Sivuliike
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Sivuliike tarkoittaa Suomessa ulkomaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoittaa Suomessa jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin. Sivuliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan ulkomaisen toimijan osa, joka harjoittaa toimintaa ulkomaisen toimijan nimiin ja lukuun.[1][2][3]
Sivuliikkeestä on joskus käytetty myös ruotsista peräisin olevaa termiä filiaali.[4]
Sivuliike rekisteröidään kaupparekisteriin.[1] Sivuliikkeen nimessä on oltava lisäys, että se on sivuliike.[5] Tämä voidaan tehdä esimerkiksi liittämällä nimen loppuun sanat Suomen sivuliike tai filial i Finland.[1][6]
Sivuliikkeen sijaan ulkomainen toimija voi perustaa maahan tytäryhtiön. Tytäryhtiö eroaa sivuliikkeestä siten, että se on itsenäinen oikeushenkilö. Sivuliikkeessä näin ei ole, vaan sen varat, velat ja vastuut ovat emoyhtiön nimissä.[7]
Koska sivuliikkeen lopettaminen on yksinkertaista, se soveltuu hyvin ajallisesti rajattua toimintaa varten. Suomessa sivuliike ei voi mennä konkurssiin.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Sivuliike prh.fi. Viitattu 14.1.2019.
- ↑ Sivuliike Suomessa jasentiedote.fi. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 14.1.2019.
- ↑ Ulkomaisen yhtiön sivuliike Suomessa Tilisanomat.fi. 11.12.2007. Viitattu 14.1.2019.
- ↑ Ruotsalaiset yritysmuodot Rajaneuvonta. Viitattu 6.7.2020.
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Toiminimilaki 128/1979 finlex.fi. Viitattu 14.1.2019.
- ↑ PRH - Handelsregistret - Grundande www.prh.fi. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ a b Sivuliike vai tytäryhtiö ulkomaille? Helsingin seudun kauppakamari. 16.6.2020. Viitattu 14.4.2022.