2003
2003 (MMIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi keskiviikosta.
Yhdistyneet kansakunnat nimesi vuoden 2003 kansainväliseksi makean veden vuodeksi.
Sisällysluettelo
Muut ajanlaskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2003 oli vuohen vuosi.
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Suomessa tulivat voimaan sukupuolenkorjauslaki ja laki henkisestä työsuojelusta.
- 1. tammikuuta – Luiz Inácio Lula da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
- 1. tammikuuta – Pascal Couchepinista tuli Sveitsin presidentti.
- 1. tammikuuta – Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin ja Pattijoen kunta Raahen kaupunkiin.
- 2. tammikuuta − Vantaan kaupunginjohtaja Erkki Rantala ilmoitti yllättäen eroavansa virastaan työuupumuksen vuoksi ja petyttyään kaupungin poliittiseen päätöksentekoon.
- 10. tammikuuta – Vammalan käräjäoikeus tuomitsi Tyrvään Pyhän Olavin kirkon sytyttäneen paikkakuntalaisen miehen viiden vuoden vankeuteen ja 1,3 miljoonan euron korvauksiin. Kirkko oli palanut 21. syyskuuta 1997.
- 13. tammikuuta – Kolme uutta radiokanavaa, YLE Radio 1, Radio Suomi ja YleX, aloittivat toimintansa.
- 14. tammikuuta – Kansanedustaja Seppo Kanerva erosi Suomen Keskustasta ja liittyi Liberaaleihin, joiden ainoa kansanedustaja hänestä tuli.
- 15. tammikuuta – Euroopan parlamentti kielsi eläinkokeet kosmetiikkatuotteiden testauksessa.
- 23. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.[1]
- 24. tammikuuta – Yhdysvaltain Department of Homeland Security aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
- 24. tammikuuta – Kansanedustaja Sirpa Pietikäinen luopui ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa. Pietikäisen epäiltiin syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen siirtäessään autoaan Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintipaikalla.
- 30. tammikuuta – Britannian, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tšekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyökätä Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.
Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Columbia lähtemässä viimeiselle matkalleen.
- 1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbia tuhoutui Texasin yllä palatessaan lennoltaan. Kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.
- 6. helmikuuta − Vuodesta 1999 lähtien käyty pesäpallon sopupeliskandaalin oikeuskäsittely päättyi Helsingin hovioikeudessa. Yhden syytetyn Vantaan käräjäoikeudessa saama sakkotuomio koveni neljän kuukauden ehdolliseksi vankeudeksi.
- 10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puolsivat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustivat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttivät Natossa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
- 11. helmikuuta − Mikrobiologian professori Pirjo Mäkelä sai ensimmäisenä naisena Suomessa tieteen akateemikon arvonimen.
- 14. helmikuuta – Maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs Dolly-lammas kuoli.
- 15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600 kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
- 17. helmikuuta – Suomessa lakattiin käyttämästä television virityskuvaa. Sitä viimeksi käyttänyt YLE TV2 korvasi sen mobiilipeleillä.
- 17. helmikuuta – Hiihtäjä Kaisa Varis jäi kiinni dopingin käytöstä Val di Fiemmessä Italiassa pidetyissä hiihdon MM-kisoissa. Hopeaa voittanut naisten viestijoukkue menetti mitalinsa.
- 19. helmikuuta − Karjalanpiirakka sai neljäntenä suomalaisena elintarvikkeena EU:n nimisuojan.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.[2]
- 27. helmikuuta – Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Sirpa Pietikäisen 40 päivän ehdolliseen vankeuteen, 15 päiväsakkoon ja viiden kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Pietikäinen tyytyi saamaansa tuomioon.
Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. maaliskuuta – Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
- 1. maaliskuuta – Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hänestä tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
- 1. maaliskuuta – Turkin parlamentti esti Yhdysvaltojen 62 000 miehen hyökkäysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
- 1. maaliskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen suunnittelijaksi epäilty Khalid Sheikh Mohammed pidätettiin Pakistanissa.
- 2. maaliskuuta − Jacques Chirac aloitti valtiovierailun Algeriassa ensimmäisenä Ranskan presidenttinä Algerian vuonna 1962 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen.
- 3. maaliskuuta − Helsingin käräjäoikeus määräsi Art House -kustantamon toimitusjohtajan Heikki Haavikon paljastamaan 5000 euron sakon uhalla yhtiön kustantaman Minne hävisivät Soneran miljardit? -kirjan kirjoittajan henkilöllisyyden. Kirja oli ilmestynyt alun perin nimimerkki Pekka Pelottoman kirjoittamana Internetissä kesällä 2002. Kirjoittajan julkistamista oli vaatinut Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander, joka oli tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
- 6. maaliskuuta – Kuuban parlamentti valitsi presidentti Fidel Castron edelleen maan johtoon. Castrolla ei ollut vastaehdokkaita.
- 6. maaliskuuta – Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki syytti pääministeri Paavo Lipposta siitä, että tämä oli liittänyt Suomen Yhdysvaltain Irakin-vastaiseen liittoumaan. Lipponen kiisti väitteen.
- 11. maaliskuuta – YK:n alainen kiinteä kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
- 12. maaliskuuta – Serbian pääministeri Zoran Đinđić murhattiin Belgradissa.

12. maaliskuuta WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARSista. Kuvassa SARS-potilaita hoitava sairaala Taiwanilla.
- 12. maaliskuuta – WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARSista.
- 13. maaliskuuta – Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jalanjälkiä löydetyn Italiasta.
- 15. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jälkeen.
- 15. maaliskuuta – Presidentti Patessén poissa ollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen Keski-Afrikan tasavallassa ja julisti itsensä maan presidentiksi.
