Yhtiömuoto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhtiömuoto tai yritysmuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan taloudellista toimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään yhtiö- ja yritysmuotoja sekä niihin läheisesti liittyviä verotuskäsitteitä. Yhtiömuoto käy tavallisesti ilmi yhtiön (yrityksen) toiminimestä.

Yhtiö ja yritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystoimintaa voi harjoittaa yhtiönä, muuna yhteisönä tai luonnollisena henkilönä. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä tai yrittäjät perustavat usein yhtiön, jonka nimissä yritystoimintaa harjoitetaan. Yritystoimintaa voi harjoittaa myös yksityishenkilönä eli "toiminimiyrittäjänä" ilman erillistä yhtiötä.

Yhtiö ei välttämättä harjoita yritystoimintaa. Tietyt yhtiömuodot (kuten asunto-osakeyhtiö) on tarkoitettu erityisesti rakennusten hallintaa varten.

Yhtiö- tai yritysmuodon valintaan vaikuttavat mm. osallistujat, päätöksentekojärjestelmä ja -vapaus, riski, verotus, joustavuus, voitonjako ja sukupolvenvaihdosmahdollisuudet.[1]

Yhtiömuodot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa yhtiöiden tulee rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin.

Yleiset yhtiömuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisiä yhtiömuotoja Suomessa ovat:

  • yksityinen osakeyhtiö
  • julkinen osakeyhtiö

Henkilöyhtiöksi kutsutaan yhtiötä, jossa ainakin yksi omistajista vastaa yhtiön mahdollisista veloista omalla omaisuudellaan[2]. Henkilöyhtiömuotoja ovat kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö. Henkilöyhtiön vastakohta on pääomayhtiö (kuten osakeyhtiö).

Erityiset yhtiömuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisiä (erityislaeilla säänneltyjä) yhtiö- ja yritysmuotoja Suomessa ovat muun muassa:

Muut yritystoimintaa harjoittavat yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös sellaiset yhteisöt kuin taloudellinen yhdistys, aatteellinen yhdistys, hypoteekkiyhdistys ja säätiö saattavat harjoittaa yritystoimintaa.

Seuraavienkin yhteisöjen toiminnan tarkoitus on taloudellinen: asumisoikeusyhdistys, sijoitusrahasto, lainajyvästö ja siemenrahasto.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja ja maatalousyrittäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ns. "toiminimiyrittäjä" ei ole yhtiö, vaan luonnollinen henkilö eli ihminen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi halutessaan käyttää erityistä toiminimeä. Tällöinkään kyseessä ei ole yhtiö. Toiminimi ei siis ole yhtiömuoto.

Maatalousyrittäjä on luonnollinen henkilö, joka harjoittaa maataloutta, kalastusta tai poronhoitoa. Maatalousyrittäjä voi toimia tavanomaisen yhtiön kautta tai ilman yhtiötä.[3]

Yhtiömuotoihin liittyviä verotuskäsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verotuksessa käytetään myös käsitteitä yhteisö, yhtymä sekä yhteisetuus. Ne eivät itse ole yhtiömuotoja, mutta ne liittyvät yhtiömuotoihin.

Yhteisö-käsite kattaa verotuksessa useimmat yhtiömuodot sekä mm. yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja valtion.

Yhtymä on verotuksessa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön yhteenliittymä. Verotuksessa yhtymän tulot lasketaan ja jaetaan yhtymän osakkaille.[4] Yhtymiä ovat elinkeinoyhtymä, verotusyhtymä sekä ulkomainen yhtymä ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä.[5]

  • Elinkeinoyhtymiä ovat mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja laivanisännistöyhtiö.[6]
  • Verotusyhtymiä ovat kiinteistöyhtymä, maatalousyhtymä ja metsäyhtymä. Verotusyhtymät eivät ole oikeussubjekteja.[7] Esimerkiksi kiinteistöyhtymä muodostuu tietyissä tilanteissa, kun kaksi tai useampi henkilö omistavat yhdessä kiinteistön.[8]
  • Verotuksen ulkopuolella tarkoittaa yhtymä kuitenkin tietynlaista yhtiöryhmää.

Yhteisetuuksia ovat verotuksessa yhteismetsä, tiekunta ja osakaskunta (kalastuskunta ja jakokunta) sekä muut niihin verrattavat yhteenliittymät. Niitä verotetaan itsenäisinä verovelvollisina.[9][10]

Yhtiömuotoja ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muualla yleinen, mutta Suomesta puuttuva yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö.

Venäläisiä yhtiömuotoja ovat mm. OAO, ZAO, OOO (rajavastuuyhtiö), unitaarinen yritys, suljetun tyypin osakeyhtiö sekä avoimen tyypin osakeyhtiö.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taloustiedon taloussanasto. Taloustieto r.y. 1987
  2. Agenda, Lukion taloustieto, Tammi 2004, s.150
  3. Maatalousyrittäjän eläkelaki (22.12.2006/1280) 1:3–5
  4. Verohallinto: Yhtymä
  5. Verohallinto: Ulkomainen yhtymä ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä
  6. Tuloverolaki 2:4
  7. Verohallinto: Verotusyhtymä
  8. Taloustaito 2/2014: Kiinteistöyhtymä antaa yhtymäselvityksen, s. 61
  9. Tuloverolaki 2:5
  10. Taloustaito 2/2014: Yhteisetuus on erillinen verovelvollinen, s. 62

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]