Nancy Pelosi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nancy Pelosi
Official photo of Speaker Nancy Pelosi in 2019.jpg
Flag of the Speaker of the United States House of Representatives.svg Yhdysvaltain edustajainhuoneen 52. puhemies
Edeltäjä Paul Ryan
Edeltäjä Dennis Hastert
Seuraaja John Boehner
Yhdysvaltain edustajainhuoneen 20. ja 22. vähemmistöjohtaja
Edeltäjä John Boehner
Seuraaja Kevin McCarthy
Edeltäjä Dick Gephardt
Seuraaja John Boehner
Yhdysvaltain edustajainhuoneen 20. vähemmistön whip
Edeltäjä David Bonior
Seuraaja Steny Hoyer
Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Kalifornian 12. vaalipiiristä
8. vaalipiiristä 1993–2013
5. vaalipiiristä 1987–1993
Edeltäjä Sala Burton
Henkilötiedot
Syntynyt26. maaliskuuta 1940 (ikä 82)
Maryland Baltimore, Maryland, USA
Kansalaisuus Yhdysvallat yhdysvaltalainen
Puoliso Paul Pelosi (aviol. 1963–)
Tiedot
Puolue Demokraatit
Uskonto roomalaiskatolisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
pelosi.house.gov

Nancy Patricia Pelosi (o.s. D'Alesandro, s. 26. maaliskuuta 1940 Baltimore, Maryland[1]) on yhdysvaltalainen poliitikko, joka on toiminut Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehenä tammikuusta 2019 lähtien. Hän toimi samassa tehtävässä myös vuosina 2007–2011. Pelosi valittiin ensimmäisen kerran kongressiin vuonna 1987, ja hän on ainoa edustajainhuoneen puhemieheksi valittu nainen Yhdysvaltain historiassa.[2]

Pelosi edustaa demokraattista puoluetta. Vuosina 1981–1983 hän toimi Kalifornian demokraattisen puolueen puheenjohtajana.[3]

Tausta ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelosi syntyi maaliskuussa 1940 Baltimoressa. Hän oli Annunciata M. ”Nancy” D'Alesandron (o.s. Lombardi)[4] ja Thomas D'Alesandro, Jr:n[5] seitsemäs lapsi ja ainoa tytär. Molemmat vanhemmat olivat amerikanitalialaisia. Hänen isänsä Thomas oli demokraattipuolueen poliitikko, joka toimi Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsenenä ja Baltimoren pormestarina.lähde?

Pelosi on naimisissa Paul Pelosin kanssa. Heillä on viisi lasta.[6] Aviomies Paul joutui lokakuun 2022 lopulla pahoinpitelyn uhriksi, kun 42-vuotias mies tunkeutui Pelosien asuntoon kävi Paulin kimppuun vasaralla. Hyökkääjän kerrotaan etsineen alun perin Nancya.[7]

Uskonnolliselta vakaumukseltaan Pelosi on roomalaiskatolilainen. Toukokuussa 2022 San Franciscon arkkipiispa Salvatore Cordileone ilmoitti, että Pelosi ei saa osallistua ehtoolliselle aborttimyönteisten mielipiteidensä takia.[8] Kuukautta myöhemmin hän kuitenkin osallistui paavin johtamaan messuun Pietarinkirkossa.[9]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelosi edustaa Kalifornian 12. vaalipiiriä, joka kattaa noin neljä viidesosaa San Franciscon kaupungista. Aiemmin hän on myös edustanut 5. ja 8. vaalipiiriä (1987–1993 ja 1993–2013). Pelosi on johtanut edustajainhuoneen demokraatteja vuodesta 2003 lähtien. Hän on toiminut kahdesti puhemiehenä (2007–2011 ja 2019–) ja kahdesti edustajainhuoneen vähemmistöjohtajana (2003–2007 ja 2011–2019).lähde? Kun Pelosin paluu edustajainhuoneen puheenojohtajaksi varmistui vuoden 2018 välivaalien jälkeen, hän vannoi näyttävänsä presidentti Donald Trumpille "puheenjohtajan nuijan voiman".[10] Pelosi on puhemiehenä allekirjoittanut, ja siten pannut virallisesti alulle, kaksi virkasyytemenettelyä Trumpia vastaan.[11][12]

Pelosi valittiin kongressiin Kaliforniasta ensimmäisen kerran vuonna 1987 kesken kauden kuolleen Sala Burtonin tilalle.[1] Vuosina 2003–2007 hän oli edustajainhuoneen vähemmistöjohtaja. Pelosi palasi tähän tehtävään vuonna 2011.[13]