- 16. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
- 16. maaliskuuta – Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto päättämään uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
- 16. maaliskuuta – Irakin sota: pidettiin tähän mennessä suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
- 17. maaliskuuta – Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyväksyntää.
- 17. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush määräsi Saddam Husseinin ja hänen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.[3]
- 20. maaliskuuta – Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n hyväksyntää ja Bagdadia pommitettiin.[4]
- 20. maaliskuuta − Pääasiassa jääkiekkovalmentajana tunnetuksi tullut Alpo Suhonen valittiin Pori Jazz -festivaalin toimitusjohtajaksi huhtikuun alusta lukien. Suhonen oli aiemmin toiminut myös Turun kaupunginteatterin johtajana vuosina 1991−1992.
- 27. maaliskuuta – Helsingin rikospoliisi ryhtyi ulkoministeriön pyynnöstä tutkimaan ministeriön salaisten ns. Irak-muistioiden vuotamista iltapäivälehtiin. Presidentin kansliapäällikköä Martti Mannista epäiltiin vuotajaksi ja hänen pääsynsä työpaikalleen Presidentinlinnaan estettiin.
- 31. maaliskuuta − Diplomi-insinööri Juhani Paajanen valittiin Vantaan uudeksi kaupunginjohtajaksi.
Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. huhtikuuta – Valtion liikuntaneuvosto ehdotti Suomen Hiihtoliiton saaman valtionavun jyrkkää pudottamista suomalaisten hiihtäjien dopingin käytön vuoksi. Useat sponsorit olivat jo vetäneet tukensa pois Hiihtoliitolta.
- 9. huhtikuuta – Yhdysvaltain joukot valtasivat Bagdadin päättäen Saddam Husseinin vallan.[4]
- 13. huhtikuuta – Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennätyksen 2.15.25.
- 15. huhtikuuta – Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen pääministeriksi.
- 22. huhtikuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri Paavo Lipponen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustan Seppo Kääriäinen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Ilkka Kanerva.
- 25. huhtikuuta – Saab-henkilöautojen valmistus Uudenkaupungin autotehtaalla päättyi. Vuodesta 1968 alkaen Uudessakaupungissa oli koottu 738 135 Saabia. Porsche Boxster -autojen valmistuksen oli tarkoitus jatkua ainakin vuoteen 2008 saakka.
- 30. huhtikuuta – Tutsipresidentti Pierre Buyouan valtakausi päättyi Burundissa.
- 30. huhtikuuta – Euroopan unioni, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, ns. tiekartan, joka edellytti muun muassa molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.
Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. toukokuuta – George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan näyttävä banneri, jossa luki "tehtävä suoritettu" ("Mission Accomplished").[4]
- 7. toukokuuta – L. Paul Bremer nimitettiin Coalition Provisional Authorityn johtoon. Hän erotti tuhannet Irakin Baath-puolueen jäsenet valtion töistä ja hajotti 400 000 miehisen Irakin armeijan.[4]
- 7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisessa erässä viiden minuutin pelin jälkeen vielä 5-1.
- 16. toukokuuta – Casablancassa Marokossa tehtiin useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
- 20. toukokuuta – Sisäministeri Kari Rajamäki pidätti sisäministeriön kansliapäällikön Kari Häkämiehen virastaan. Häkämiestä epäiltiin kahdesta naisystäväänsä kohdistuneesta pahoinpitelystä. Hän erosi virastaan 9. kesäkuuta.
- 24. toukokuuta – Riiassa järjestetyt Euroviisut voitti Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toiseksi sijoittui Belgian Urban Trad ja Venäjän t.A.T.u. tuli kolmanneksi. Suomi ei osallistunut tänä vuonna.
- 26. toukokuuta – Euroopan perustuslakiehdotus julkistettiin.
- 26. toukokuuta – Turkista Zaragozaan matkalla ollut, Espanjan ISAF-joukkoja kuljettanut ukrainalainen Jak-42-lentokone putosi lähellä Trabzonia. Onnettomuudessa kuoli 12 miehistön jäsentä ja 62 sotilasta, mikä oli Espanjan armeijan pahin rauhanaikainen onnettomuus.
- 27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
- 31. toukokuuta – Auringonpimennys Suomessa.
Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. kesäkuuta – Kiinassa alkoi Kolmen rotkon padon tekojärven täyttö. Alueelta siirrettiin miljoonia ihmisiä asumaan muualle.
- 1. kesäkuuta – Suomessa tuli voimaan laki kaksoiskansalaisuudesta.
- 8. kesäkuuta – Sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa väkivaltaisten taistelujen jälkeen.
- 8. kesäkuuta – Puolassa päättyi kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Jäsenyyttä kannatti yli 77 prosenttia äänestäneistä.
- 11. kesäkuuta – Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski päätti olla nostamatta vakoilusyytteitä Alpo ja Jukka Rusia vastaan, koska todisteita heitä vastaan ei ollut riittävästi.
- 14. kesäkuuta – Tšekissä järjestetty kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä päättyi. Äänestäneistä yli 77 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.
- 16. kesäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyneistä toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
- 17. kesäkuuta – Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhmän kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
- 18. kesäkuuta – Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta Irak-skandaalin vuoksi.
- 19. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitettiin YK:n pääsihteerin henkilökohtaiseksi edustajaksi vakavasta kuivuudesta kärsineeseen Itä-Afrikkaan. Nälänhätä oli erityisen vaikea Etiopiassa ja Eritreassa.
- 20. kesäkuuta − Latvian parlamentti valitsi maan presidentin Vaira Vīķe-Freibergan uudelle nelivuotiselle virkakaudelle.
