Osakaskunta
Osakaskunta on Suomessa yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta hallinnoiva yksikkö. Osakaskunnan muodostavat ne kiinteistöjen omistajat, joilla on osuus tähän alueeseen tai etuuteen. Heitä kutsutaan osakaskunnan osakkaiksi.[1]
Määritelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakaskunta on sekä yhteisellä alueella että yhteisellä erityisellä etuudella. Myös yhteismetsällä on osakaskunta, mutta tämä artikkeli ei käsittele sitä, sillä yhteismetsien osakaskuntia koskee eri laki kuin muita osakaskuntia.[2]
Yhteinen alue tarkoittaa kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta.[3] Alue voi olla yhteinen vesialue tai yhteinen maa-alue.[4]
Yhteinen erityinen etuus on kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluva oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai muuhun maa- tai vesialueen käyttöön toisen kiinteistön alueella. Etuus voi olla myös tällainen toiselle kuuluva oikeus yhteisellä alueella tai kalastusoikeus koskitilan alueella.[3]
Osakaskunnan osakkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakaskunnan osakkaita ovat ne kiinteistöjen omistajat, joilla on osuus joko yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen. Osakkaat muodostavat osakaskunnan.[5]
Osakaskuntaan ei liitytä, vaan osakaskunnan osakkaaksi tullaan, kun henkilö saa omistukseensa kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen. Oikeus yksityisoikeudelliseen osuuteen ilmenee maanmittauslaitoksesta saatavasta kiinteistörekisteriotteesta.[6]
Osakaskunnan hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakaskunta on aina olemassa suoraan lain nojalla. Osakaskunta, jolle on vahvistettu säännöt, on järjestäytynyt osakaskunta. Myös järjestäytymätön osakaskunta on kuitenkin aina olemassa ja on yhteisaluelain mukaan oikeustoimikelpoinen. Yhteisaluelaki ei edellytä osakaskuntien järjestäytymistä; osakaskunnat voivat toimia myös järjestäytymättöminä.[2]
Osakaskunta on itsenäinen oikeussubjekti, joka omissa nimissään kantaa ja vastaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Osakaskunta voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Yksittäinen osakas saa kuitenkin ajaa kannetta tai muutoin valvoa osakaskunnan etua asiassa.[2] Vesialuetta omistava osakaskunta on kalastuslain 23 §:n mukaan jäsen julkisoikeudellisessa kalatalousalueessa.[7]
Osakaskunnan kokous on osakaskunnan asioista viime kädessä päättävä toimielin. Se koskee niin järjestäytyneitä kuin järjestäytymättömiäkin osakaskuntia. Kokouksessa kullakin osakkaalla on yleensä osuuttaan vastaava äänioikeus.[8] Osakaskunta on kuitenkin kalastuslain 41 §:n mukaan velvollinen järjestämään kalastuksen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Ely-keskuksella on kalastuslain 13 §:n mukaan mahdollisuus antaa alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen osakaskunnan alueella käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.[9] Osakaskunnan kokouksen on tehtävä päätöksensä 2/3 määräenemmistöllä, jos päätös koskee yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.[10]
Osakaskunnan kokouksen tehtävät voidaan osoittaa edustajistolle. Tämän suurille osakaskunnille ajatellun järjestelyn käyttö on jäänyt vähäiseksi.[8] Hoitokunta pitää huolta järjestäytyneen osakaskunnan käytännön toiminnasta. Osakkaiden kokous valitsee hoitokunnan.[8]
Osakaskuntien hallinnosta säädetään yleisesti yhteisaluelaissa (18.8.1989/758). Laki ei kuitenkaan koske yhteismetsälain (37/1991) mukaista yhteismetsää eikä sellaisen yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallintoa ja käyttöä, josta on muualla laissa erikseen säädetty.[2]
Osakaskunnan talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osakkaat ovat osalliset osakaskunnan varoihin ja velkoihin osuutensa mukaan.[4]
Osakkaat eivät ole vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Osakkaiden suoritettavaksi voidaan kuitenkin määrätä maksuja yhteisen alueen käyttöä, hoitoa tai osakaskunnan muita menoja varten. Osakaskunta voi myös ottaa velkaa. Velanotosta ja maksujen määräämisestä päättämiseen vaaditaan määräenemmistö.[4]
Jos osakaskunta on saanut varoja esimerkiksi alueidensa myynnistä, lunastamisesta tai vuokraamisesta, se voi jakaa rahaa osakkailleen.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhteisaluelaki 3 §, 4 §
- ↑ a b c d Yhteisaluelaki (18.8.1989/758) Finlex. Edita. Arkistoitu 29.6.2012. Viitattu 24.9.2012.
- ↑ a b Yhteisaluelaki 2 §
- ↑ a b c d Rummukainen, Aune: Osuudet yhteisiin osana kiinteistöä. Tmi Aune Rummukainen, 2017. ISBN 978-952-93-7708-4
- ↑ Yhteisaluelaki 3 §
- ↑ Hallituksen esitys HE 22/1989 vp (pdf) (Sivu 5) Eduskunta.
- ↑ Kalastuslain 23 § Finlex
- ↑ a b c Ekroos Ari ym.: ”Kiinteistöt ja ympäristö”, Ympäristöoikeuden pääpiirteet, s. 111–113. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36128-3
- ↑ Kalastuslain 13 § Finlex
- ↑ Edita Publishing Oy: Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö: Yhteisaluelaki 758/1989 finlex.fi. Viitattu 18.8.2023.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Risto Vesa ym.: Yhteisen kalaveden osakaskunta. Helsinki: Kalatalouden keskusliitto, 2001. ISBN 952-9614-47-0
- Jenny Fredrikson: Osakaskuntaopas. Helsinki 2014. Kalatalouden Keskusliitto julkaisu nro 178. ISBN 978-952-7004-01-2.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Osakaskunnat Ahven.net. Helsinki: Kalatalouden keskusliitto. Arkistoitu 13.10.2012. Viitattu 24.9.2012.