuuohjelmaan, Pelastakaa Lasten ja Unicefin vuonna 2012 julkistamiin lapsenoikeusperiaatteisiin.[35] [36]

Vastineeksi Pakistanissa havaitulle lapsityövoiman käytölle pahvin keräyksessä kaatopaikoilta Stora Enso kertoi myös, että sen yhteisyritys Bulleh Shah Packaging on muun muassa perustanut koulun 6-14-vuotiaille lapsille. Myös kiisteltyjä maavuokrasopimuksia kiinalaisilla puuviljelmillään luvattiin korjata. Brasiliassa yhteisyritys Veracel taas aloitti asutushankkeen kuuden eri maattomien liikkeen kanssa.[35] Huhtikuussa 2015 Kansainvälinen työjärjestö ILO ja Stora Enso aloittivat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa Stora Enson globaaleja periaatteita ja pyrkimyksiä ihmisarvoisen työn edistämiseksi. Tärkeä osa tätä yhteistyötä on asteittain poistaa lapsityövoima Stora Enson ja sen pakistanilaisen kumppanin yhteisyrityksen Bulleh Shah Packagingin arvoketjussa.[37]

Huhtikuussa 2015 Stora Enson johtokunnassa aloitti Noel Morrin, joka nimettiin konsernin yritysvastuutoiminnon johtajaksi.[38]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Progress book - osa vuosikertomusta 2014. Stora Enso, 2015. s. 73
  2. a b c Progress book - osa vuosikertomusta 2015. Stora Enso, 2016. s. 8, 80 17.2.2016. Stora Enso. Viitattu 17.2.2016.
  3. Stora Enso Oyj YTJ – Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto. Viitattu 16.8.2009.
  4. UPDATE 1-Stora Enso shares retreat after profit meets forecast (The world's second-biggest producer of graphic papers such as newsprint, magazine and office papers) 4.2.2015. Reuters. Viitattu 13.7.2015.
  5. Maailman suurimmat metsäteollisuusyritykset. Liikevaihto, mrd. euroa. 25.5.2015 (pptx) 25.5.2015. Metsäteollisuus. Viitattu 13.7.2015.
  6. a b Stora Enso lyhyesti Stora Enso. Viitattu 11.2.2016.
  7. Yhteystiedot Stora Enso. Viitattu 17.2.2016.
  8. Ota yhteyttä Stora Enso Pack. Viitattu 9.3.2016.
  9. Organisaatio Stora Enso. Viitattu 11.2.2016.
  10. a b c d e Liiketoimintayksiköt Stora Enso. Viitattu 11.2.2016.
  11. Stora Ensolle uusi toimitusjohtaja Ruotsista Yle Uutiset. 30.6.2014.
  12. Board of directors Stora Enso. Viitattu 9.3.2016.
  13. Major shareholders as of 28 February 2010 StoraEnso. Viitattu 6.3.2010.
  14. a b c Historia Stora Enso. Viitattu 11.2.2016.
  15. Organisational_history/Stora_Kopparbergs_Bergslags/Stora_Kopparbergs_Bergslags/The_early_days_of_copper_mining Stora Enso History: The early days of copper mining Stora Enso. Viitattu 3.1.2008.
  16. Helsingin Sanomat 22.9.2007
  17. a b Pakkasvirta, Jussi: Sellutehdas Etelä-Amerikassa on osa uudenlaista agrobisnestä (pdf) (vieraskynä) Helsingin Sanomat. 29.9.2007. Viitattu 18.5.2009.
  18. Lähteenmäki, Pekka: Stora Enso ihmettelee Veracel-tuomiota Talouselämä. 14.7.2008. Viitattu 18.5.2009.
  19. Stora Enso: Restoring rainforest in Brazil Stora Enso Sustainability News. 28.4.2009. Viitattu 17.6.2009.
  20. Stora Enso: Lehdistötiedote: FSC sertifikaatti Stora Enson yhteisyritys Veracelin puuviljelmille 17.3.2008. Stora Enso. Viitattu 17.6.2009.
  21. Suomalaisilla paperijäteillä kasvava vastuu trooppisten metsien kestävästä käytöstä 25.3.2008. WWF. Viitattu 18.5.2009.
  22. Mäkitalo, Joni: Stora Enson maakaupat etenevät Brasiliassa ja Uruguayssa Turun Sanomat. 6.5.2006. Viitattu 18.5.2009.
  23. Suomalaisilla paperijäteillä kasvava vastuu trooppisten metsien kestävästä käytöstä 25.3.2008. WWF. Viitattu 18.5.2009.
  24. Helsingin Sanomat 26.10.2007
  25. Ruukki Group tarjoutui ostamaan Kemijärven tehtaan, Stora Enso pitää kiinni sellunteon lopetuksesta, Helsingin Sanomat 21.12.2007
  26. Stora Enso hylkäsi Ruukin tarjouksen Kemijärven lakkautettavasta sellutehtaasta, Karvinen: biopolttoainetta ei kannata valmistaa Kemijärvellä Helsingin Sanomat 22.12.2007 B11
  27. YLE Uutiset 10.9.2008
  28. Stora Enso kaavailee megainvestointia Uruguayhin Kauppalehti. 18.5.2009. Viitattu 18.5.2009.
  29. a b c Maailman suurin sellutehdas: Stora Enson osaomistama Montes del Plata pääsee starttiin Kauppalehti. 6.6.2014. Viitattu 16.2.2016.
  30. Nesteen ja Stora Enson biopolttolaitos starttasi Varkaudessa 11.6.2009. Viitattu 10.3.2016.
  31. Stora Enso rakentaa ison tehtaan Kiinaan 20.3.2012. Taloussanomat. Viitattu 16.2.2016.
  32. Stora Enso investoi 32 miljoonaa biojalostamoon Sunilassa 19.7.2013. Yle. Viitattu 16.2.2016.
  33. Stora Enso investoi 110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaaseen 25.4.2014. Yle. Viitattu 16.2.2016.
  34. a b Storan Enson Varkauden tehtaalla on työntäyteinen kesä 24.6.2015. Yle. Viitattu 16.2.2016.
  35. a b Stora Enson toimitusjohtaja lupaa lisää vastuullisuutta 21.7.2014. Savon Sanomat. Viitattu 24.2.2016.
  36. Pelastakaa Lapset tukee Stora Ensoa huomioimaan lapsen oikeudet toiminnassaan 22.10.2014. Pelastakaa Lapset. Viitattu 24.2.2016.
  37. Stora Enso ja ILO ainutlaatuiseen yhteistyöhön ihmisarvoisen työn edistämiseksi ja lapsityövoiman estämiseksi 22.4.2015. Osakesijoittaja. Viitattu 24.2.2016.
  38. Stora Enso on nimittänyt Noel Morrinin konsernin yritysvastuutoiminnon johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.4.2015 alkaen. 18.12.2014. Stora Enso. Viitattu 24.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]