Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa
Venäläisten joukkojen ja ukrainalaisten vastahyökkäysten eteneminen Ukrainassa ja myös maahyökkäysten suuntia (24. helmikuuta 2022 –). Kartalla näkyy myös joitain maa- ja ilmapommituksia sodan ajalta.
Venäläisten joukkojen ja ukrainalaisten vastahyökkäysten eteneminen Ukrainassa ja myös maahyökkäysten suuntia (24. helmikuuta 2022 –). Kartalla näkyy myös joitain maa- ja ilmapommituksia sodan ajalta.
Päivämäärä:

24. helmikuuta 2022 –

Paikka:

Ukraina

Lopputulos:

Käynnissä

Osapuolet

 Venäjä
Donetskin kansantasavallan lippu Donetskin kansantasavalta
Luhanskin kansantasavallan lippu Luhanskin kansantasavalta
 Etelä-Ossetia[1]
 Valko-Venäjä[2][3][4][5][6][7]

 Ukraina

Komentajat

Venäjä Vladimir Putin

Ukraina Volodymyr Zelenskyi

Vahvuudet

Venäjä 169 000–190 000[8]
Donetskin kansantasavallan lippu Donetskin kansantasavalta 20 000
Luhanskin kansantasavallan lippu Luhanskin kansantasavalta 14 000

209 000 (asevoimat)
102 000 (puolisotilaalliset joukot)
900 000 (reservi)[9]
Ukrainan armeijan kansainväliset joukot[10]

Tappiot

Ukrainan mukaan
1. lokakuuta:[11][12]
noin 59 610 kuollutta [a]

Venäjän mukaan
21. syyskuuta 2022:[13]
5 937 kuollutta
Mediazona (+ yht.työ)
25. syyskuuta 2022:[14]
6 756 kuollutta (vahvistettu vähimmäismäärä)
Donetskin kansantasavallan mukaan (paikalliset)
29. syyskuuta 2022:[15]
3 218 kuollutta
13 677 haavoittunutta (1.1.2022 lähtien)

Venäjän mukaan
16. huhtikuuta 2022:[16]
23 367 kuollutta

Ukrainan mukaan
12. kesäkuuta 2022:
10 000 kuollutta;[18] 10. kesäkuuta 2022 (viime päivinä): 100–200 kaatuu ja 600–1 000 haavoittuu päivittäin[19]

Siviiliuhrit (YK) 25. syyskuuta: 5 996 kuollutta ja 8 848 loukkaantunutta[20][b] Mariupol 28. maaliskuuta: Pelkästään Mariupolissa arvioitiin (pormestari, EU) jo maaliskuussa kuolleen tuhansia siviilejä,[21][22] jota suuruusluokkaa YK:kin piti mahdollisena.[23] 12. huhtikuuta Donetskin alueen sotilasjohto nosti arvion kaupungissa kuolleista siviileistä jo suuruusluokkaan 20 000-22 000.[24]
Pakolaisia (YK) 30. elokuuta: yli 11,976 miljoonaa ylittänyt rajan ulkomaille; yli 5,324 milj. ylittänyt rajan (saapunut ainakin lyhytaikaisesti) ulkomailta[25]
Ukrainan sisäiset evakot (IOM/YK): 23. elokuuta 2022: 7,0 milj.[26]

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa. Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.[27] Ennen hyökkäystä Venäjä oli pitkään siirtänyt joukkojaan lähemmäksi Ukrainan rajaa ja pitänyt suuria sotaharjoituksia,[28] tunnustanut Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden Ukrainassa ja siirtänyt sotilaitaan niihin.[29]

Varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti televisiopuheessaan sotilasoperaation alkamisesta.[27] Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehittäminen, vaan sen ”demilitarisointi”. Hän syytti Ukrainaa järjestelmällisestä venäläisvähemmistönsä kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista.[30] Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan väitteet olivat valheellisia ja naurettavia. Lisäksi puheessaan Putin painotti, että jokainen Ukrainaa auttava ulkovalta kohtaisi välittömän vastauksen.[31] Muita tavoitteita olivat Ukrainan julistautuminen puolueettomaksi, eli sen Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden estäminen, separatistialueitten itsenäisyyden tunnustaminen, sekä Sevastopolin liittovaltiokaupungin ja Krimin autonomisen tasavallan liittymisen Venäjän federaatioon 2014 tunnustaminen.[32] Brittiläisen kenraalin Richard Barronsin mukaan myös maayhteys Krimin ja Venäjän välillä oli Venäjän todennäköinen tavoite.[33]

Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan, ja maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi Venäjän toimia täysimittaiseksi sodaksi Ukrainaa vastaan.[34][35] Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikekannallepanosta.[36] Ukrainan asevoimiin kuului noin 900 000 reserviläistä.[37]