Hän sai 86,8 prosentin kannatuksen vaalipiirissään vuoden 2018 edustajainhuoneen vaaleissa.[14]

Huhtikuussa 2022 Pelosi vieraili yllättäen Kiovassa osoittaakseen Yhdysvaltojen tuen Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Hän tapasi Kiovassa presidentti Volodymyr Zelenskyin.[15]

Elokuussa 2022 Pelosi vieraili Taiwanissa ja oli ensimmäinen edustajainhuoneen puhemies sitten Newt Gingrichin (vuonna 1997), joka vieraili maassa. Vierailu aiheutti närää Kiinan kommunistisessa puolueessa.[16]

Marrasuun puolessa välissä Pelosi ilmoitti, ettei aio enää pyrkiä puolueensa johtotehtäviin, vaan sanoi haluavansa antaa tilaa nuoremmalle sukupolvelle puolueessa. Hän aikoo kuitenkin toistaiseksi pysyä kongressiedustajana.[17]

Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkona Pelosi on liberaali ja kannattaa muun muassa Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistusta, vapaata aborttia sekä valtion ja kirkon tarkkaa erottamista toisistaan.lähde?

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b PELOSI, Nancy, (1940 - ) Biographical Directory of the United States Congress. Viitattu 9.1.2011. (englanniksi)
  2. Stolberg, Sheryl Gay: Nancy Pelosi, Icon of Female Power, Will Reclaim Role as Speaker and Seal a Place in History The New York Times. 2.1.2019. Viitattu 31.5.2019. (englanniksi)
  3. Nancy Pelosi Ballotpedia. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  4. Cassie, Ron: The Gavel Goes Back to Nancy D’Alesandro Pelosi of Little Italy Baltimore Magazine. 4.1.2019. (englanniksi)
  5. Ball, Molly: Nancy Pelosi Doesn't Care What You Think of Her Time. 6.9.2018. Viitattu 4.1.2019. (englanniksi)
  6. Biography Nancy Pelosin verkkosivut. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 25.9.2016. (englanniksi)
  7. Nancy Pelosin puoliso toipuu leikkauksesta – hyökkäys herättää pelkoja poliittisesta väkivallasta Yle Uutiset. 29.10.2022. Viitattu 10.11.2022.
  8. Pelosi banned from receiving communion in San Francisco archdiocese over her position on abortion CNN Politics. 20.5.2022. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  9. Nancy Pelosi takes Communion in Vatican despite her support of abortion rights CBS News. 29.6.2022. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  10. Update: Nancy Pelosi will remain in Congress, hand over Democratic Party leadership CBS News. 17.11.2022. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  11. Articles of impeachment delivered to Senate, triggering historic trial of President Trump ABC News. 16.1.2020. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  12. WATCH: Pelosi signs article of impeachment against Trump PBS NewsHour. 13.1.2021. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  13. Minority Leaders of the House (1899 to present) History, Art & Archives / United States House of Representatives. Viitattu 25.9.2016. (englanniksi)
  14. 2018 House Popular Vote Tracker docs.google.com. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 10.11.2019. (englanniksi)
  15. Pelosi concludes secret visit to Ukraine POLITICO. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  16. Pelosi has landed in Taiwan. Here's why that's a big deal NPR.org. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  17. Nancy Pelosi, 82, siirtyy sivuun demokraattien johdosta edustajainhuoneessa – Biden ylistää ”kiihkeäksi demokratian puolustajaksi” Yle Uutiset. 17.11.2022. Viitattu 18.11.2022.
  18. Le onorificenze della Repubblica Italiana Palazzo del Quirinale. 2022. Viitattu 10.11.2022. (italiaksi)
  19. Pelosi Accepts Award from the Government of Japan Congresswoman Nancy Pelosi. 8.5.2015. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  20. The Order of the Golden Heart Official Gazette of the Republic of the Philippines. 2022. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  21. Orders and decorations bestowed by President Tsai Office of the President. 2022. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  22. УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ №288/2022 Офіс Президента України. 2022. Viitattu 10.11.2022. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seal of the Speaker of the US House of Representatives.png Edeltäjä:
Paul Ryan
Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies
2019


Seal of the Speaker of the US House of Representatives.png Edeltäjä:
Dennis Hastert
Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies
20072011
Seuraaja:
John Boehner