Osakaskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osakaskunta on yhteisen alueen (usein vesialueen) omistava yksikkö[1]. Kalastuslaissa määritellään kalastusoikeuden haltijaksi yhteisen vesialueen osakaskunta omalla alueellaan.[2] Osakaskuntaan kuuluvat ne kiinteistöjen omistajat, joilla on osuus yhteiseen alueeseen.

Osakaskuntaan ei liitytä, vaan osakaskunnan osakkaaksi tullaan, kun henkilö saa omistukseensa kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen. Oikeus yksityisoikeudelliseen osuuteen ilmenee maanmittauslaitoksesta saatavasta kiinteistörekisteriotteesta.[3]

Osakaskunnan hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakaskunta on aina olemassa suoraan lain nojalla. Osakaskunta, jolle on vahvistettu säännöt, on järjestäytynyt osakaskunta. Myös järjestäytymätön osakaskunta on kuitenkin aina olemassa ja on yhteisaluelain mukaan oikeustoimikelpoinen. Yhteisaluelaki ei edellytä osakaskuntien järjestäytymistä; osakaskunnat voivat toimia myös järjestäytymättöminä.[4]

Osakaskunta on itsenäinen oikeussubjekti, joka omissa nimissään kantaa ja vastaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Osakaskunta voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Yksittäinen osakas saa kuitenkin ajaa kannetta tai muutoin valvoa osakaskunnan etua asiassa.[4] Vesialuetta omistava osakaskunta on kalastuslain 23§ mukaan jäsen julkisoikeudellisessa kalatalousalueessa.

Osakaskunnan kokous on osakaskunnan asioista viime kädessä päättävä toimielin. Se koskee niin järjestäytyneitä kuin järjestäytymättömiäkin osakaskuntia. Kokouksessa kullakin osakkaalla on yleensä osuuttaan vastaava äänioikeus.[5] Tästä huolimatta osakaskunta on kalastuslain 41§ mukaan velvollinen järjestämään kalastuksen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Ely keskuksella on kalastuslain 13§ mukaan mahdollisuus antaa alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen osakaskunnan alueella käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

Osakaskunnan kokouksen tehtävät voidaan osoittaa edustajistolle. Tämän suurille osakaskunnille ajatellun järjestelyn käyttö on jäänyt vähäiseksi.[5]

Hoitokunta pitää huolta järjestäytyneen osakaskunnan käytännön toiminnasta. Osakkaiden kokous valitsee hoitokunnan.[5]

Osakaskuntien hallinnosta säädetään yleisesti yhteisaluelaissa (18.8.1989/758). Laki ei kuitenkaan koske yhteismetsälain (37/1991) mukaista yhteismetsää eikä sellaisen yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallintoa ja käyttöä, josta on muualla laissa erikseen säädetty.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maanomistaja lehti, Vesialueiden omistus ja hallinto (Sivut 12-13) issuu.com.
  2. Kalastuslaki (12§, 10 mom a) kohta) finlex.fi.
  3. Hallituksen esitys HE 22/1989 vp (Sivu 5) eduskunta.fi.
  4. a b c Yhteisaluelaki (18.8.1989/758) Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 24.9.2012.
  5. a b c Ekroos Ari, Kumpula Anne, Kuusiniemi Kari, Vihervuori Pekka: ”Kiinteistöt ja ympäristö”, Ympäristöoikeuden pääpiirteet, s. 111–113. Helsinki: WS Bookwell Oy, 2010. ISBN 978-951-0-36128-3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Risto Vesa et al.Yhteisen kalaveden osakaskunta. Helsinki: Kalatalouden keskusliitto, 2001. ISBN 952-9614-47-0.
  • Jenny Fredrikson: Osakaskuntaopas. Helsinki 2014. Kalatalouden Keskusliitto julkaisu nro 178. ISBN 978-952-7004-01-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Osakaskunnat Ahven.net. Helsinki: Kalatalouden keskusliitto. Viitattu 24.9.2012.