Hyökkäyksen alettua alkoi näyttää mahdolliselta, että Venäjän tavoitteena ei ollut pakottaa Kiovaa poliittisiin myönnytyksiin, vaan vaihtaa koko Ukrainan hallitus venäläismieliseen.[38] Maaliskuun alettua nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää kuitenkaan näyttänyt Venäjälle mahdolliselta, sillä pääkaupunki Kiovan puolustus oli vakiintunut melko lujaksi. Jo silloin alkaneissa tulitaukoneuvotteluissa se ei vaatinut Ukrainan hallituksen vaihtoa.[39][40] Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kyseessä ei ollut pelkästään keskitetyn rintaman asemasota, vaan etenkin Ukraina keskellä puolustautujana saattoi siirrellä paikallisesti organisoituja joukkojaan pienin määrin nopeasti rintamalta toiselle. [41] Fyysisten sotatapahtumien ja siviilien kokemien kärsimyksien lisäksi paljon mediahuomiota on saanut informaatiosodan yhteisnimellä kulkeva kyber- ja mediavaikuttaminen, jossa Ukraina menestyi sodan alkuviikkoina Venäjää selvästi paremmin.[42][43]

Venäjää vastaan asetettiin maailmanlaajuisesti merkittäviä talouspakotteita ja muita sanktioita. Länsimaat alkoivat avustaa Ukrainaa asein, rahallisesti ja humanitäärisin tarvikkein.[44] Sota käynnisti myös Ukrainan pakolaiskriisin, jossa 7,0 miljoonaa ukrainalaista oli evakkoina maan sisällä (23.8.2022 tilanne).[26] Sodan alettua noin 12,0 miljoonaa ihmistä on lähtenyt Ukrainasta ulkomaille (pääosin pakolaisia, mukana muutakin rajaliikennettä) ja 5,3 miljoonaa saapunut maahan (30.8.2022 mennessä).[25]

Ukrainan aloitettua vastahyökkäykset ensin Kiovan pohjoispuolella ja syyskuussa valloitettuaan laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa, hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Samalla Putin totesi maansa olevan sodassa Ukrainan ja osittain myös lännen kanssa.[45] Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla valekansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Odotetusti merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, sillä vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä.[46]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euromaidan-mielenosoitukset johtivat vallanvaihtoon Ukrainassa alkuvuodesta 2014. Pian sen jälkeen Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

Ukrainan, sitä tukevan lännen ja Venäjän välit olivat kiristyneet vuoden 2021 loppua kohden. Helmikuussa 2019 Nato- ja EU-jäsenyys oli kirjattu Ukrainan perustuslakiin ja Venäjä puolestaan pyrkinyt estämään Ukrainan poliittisen lähentymisen länteen.[47]

Ukrainassa oli vuonna 2004 tapahtunut niin sanottu oranssi vallankumous, joka vastusti maassa järjestelmällistä korruptiota sekä osittain venäjämielisiä oligarkkeja ja maan johtoa. 2010-luvun alkupuolella Ukraina oli etääntynyt Venäjän hallinnosta ja siirtynyt lähemmäs Euroopan unionia ja länsimaita. Kuitenkin vuonna 2013 osittain Venäjän painostuksen seurauksena presidentti Viktor Janukovytš irtisanoutui sopimusneuvotteluista Euroopan unionin kanssa, mistä seurasivat marraskuussa 2013 alkaneet laajat Euromaidan-mielenosoitukset. Tämä lopulta johti Janukovytšin erottamiseen ja pakenemiseen Venäjälle helmikuussa 2014.[48]

Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan aiheuttamat aluemuutokset 9. lokakuuta 2014 rintaman vakiinnuttua.
  Ukrainan hallinnassa
  Venäjä
  Venäläismielisten ja venäläisten joukkojen hallinnassa
  Ukrainan ja Venäjän kansainvälisesti tunnustettu raja

Maaliskuussa Venäjä lähetti Ukrainan Krimin niemimaalle tunnuksettomia joukkoja ja lopulta miehitti sen avoimesti. Krimillä järjestettiin maaliskuussa kansanäänestys, jossa enemmistö puolsi Krimin liittämistä Venäjään. Samoihin aikoihin keväällä 2014 Itä-Ukrainan alueella venäläisvähemmistöt organisoivat kansanäänestykset Ukrainasta irtautumista, ja alueen militantit saivat aseita Venäjältä. Ukraina kutsuu alueen hallintoja separatistisiksi liikkeiksi. Itä-Ukrainan kapinoivat alueet järjestäytyivät Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloiksi. Asemasodaksi pysähtynyttä konfliktia alettiin nimittää Itä-Ukrainan sodaksi.[49][50]

Kertšinsalmen välikohtauksessa marraskuussa 2018 Venäjän erikoisjoukkojen laivat ottivat kiinni kolme ukrainalaista alusta, joista kaksi oli Ukrainan laivaston sota-aluksia ja yksi hinaajavene. Kolme alusta yrittivät kulkea Krimin niemimaan itäpuoleisen Kertšinsalmen läpi Asovanmerelle ja Mariupolin satamakaupunkiin. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan ukrainalaiset laivat tunkeutuivat laittomasti Venäjän aluevesille ja kieltäytyivät pysähtymästä Venäjän varoituksista huolimatta. Samalla Venäjä väliaikaisesti tukki Kertšinsalmen suurella rahtilaivalla.[51]

