Osuuspankki (yhtiömuoto)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Osuuspankki)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Osuuspankki (lyhenne op.[1]) on yhtiömuoto, jolla harjoitetaan osuuskuntamuotoista luottolaitos- ja pankkitoimintaa. Osuuspankin asiakkaat voivat liittyä sen jäseniksi, jolloin he omistavat osuuden pankista. Osuuspankit eroavat liikepankeista ja säästöpankeista yhtiömuodon ja myös osuustoiminnallisuuden osalta.

Osuuspankkiryhmät Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP:n Vallilan konttori

Suomessa toimii nykyisin kaksi kilpailevaa osuuspankkien yhteenliittymää.

  • OP muodostuu alueellisista osuuspankeista. Ryhmä sai alkunsa osuuskassoista 1902. Osuuspankkimuotoisten pankkien lisäksi ryhmässä toimii osakeyhtiömuotoinen liikepankki OP Pankki Oy.
  • POP Pankki -ryhmä erosi muista osuuspankeista 1997, kun osa paikallisista osuuspankeista jättäytyi osuuspankkien tiivistyneestä yhteistyöstä pois.

Molemmat ryhmät toimivat valtakunnallisesti, tosin OP:n toimialue on laajempi. Itsenäiset osuuspankit ovat usein ns. paikallispankkeja samoin kuin säästöpankit.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskassat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Osuuskassa

Osuuskassat edelsivät osuuspankkeja. Ensimmäiset osuuskassat aloittivat toimintansa 1903. Osuuskassojen tarkoitus oli myöntää lainoja maatalouden kehittämistä varten. Myöhemmin niiden toiminta laajeni muihinkin lainoihin ja talletuksiin.

Nykyisin toimivista osuuspankeista vanhin on Loimaalla toimiva Niinijoen Osuuspankki. Pankin perustamiskokous pidettiin 12.11.1902 ja sen muut perustamistoimet saatiin valmiiksi 1903.[2][3]

Osuuskassoista osuuspankeiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1970 alussa uuden pankkeja koskevan lainsäädännön voimaan tullessa osuuskassat muuttuivat osuuspankeiksi. Hallituksen pyrkimyksenä oli saada kaikille pankkilaitostyypeille – osuuspankeille, säästöpankeille ja liikepankeille – samantapaiset vaatimukset ja velvollisuudet. Muutoksia tuli mm. osuuspankkien sääntöihin, omistussuhteisiin, vakavaraisuuteen, vakuusrahastoon ja kiinteistöomistukseen. Muutoksen yhteydessä Osuuskassojen Keskus Oy:stä tuli Osuuspankkien Keskuspankki Oy (OKO), Osuuskassojen Keskusliitosta Osuuspankkien Keskusliitto ja Osuuskassajärjestöstä Osuuspankkijärjestö.[4]

Osuuspankkien ensimmäisenä toimintavuonna 1970 Suomessa oli 445 osuuspankkia.[5]

Osuuspankeista kaksi pankkiryhmää 1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen pankkikriisin jälkimainingeissa osuuspankit hajosivat kahdeksi keskenään kilpailevaksi ryhmäksi. Enemmistö pankeista, 252 jäsenpankkia, järjestäytyi uuteen yhteistoimintaan Osuuspankkiryhmäksi (nyk. OP). Ryhmän uudistus perustui osuuspankkilain muutokseen. Vajaa kymmenesosa ryhmästä (44 pankkia) perusti oman Paikallisosuuspankki-ryhmän (nyk. POP).[6]

Osuuspankkiryhmäksi muuttuminen teki ryhmästä yhteisvastuullisen yhteenliittymän. Joukko maakuntien osuuspankkeja vastusti sellaista muutosta. Näissä "kapinapankeissa" pelättiin, että ne joutuisivat kaupunkipankkien riskinoton maksumiehiksi ja että ne menettäisivät itsenäisyytensä. "Kapinapankkeja" oli aluksi kolmannes kaikista osuuspankeista. Niiden alkuperäinen tarkoitus ei ollut erota ryhmästä, mutta ne pakotettiin siihen. Osa kapinapankeista peräytyi, mutta 44 osuuspankkia irtosi. Ne perustivat oman pankkiryhmänsä Paikallisosuuspankit.[7]

Kapinapankit olivat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pienehköjä mutta erittäin vakavaraisia. Suurin oli Suupohjan Osuuspankki, 15. suurin osuuspankki. Sen sijaan muut olivat valtaosin melko pieniä maaseutupankkeja. Kapinassa heijastui maaseudun epäluulo meneillään olleita muutoksia kohtaan. Maaseutumainen elämä koettiin uhanalaiseksi viimeistään EU-ratkaisun myötä. Pankkikriisi oli koetellut suurpankkeja, joiden mukaantulo uuteen Osuuspankkiryhmään oli lähes automaattista. Taloutensa hyvässä kunnossa säilyttäneillä keskikokoisilla ja pienillä osuuspankeilla sen sijaan oli realistisena vaihtoehtona ulkopuolelle jääminen. Pankki oli paitsi liikeyritys myös paikallisyhteisöä koossa pitävä instituutio, ja sen itsenäisyys koettiin tärkeäksi.[8]

Osuuspankkien lukumäärä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Lukumäärät ennen vuotta 1970 artikkelissa Osuuskassa
Osuuspankkien lukumäärän kehitys[9]
Vuosi Osuuspankit Huomautus
1970 445
1980 372
1990 359
OP POP
1997 252 44 Ryhmän hajotessa 1.7.1997[6]
2000 244 43 [10]
2010 213 [11]
2017 168[12] 26 30.6.2017

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.6.2013.
  2. Niinijoen Osuuspankki OP-Pohjola. Viitattu 21.10.2007.
  3. Blomstedt, Yrjö: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977, s. 83–84. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978.
  4. Blomstedt, Yrjö: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977, s. 314–316. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978.
  5. Blomstedt, Yrjö: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977, s. 322. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978.
  6. a b Osuuspankkiryhmä Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunta 1997, s. 2–3, 12
  7. Lassila, Anni: Koivunlehdestä tuttujen osuuspankkien ryhmä hajosi. Helsingin Sanomat, 18.4.2015, s. B 12–13. Helsinki:
  8. Kuusterä, Antti: Lähellä ihmistä. Osuuspankkitoiminta 100 vuotta, s. 336–342. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2002. ISBN 951-1-17992-6.
  9. Tilastokeskus: Suomen tilastollinen vuosikirja 1992 (pdf) (Sivu 219) Helsinki. Viitattu 10.8.2017.
  10. Rahoitustarkastus Toimintakertomus 2000, s. 47–48
  11. OP-­Pohjola-­ryhmän toimintakertomus 2010
  12. OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2017

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]