- 24. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasen hallituksen. Jäätteenmäen hallitukseen verrattuna ministerilista säilyi lähes ennallaan.
- 25. kesäkuuta − Suomen Keskustan kansanedustaja Markku Koski valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi hänen edeltäjänsä Seppo Kääriäisen siirryttyä Vanhasen hallituksen puolustusministeriksi.
- 26. kesäkuuta – Haagin sotarikosoikeudessa tuomittu Bosnian serbitasavallan entinen presidentti Biljana Plavšić tuotiin Ruotsiin lähellä Örebrota sijaitsevaan Hinsebergin naisvankilaan kärsimään 11 vuoden vankeusrangaistustaan, joka oli langetettu hänelle 27. helmikuuta. Plavšić vapautettiin lokakuussa 2009.
- 26. kesäkuuta – Yhdysvaltain armeijassa palvellut kapteeni, Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Arlingtonin sotilashautausmaalle. Törni oli kadonnut Vietnamin sodan aikana syksyllä 1965 ja hänen ruumiinsa oli löydetty vuonna 1998.
Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – 500 000 ihmistä marssi Hongkongissa protestoiden Hongkongin lain maanpetosartiklaa 23.
- 2. heinäkuuta – Kanadan Vancouver valittiin vuoden 2010 talviolympialaisten isäntäkaupungiksi.
- 2. heinäkuuta – EU:n puheenjohtajamaan Italian pääministeri Silvio Berlusconi totesi EU-parlamentin sosialistiryhmän saksalaisen puheenjohtajan Martin Schulzin olevan sopiva henkilö keskitysleirin kapon rooliin valmisteilla olleessa elokuvassa. Berlusconin lausunto herätti Saksassa suuren suuttumuksen ja liittokansleri Gerhard Schröder perui suunnittelemansa lomamatkan Italiaan.
- 5. heinäkuuta – WHO julisti SARSin nujerretuksi.
- 12. heinäkuuta – Seinäjoen tangomarkkinat järjestettiin 18. kerran. Tangokuninkaaksi valittiin Kari Hirvonen Ähtäristä ja tangokuningattareksi Saija Tuupanen Tuupovaarasta.
- 22. heinäkuuta – Saddam Husseinin pojat Uday ja Qusay Hussein tapettiin yhdysvaltalaisjoukkojen ratsiassa Mosulissa.[4]
- 28. heinäkuuta − Valtioneuvos Harri Holkeri nimitettiin Kosovon vuonna 1999 perustetun väliaikaishallinnon johtajaksi.
- 30. heinäkuuta – Viimeinen Volkswagen Kupla valmistui Pueblassa, Meksikossa.
Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesällä 2003 Keski-Eurooppaa, varsinkin Ranskaa, koetteli voimakas lämpöaalto. Lämpöaallon seurauksena kymmeniä tuhansia ihmisiä sai surmansa. Kuvan ilmoituksessa etsitään lämpöaallon uhria Pariisissa.
- 1. elokuuta – itsemurhapommittaja hyökkäsi sotilassairaalaan Mozdokissa Pohjois-Ossetiassa ja surmasi yli 50 ihmistä.[5]
- 2. elokuuta – YK määräsi rauhanturvaajajoukon Liberiaan.
- 2. elokuuta – Tiedemiesten mukaan otsonikerros näytti elpymisen merkkejä kansainvälisen freonien kiellon jälkeen.
- 3. elokuuta – Tyrvään Pyhän Olavin kirkko otettiin uudelleenrakentamisen jälkeen taas käyttöön.
- 11. elokuuta – Nato otti Afganistanin rauhaturvaajat komentoonsa.
- 12. elokuuta – Suomen Maaseudun Puolue poistettiin puoluerekisteristä. Puolueen toiminta oli kuitenkin loppunut konkurssiin jo vuonna 1995. Rekisteristä poistettiin myös Kirjava Puolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen Senioripuolue.
- 15. elokuuta − YK.n pääsihteeri Kofi Annan saapui lomamatkalle Suomeen. Matkan ainoa virallinen osa oli tapaaminen presidentti Tarja Halosen kanssa.
- 19. elokuuta – YK:n päämajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin itsemurhaiskussa, 24 ihmistä kuoli, suurin osa YK:n henkilöstöä. Isku sai YK:n ja monet kansainväliset järjestöt vetäytymään Irakista.[4] Pääsihteeri Kofi Annan joutui tapauksen vuoksi keskeyttämään lomamatkansa Suomessa.
- 23. elokuuta − Leningrad Cowboys -yhtye ja Puna-armeijan kuoro pitivät Helsingin Senaatintorilla ensimmäisen yhteisen konserttinsa yli kymmeneen vuoteen. Konsertti avasi Helsingin juhlaviikot.
- 25. elokuuta – 52 ihmistä kuoli Mumbaissa Intiassa kahden pommin räjähdyksessä.
- 26. elokuuta − Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingin lisäksi kuninkaalliset vieraat kävivät Haminassa, Porvoossa ja Jyväskylässä.
- 27. elokuuta – Mars oli oppositiossa samaan aikaan kuin se oli lähellä periheliään. Tällöin se oli lähempänä Maata kuin se oli ollut yli 50 000 vuoteen.
- 30. elokuuta − 40 vuotta vanha venäläinen projekti 627A -luokan ydinsukellusvene K-159 upposi Barentsinmerellä, kun sitä oltiin hinaamassa romutettavaksi.[6] Veneessä olleista kymmenestä merimiehestä yhdeksän hukkui. Venäjän viranomaiset vakuuttivat, ettei sukellusvene aiheuttanut ympäristöhaittoja.
Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkia Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin muistoksi.
- 1. syyskuuta – Suomessa tuli voimaan laki partisaanien uhreille maksettavista korvauksista. Neuvostoliittolaisten partisaanien Suomen puolelle tekemissä hyökkäyksissä oli jatkosodan aikana 1941–1944 kuollut 154, loukkaantunut 53 ja kadonnut 19 ihmistä.
- 10. syyskuuta – Ruotsin ulkoministeriä Anna Lindhiä puukotettiin tukholmalaisessa tavaratalossa. Hän menehtyi seuraavana päivänä.
- 10. syyskuuta – Matkapuhelimien latureita valmistava Salcomp Oy ilmoitti lakkauttavansa tehtaansa Kemijärvellä ja siirtävänsä tuotannon Kiinaan. Suurin osa tehtaan työntekijöistä irtisanottiin ja julkisuudessa heräsi keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.
- 12. syyskuuta − YK:n turvallisuusneuvosto päätti poistaa vuodesta 1988 lähtien voimassa olleet Libyan vastaiset talouspakotteet. Libya oli elokuussa tunnustanut osallisuutensa Lockerbien pommi-iskuun, jonka seurauksena pakotteet oli otettu käyttöön.
- 14. syyskuuta – Ruotsi hylkäsi euron käyttöönoton kansanäänestyksessä.
- 14. syyskuuta – Viro hyväksyi liittymisen Euroopan unioniin kansanäänestyksessä.
- 18. syyskuuta − Presidentti Tarja Halonen nimitti Kokoomuksen entisen kansanedustajan ja ministerin Anneli Tainan Etelä-Suomen läänin maaherraksi.
- 22. syyskuuta – Jopa 7 800 minkkiä päästettiin häkeistään Kokkolassa sijainneella turkistarhalla. Suurin osa eläimistä saatiin kiinni. Eläinten vapautusrintama EVR hyväksyi iskun, mutta Animalia tuomitsi sen. Sisäministeri Kari Rajamäki ilmoitti pitävänsä turkistarhoille tehtyjä iskuja "ekoterrorismina".
- 27. syyskuuta – Smart 1 laukaistiin matkaan.
- 28. syyskuuta – Paul Tergat teki uuden maratonin maailmanennätyksen 2.04.55.
- 30. syyskuuta – Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi sisäministeriön entisen kansliapäällikön Kari Häkämiehen yli 3000 euron sakkoihin kolmesta pahoinpitelystä. Häkämies myönsi pahoinpidelleensä naisystäväänsä kolmeen otteeseen kesämökillään Fiskarsissa Pohjan kunnassa.
Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinan 1. miehitetyn avaruuslennon, Shenzhou 5:n laskeutumiskapseli
- 1. lokakuuta – Suomessa tuli voimaan uusi järjestyslaki, joka korvasi kaupunkien ja kuntien omat järjestyssäännöt.
- 5. lokakuuta – Ahmad Kadyrov valittiin Tšetšenian presidentiksi.
- 7. lokakuuta – Republikaani Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi korvaamaan demokraatti Gray Davisin.
- 9. lokakuuta − Säveltäjä Magnus Lindberg sai Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Palkinto oli myönnetty 50 vuoden aikana vain kymmenen kertaa; ensimmäisen palkinnon oli saanut Jean Sibelius vuonna 1953 ja edellisen unkarilais-itävaltalainen György Ligeti vuonna 2000. Rahaston perustajan, merenkulkuneuvos Antti Wihurin syntymästä tuli kuluneeksi 120 vuotta.
- 12. lokakuuta – 30 potilasta kuoli mielisairaalan palossa Randilovštšinassa Valko-Venäjällä.
- 15. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon Shenzhou 5 -aluksella.
- 16. lokakuuta – Teollisuuden Voima (TVO) vahvisti uuden viidennen ydinreaktorin sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluodon, jossa oli ennestään kaksi reaktoria.
- 21. lokakuuta – Kääpiöplaneetta Eriksen löytökuvat otetaan, mutta kohde löydetään niistä vasta 5. tammikuuta 2005.[7]
- 24. lokakuuta – Concorde teki viimeisen kaupallisen lentonsa.
- 31. lokakuuta – Mahathir Mohamad erosi Malesian pääministerin virasta 22 vuoden jälkeen.
Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 12. marraskuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmistä Irakissa Nasirijassa. Uhrien joukossa olivat sodan ensimmäiset italialaistappiot.
- 15. marraskuuta – Kaksi autopommia räjähti samanaikaisesti Istanbulissa Turkissa kahden synagoogan edessä surmaten 25 ihmistä ja haavoittaen 300. Al-Qaida kertoi olevansa iskusta vastuussa.
- 17. marraskuuta – E18-tien moottoritieosuus Paimion ja Muurlan välillä avattiin liikenteelle.
- 18. marraskuuta − Amer-yhtymä ilmoitti luopuvansa perinteisestä toimialastaan, tupakan valmistuksesta ja keskittyvänsä jatkossa urheiluvälineiden tuotantoon, maahantuontiin ja tukkukauppaan. Amer-yhtymä oli valmistanut yksinoikeuden turvin Suomessa yhdysvaltalaisen Philip Morris -konsernin tuotteita ja sen hallussa oli ollut noin 75 prosenttia Suomen tupakkamarkkinoista. Päätös merkitsi tupakkatuotteiden valmistuksen loppumista Tuusulassa ja noin 260 henkilön irtisanomista.
- 20. marraskuuta – Useat pommiräjähdykset Istanbulissa tuhosivat HSBC-pankin ja Britannian konsulaatin.
- 20. marraskuuta – Poplaulaja Michael Jackson pidätettiin syytettynä lapsen hyväksikäytöstä.
- 20. marraskuuta − Suomen Hiihtoliiton entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä vastaan nostettiin Vantaan käräjäoikeudessa syytteet salakuljetuksesta ja petoksesta. Hänen epäiltiin salakuljettaneen Suomeen epo- ja kasvuhormoneja vuosina 1999−2000.
- 21. marraskuuta − Professori Raimo Väyrynen nimitettiin Suomen Akatemian pääjohtajaksi vuoden 2004 alusta lukien.
- 23. marraskuuta – Georgian presidentti Eduard Ševardnadze erosi kahden viikon protestien jälkeen vaalivilpistä syytettynä.
- 24. marraskuuta – Korkein oikeus langetti Glasgow'ssa 27 vuoden minimituomion Al Ali Mohmed Al Megrahille Lockerbien pommi-iskusta 1988.
Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaiset sotilaslääkärit tutkivat joulukuussa vangittua Saddam Husseinia.
- 2. joulukuuta − Venäjä kieltäytyi ratifioimasta Kioton ilmastosopimusta, koska se katsoi sopimuksen vaarantavan maan talouskasvun. Päätöksen katsottiin yleisesti mitätöivän koko sopimuksen, koska myös Yhdysvallat oli jättäytynyt sen ulkopuolelle.
- 4. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat uimari Hanna-Maria Seppälän vuoden parhaaksi urheilijaksi.
- 7. joulukuuta – Vladimir Putinia tukeva Yhtenäinen Venäjä -puolue voitti Venäjän parlamenttivaalit.
- 7. joulukuuta – Presidentti Robert Mugabe ilmoitti Zimbabwen eroavan Brittiläisestä kansainyhteisöstä. Zimbabwe oli jo aiemmin erotettu yhteisöstä määräajaksi vuonna 2002 pidettyjen, vilpillisiksi leimattujen presidentinvaalien jälkeen.
- 13. joulukuuta – Saddam Hussein vangittiin Tikritissä.[4]
- 17. joulukuuta – Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian kolmannen osan ensi-ilta.
- 18. joulukuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Egon Krenz vapautettiin vankilasta hänen kärsittyään loppuun vankeusrangaistuksensa. Krenz oli vuonna 1997 tuomittu osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten ampumiseen.
- 22. joulukuuta – Italialaista elintarvikejättiä Parmalatia syytettiin viiden miljardin euron kirjanpitoväärennöksistä.
- 24. joulukuuta – Hullun lehmän tautia ilmeni Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa. Monet maat kielsivät lihan tuonnin Yhdysvalloista.
- 24. joulukuuta – Espanjan poliisi esti ETA:n yrityksen räjäyttää 50 kg pommi Madridin Chamartín-asemalla.
- 25. joulukuuta – Beagle 2 -luotain laskeutui Marsiin, mutta siihen ei saatu yhteyttä.
- 25. joulukuuta – Pakistanin presidentti Pervez Musharraf vältti toisen murhayrityksen kahden viikon sisään.
- 26. joulukuuta – Bamin maanjäristys tuhosi Bamin kaupungin kaakkoisessa Iranissa. Yli 40 000 ihmistä sai surmansa.
- 31. joulukuuta – Suomen Tietotoimiston radiouutiset kuultiin viimeistä kertaa Yleisradiosta kello 19. Näin katkesi radiotoiminnan alkuajoista, vuodesta 1926, keskeytyksettä jatkunut perinne. Tämän jälkeen STT:n uutisia on yhä kuultu mm. paikallisradioista.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tammikuu – Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila ehdotti Vihreän Liiton sulauttamista Kokoomukseen. Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara torjui ajatuksen. Ollilan ehdotusta pidettiin lähestyviin eduskuntavaaleihin liittyvänä taktiikkana.
- Elokuu – Kymmeniä tuhansia ihmisiä menehtyi Euroopassa lämpöaallon seurauksena.
- Marraskuu – Elina Sanan julkaisema kirja Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle herätti keskustelun Suomesta jatkosodan aikana Saksaan luovutettujen yli 3000 ihmisen kohtalosta. Sanan kirjan mukaan joukossa oli ollut useita juutalaisia. Yhdysvaltalainen Wiesenthal-keskus vaati Suomea selvittämään asian ja saattamaan luovutuksista vastanneet henkilöt rangaistuksiin. Elina Sana sai teoksestaan Tieto-Finlandia -palkinnon 8. tammikuuta 2004.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 18. elokuuta – Max Charles, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 24. elokuuta – Alexandre Coste, Monacon ruhtinas Albert II:n avioton poika
- 28. elokuuta – Quvenzhané Wallis, yhdysvaltalainen näyttelijä (Beasts of the Southern Wild)
- 24. lokakuuta – Charlotte Cleverley-Bisman, uusiseelantilainen vakavasta infektiotaudista ja neloisamputaatiosta selvinnyt, tieteellisen mielenkiinnon kohteena oleva henkilö
- 8. marraskuuta – Lady Louise Windsor, kuningatar Elisabet II:n lapsenlapsi
- 7. joulukuuta – Catharina-Amalia, Alankomaiden kruununprinsessa
- Olavi Angervo, suomalainen lapsinäyttelijä
- Linnea Skog, suomalainen lapsinäyttelijä
- Kasperi Virta, suomalainen tanssija ja lapsinäyttelijä
Eläimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 23. toukokuuta – Dewey, ensimmäinen kloonattu peura
- 28. toukokuuta – Prometea, ensimmäinen kloonattu hevonen
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dolly-lammas kuoli vuonna 2003. Dolly on täytettynä esillä Edinburghin kuninkaallisessa museossa.
- 5. tammikuuta – Massimo Girotti, italialainen elokuvanäyttelijä (s. 1918)
- 9. tammikuuta – Marjaliisa Pitkäranta, suomalainen kuvittaja (s. 1941)
- 10. tammikuuta – C. Douglas Dillon, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja diplomaatti (s. 1909)
- 10. tammikuuta – Ensio Siilasvuo, suomalainen kenraali (s. 1922)
- 11. tammikuuta – Maurice Pialat, ranskalalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (s. 1925)
- 12. tammikuuta – Leopoldo Galtieri, Argentiinan diktaattori (s. 1926)
- 12. tammikuuta – Maurice Gibb, englantilainen muusikko ja Bee Gees -yhtyeen jäsen (s. 1949)
- 16. tammikuuta – Chris Mead, englantilainen lintutieteilijä ja kirjailija (s. 1940)
- 17. tammikuuta – Richard Crenna, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1926)
- 20. tammikuuta – Hannes Sihvo, suomalainen kirjallisuustieteilijä, historioitsija ja professori (s. 1942)
- 23. tammikuuta – Nell Carter, yhdysvaltalianen näyttelijä
- 24. tammikuuta – Gianni Agnelli, Fiatin johtaja (s. 1921)
- 27. tammikuuta – Henryk Jabłoński, Puolan valtioneuvoston puheenjohtaja (s. 1909)
- 1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbian seitsenhenkinen miehistö:
- Dick D. Husband, yhdysvaltalainen astronautti, sukkulan komentaja (s. 1957)
- William C. McCool, yhdysvaltalainen astronautti, sukkulan pilotti (s. 1961)
- Michael P. Anderson, yhdysvaltalainen everstiluutnantti ja astronautti (s. 1959)
- David M. Brown, yhdysvaltalainen laivaston kapteeni ja astronautti (s. 1956)
- Kalpana Chawla, yhdysvaltalainen astronautti (s. 1961)
- Laurel Blair Salton Clark, yhdysvaltalainen lääkäri, merivoimien kapteeni ja astronautti (s. 1961)
- Ilan Ramon, israelilainen ilmavoimien eversti ja astronautti (s. 1954)
- 3. helmikuuta – Lana Clarkson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja valokuvamalli (s. 1962)
- 10. helmikuuta – Curt Hennig, yhdysvaltalainen showpainija (s. 1958)
- 23. helmikuuta – Robert K. Merton, yhdysvaltalainen sosiologi (s. 1910)
- 27. helmikuuta – Fred Rogers, yhdysvaltalainen juontaja ja säveltäjä (s. 1928)
- 3. maaliskuuta – Horst Buchholz, saksalainen näyttelijä (s. 1933)
- 3. maaliskuuta – Goffredo Petrassi, italialainen säveltäjä (s. 1904)
- 9. maaliskuuta – Bernard Dowiyogo, entinen Naurun presidentti (s. 1946)
- 10. maaliskuuta – Barry Sheene, brittiläinen ratamoottoripyöräilyn kaksinkertainen maailmanmestari (s. 1950)
- 11. maaliskuuta – Kevin Laffan, brittiläinen televisiokäsikirjoittaja (Emmerdale) (s. 1922)
- 12. maaliskuuta – Zoran Đinđić, Serbian pääministeri (salamurha) (s. 1952)
- 13. maaliskuuta – Elis Ask, suomalainen nyrkkeilijä (s. 1926)
- 29. maaliskuuta – Carlo Urbani, SARS:in löytänyt WHO:n lääkäri (s. 1956)
- 1. huhtikuuta – Anssi Resko, kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen TT-kuljettaja, joka kilpaili ja sai MM-pisteitä lajin MM-sarjassa (s. 1937)
- 1. huhtikuuta – Marja-Leena Syvänen, suomalainen näyttelijä (s. 1939)
- 2. huhtikuuta – Edwin Starr, yhdysvaltalainen soul-laulaja (s. 1942)
- 4. huhtikuuta – Pekka Herlin, suomalainen yritysjohtaja (s. 1932)
- 4. huhtikuuta – Vuokko Piironen, suomalainen iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja (s. 1945)
- 14. huhtikuuta – Jyrki Otila, suomalainen europarlamentaarikko ja tietovisailuharrastaja (s. 1941)
- 17. huhtikuuta – Tri Robert Atkins, Atkinsin dieetin kehittäjä (s. 1930)
- 17. huhtikuuta – Antti Satuli, suurlähettiläs ja valtiosihteeri (s. 1946)
- 20. huhtikuuta – Daijirō Katō, ratamoottoripyöräilijä (s. 1976)
- 20. huhtikuuta – Bernard Katz, vuoden 1970 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-englantilainen biofyysikko (s. 1911)
- 21. huhtikuuta – Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1933)
- 21. huhtikuuta – Birger Wiik, suomalainen avaruustutkija (s. 1916)
- 27. huhtikuuta – Juha Tiainen, suomalainen moukarinheittäjä (olympiavoittaja) (s. 1955)
- 2. toukokuuta – Mohammed Dib, algerialainen runoilija, kirjailija, näytelmäkirjailija ja kääntäjä (s. 1920)
- 7. toukokuuta – Colin Pillinger, englantilainen tähtitieteilijä (s. 1943)
- 12. toukokuuta – Sadruddin Aga Khan, ranskalainen UNESCOn viranhaltija, UNHCR:n pääsihteeri 1965–1977 (s. 1933)
- 14. toukokuuta – Robert Stack, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1919)
- 15. toukokuuta – June Carter Cash, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1929)
- 15. toukokuuta – Ari Vaahtera, suomalainen rock-muusikko (s. 1953)
- 22. toukokuuta – Pirkko Arola, suomalainen kutomoalan yrittäjä ja kauppaneuvos (s. 1908)
- 22. toukokuuta – Ari Voutilainen (”Woude”), suomalainen rock-muusikko (s. 1959)
- 27. toukokuuta – Luciano Berio, italialainen säveltäjä (s. 1925)
- 27. toukokuuta – Ensio Koivunen, suomalainen sarjamurhaaja (s. 1930)
- 28. toukokuuta – Ilya Prigogine, vuoden 1977 Nobelin kemianpalkinnon saanut belgialainen kemisti (s. 1917)
- 1. kesäkuuta – Johnny Paul Koroma, Sierra Leonen presidentti 1997–1998 (s. 1960)
- 1. kesäkuuta – Usko Santavuori, suomalainen lakimies ja radioselostaja (s. 1922)
- 3. kesäkuuta – Tamara Dernjatin (o.s. Hramova), venäläis-suomalainen laulaja, Metro-tyttöjen jäsen (s. 1926)
- 12. kesäkuuta – Gregory Peck, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1916)

Filosofi Georg Henrik von Wright kuoli vuonna 2003. Kuva noin vuodelta 1960.
- 16. kesäkuuta – Georg Henrik von Wright, suomalainen akateemikko ja filosofi (s. 1916)
- 17. kesäkuuta – Soli Labbart, suomalainen näyttelijä (s. 1922)
- 18. kesäkuuta – Eira Soriola, suomalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä (s. 1935)
- 26. kesäkuuta – Denis Thatcher, Margaret Thatcherin aviomies (s. 1915)
- 26. kesäkuuta – Storm Thurmond, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1902)
- 29. kesäkuuta – Katharine Hepburn, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1907)
- 2. heinäkuuta – Heikki Salomaa, suomalainen muusikko ja näyttelijä, Lapinlahden Lintujen jäsen (s. 1959)
- 4. heinäkuuta – André Claveau, ranskalainen laulaja ja näyttelijä (s. 1915)
- 4. heinäkuuta – Jaakko Lassila, suomalainen pankkiiri (s. 1928)
- 4. heinäkuuta – Barry White, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1944)
- 5. heinäkuuta – Roman Ljašenko, venäläinen jääkiekkoilija (s. 1979)
- 7. heinäkuuta – Marjatta Kallio, suomalainen näyttelijä (s. 1924)
- 15. heinäkuuta – Roberto Bonano, chileläinen runoilija ja kirjailija (s. 1953)
- 16. heinäkuuta – Celia Cruz, kuubalainen salsalaulaja (s. 1924)
- 16. heinäkuuta – Carol Shields, kanadalainen kirjailija (s. 1935)
- 19. heinäkuuta – Marja-Leena Viljamaa, suomalainen psykologi ja SDP:n kansanedustaja (s. 1945)
- 22. heinäkuuta – Uday Hussein, Saddam Husseinin vanhin poika (s. 1964)
- 22. heinäkuuta – Qusay Hussein, Saddam Husseinin toiseksi vanhin poika (s. 1966)
- 22. heinäkuuta – Anna Mutanen, suomalainen oopperalaulaja (s. 1914)
- 23. heinäkuuta – Anni Polva, suomalainen kirjailija (s. 1915)
- 25. heinäkuuta – John Schlesinger, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1926)
- 27. heinäkuuta – Bob Hope, koomikko ja näyttelijä (s. 1903)
- 28. heinäkuuta – René Berg, englantilainen muusikko, laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (s. 1956)
- 31. heinäkuuta – Guido Crepax, italialainen sarjakuvantekijä (s. 1933)
- 31. heinäkuuta – Aimo Huttunen, suomalainen säveltäjä ja sanoittaja (s. 1916)
- 4. elokuuta – Vesa Mäkelä, suomalainen näyttelijä (s. 1947)
- 4. elokuuta – Frederick Chapman Robbins, vuoden 1954 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi (s. 1916)
- 5. elokuuta – Mauno Käpyaho, suomalainen näyttelijä (s. 1941)
- 9. elokuuta – Hannu Salakka, suomalainen kirjailija ja runoilija (s. 1955)
- 11. elokuuta – Herb Brooks, yhdysvaltalainen jääkiekkovalmentaja (s. 1937)
- 16. elokuuta – Idi Amin, Ugandan diktaattori
- 16. elokuuta – Gösta Sundqvist, lauluntekijä ja laulaja (s. 1957)
- 19. elokuuta – Sérgio Vieira de Mello, brasilialainen diplomaatti ja valtiomies (pommi-isku Bagdadissa) (s. 1948)
- 28. elokuuta – Kari Mattila, suomalainen feministi (s. 1933)
- 30. elokuuta – Charles Bronson, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1921)

Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh murhattiin vuonna 2003. Kuva vuodelta 1995.

Countrylaulaja ja lauluntekijä Johnny Cash kuoli vuonna 2003. Kuva vuodelta 1969.
- 1. syyskuuta – Ensio Suominen, suomalainen lavastaja (s. 1934)
- 5. syyskuuta – Ahti M. Salonen, suomalainen kansantaloustieteilijä ja poliitikko (s. 1911)
- 7. syyskuuta – Warren Zevon, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä (s. 1947)
- 8. syyskuuta – Leni Riefenstahl, saksalainen elokuvantekijä (s. 1902)
- 10. syyskuuta – Hannu Heikkilä, suomalainen oopperalaulaja (s. 1922)
- 11. syyskuuta – Anna Lindh, Ruotsin ulkoministeri (murhattiin) (s. 1957)
- 11. syyskuuta – Antti Nurmesniemi, suomalainen sisustusarkkitehti (s. 1927)
- 11. syyskuuta – John Ritter, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1948)
- 12. syyskuuta – Johnny Cash, yhdysvaltalainen muusikko (s. 1932)
- 12. syyskuuta – Kaija Pakkanen, suomalainen kirjailija (s. 1915)
- 25. syyskuuta – Franco Modigliani, vuoden 1985 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut italialais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1918)
- 28. syyskuuta – sir Christopher Foxley-Norris, Britannian kuninkaallisten ilmavoimien kenraali ja aktivisti
- 28. syyskuuta – Elia Kazan, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 30. syyskuuta – Robert Kardashian, yhdysvaltalainen asianajaja ja liikemies (s. 1944)
- 2. lokakuuta – Ahmed Said Khadr, Al Qaidan rahoittajaksi epäilty egyptiläis-kanadalainen avustustyöntekijä (s. 1948)
- 5. lokakuuta – Dan Snyder, kanadalainen NHL-jääkiekkoilija (auto-onnettomuus Dany Heatleyn kanssa) (s. 1978)
- 5. lokakuuta − Neil Postman, yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä, mediatutkija ja kulttuurikeskustelija (s. 931)
- t. lokakuuta – Timothy Treadwell, yhdysvaltalainen dokumentaristi (s. 1957)
- 10. lokakuuta – Eila Hiltunen, suomalainen kuvanveistäjä, professori (Sibelius-monumentti) (s. 1922)
- 13. lokakuuta – Bertram Brockhouse, vuoden 1994 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalainen fyysikko (s. 1918)
- 14. lokakuuta – Elizabeth Israel, dominicalainen maailman vanhimmaksi väitetty henkilö (s. 1875?)
- 14. lokakuuta – Lauri Jauhiainen, sanoittaja, käsikirjoittaja ja säveltäjä (s. 13. kesäkuuta 1925)
- 19. lokakuuta – Alija Izetbegovic, Bosnia-Hertsegovinan presidentti (s. 1925)
- 20. lokakuuta – Kalevi Ahoniemi, suomalainen kirjailija (s. 1938)
- 20. lokakuuta – Sebastian Kaatrasalo, suomalainen tanssija, koreografi, näyttelijä ja tanssipedagogi (s. 1974)
- 21. lokakuuta – Elliott Smith, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja muusikko (s. 1969)
- 24. lokakuuta – Veikko Hakulinen, kolminkertainen maastohiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari (onnettomuus) (s. 1925)
- 29. lokakuuta – Franco Corelli, italialainen tenori (s. 1921)
- 1. marraskuuta – Anton Maiden, ruotsalainen laulaja (s. 1980)
- 8. marraskuuta – Bob Grant, brittiläinen näyttelijä (s. 1932)
- 10. marraskuuta – Canaan Banana, Zimbabwen presidentti 1980–1987 (s. 1936)
- 12. marraskuuta – Jonathan Brandis, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä (s. 1976)
- 17. marraskuuta – Peter Lindroos, suomalainen oopperalaulaja (s. 1944)
- 20. marraskuuta – David Dacko, Keski-Afrikan tasavallan presidentti 1960–1966 ja 1979–1981 (s. 1930)
- 22. marraskuuta – Carmelo Bosco, italialainen urheilutieteiden tutkija (s. 1943)
- 29. marraskuuta – Jan-Magnus Jansson, suomalainen poliitikko ja kirjailija, professori (s. 1922)
- 6. joulukuuta – Barry Long, australialainen henkinen opettaja ja kirjailija (s. 1926)
- 8. joulukuuta – Pekka Siitoin, suomalainen okkultisti ja kansallissosialisti (s. 1944)
- 12. joulukuuta – Heydər Əliyev, Azerbaidžanin presidentti (s. 1923)
- 16. joulukuuta – Veikko Sinisalo, suomalainen näyttelijä ja lausuja, professori (s. 1926)
- 19. joulukuuta – Maynie Sirén, suomalainen laulaja (s. 1924)
- 23. joulukuuta – Sylvi Salonen, suomalainen näyttelijä, teatterineuvos (s. 1920)
- 30. joulukuuta – Anita Mui, hongkongilainen näyttelijä ja laulaja (s. 1963)
Eläimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 14. helmikuuta – Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs (s. 1996)
- 13. joulukuuta – Keiko, miekkavalas (s. 1976)
- Tuntematon päivämäärä - Floquet de Neu, albiino-gorilla (s. 1964)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Aleksei Abrikosov, Vitali Ginzburg, Anthony Leggett
- Nobelin kemianpalkinto: Peter Agre ja Roderick MacKinnon
- Nobelin lääketieteen palkinto: Paul Lauterbur ja Sir Peter Mansfield
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: J. M. Coetzee
- Nobelin rauhanpalkinto: Shirin Ebadi
- Nobelin taloustieteen palkinto: Robert F. Engle ja Clive W. J. Granger
Tapahtumia aiheittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2003
Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2003
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2003
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2003
Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Videopelivuosi 2003
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pioneer Project Home Page NASA. Viitattu 15.01.2007.
- ↑ President Discusses the Future of Iraq Whitehouse.gov Office of the Press Secretary. Viitattu 15.01.2007.
- ↑ President Says Saddam Hussein Must Leave Iraq Within 48 Hours Whitehouse.gov - Office of the Press Secretary. Viitattu 15.01.2007.
- ↑ a b c d e f g Timeline of US in Iraq 12.01.2007. Telegraph. Viitattu 15.01.2007.
- ↑ http://www.rferl.org/content/The_August_Syndrome/1790106.html
- ↑ http://www.bellona.org/english_import_area/international/russia/navy/northern_fleet/incidents/k-159/31528
- ↑ Michael E. Brown: The discovery of Eris, the largest known dwarf planet Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)