Keväällä 2021 Venäjä siirsi sotilasjoukkoja ja -osastoja sekä asekalustoa Ukrainan rajan lähistölle. Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä oli huhtikuussa 2021 lisännyt joukkojen määrää rajaseudulla noin 100 000 sotilaasta 120 000 sotilaaseen. Syyskuun 10.–16. päivinä 2021 Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimat pitivät lähellä Ukrainan rajaa yhteisen Zapad-21 (ven. länsi) -sotaharjoituksen, johon osallistui 200 000 sotilasta, ja johon kuului muun muassa elektronisen sodankäynnin harjoituksia, infrastruktuurikohteiden tuhoamista ohjuksilla, nopeiden mekanisoitujen joukkojen sijoituksia sekä Venäjän maahanlaskujoukkojen harjoituksia.[52][53]

Marraskuussa 2021 Military Times -lehden artikkelissa Ukrainan sotilastiedustelun johtaja prikaatikenraali Kyrylo Budunov arvioi, että Venäjä suunnitteli hyökkäyksen aloittamista tammikuun lopussa 2022 tai helmikuussa 2022. Budunov arvioi, että hyökkäyksen alkuosioon kuuluisi suuria tykistökeskityksiä ja ilmaiskuja sekä panssarihyökkäyksiä.[54][55]

Marraskuussa 2021 venäläisten joukkojen määrä Ukrainan rajoilla oli kasvamassa, ja 17. joulukuuta Venäjä esitti länsimaille vaatimuksensa. Se vaati muun muassa Natoa vetämään sotilaansa pois Itä-Euroopasta. Samoin Venäjä vaatii lupausta siitä, ettei Ukrainasta koskaan tule Naton jäsentä. Venäjä halusi neuvotella listan vaatimuksista Yhdysvaltojen kanssa, mutta Yhdysvallat kieltäytyi keskusteluista ilman eurooppalaisia liittolaisiaan ja lupasi samalla Ukrainalle tukensa.[47]

10. tammikuuta 2022 Yhdysvaltain ja Venäjän diplomaatit kuitenkin tapasivat Genevessä. Samalla viikolla käytiin useita muitakin tuloksettomia neuvotteluja eri kokoonpanoilla. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Natoa yrityksestä provosoida Ruotsi ja toinen Venäjän naapurimaa Suomi jäsenikseen.[47]

21. helmikuuta Venäjä tunnusti yksipuolisesti Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja teki samalla niiden kanssa sopimuksen yhteisestä avunannosta.[56] Venäläisille joukoille annettiin käsky lähteä ”turvaamaan rauhaa” Itä-Ukrainassa, ja ne alkoivat seuraavien kolmen päivän aikana siirtyä Donbassiin.[57][31][47] Presidentti Zelenskyi syytti Venäjän toimia Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseksi.[58]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. viikko (24.–27.2.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Animoitu kartta Venäjän hyökkäyksen etenemisestä 24.2. – 21.4.
Ukrainan rautatieverkostoa.

Ennen hyökkäyksen alkamista, aamuyöllä 24. helmikuuta, Venäjän televisio lähetti presidentti Vladimir Putinin puheen, jossa hän ilmoitti erikoisoperaation alkamisesta Donbassin alueella. Putin kertoi sotilasoperaation tavoitteena olevan suojella alueen asukkaita Kiovan hallituksen jo kahdeksan vuotta kestäneeltä kansanmurhalta. Hän kielsi aikomuksen olevan miehittää Ukrainaa ja kehotti ukrainalaisia sotilaita laskemaan aseensa ja menemään kotiin.[59] Kiovan hallitus julisti maahan poikkeustilan ja sotatoimet alkoivat 24. päivän aamuna.[47]

Pian ilmoituksen jälkeen Venäjä aloitti laajat iskut ilmavoimillaan ja muilla kaukovaikutteisilla aseilla ukrainalaisiin sotilaskohteisiin. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti iskujen rajoittuvan vain sotilaskohteisiin ja sanoi siviiliväestön olevan täysin turvassa[60]. Venäjän maavoimat lähtivät etenemään Ukrainaan pohjoisesta Valko-Venäjältä ja Venäjältä, idästä ja etelästä Krimiltä. Niiden tavoitteet näyttivät olevan pääkaupunki Kiovan ohella Harkova ja eteläisen Dneprin varrella sijaitseva H’erson. Ukraina julisti maahan sotatilan ja Presidentti Zelenskyi kutsui koko kansaa aseisiin hyökkääjää vastaan. Iltapäivään mennessä Venäjän puolustusministeriö ilmoitti lamauttaneensa Ukrainan ilmapuolustuksen. Ensimmäiset tuhannet ukrainalaiset siviilit lähtivät pakoon kohti länttä.[61] Valko-Venäjän omat joukot eivät osallistuneet hyökkäykseen.[62]

Venäläiset yrittivät helikopterein suoritetussa operaatiossa vallata Kiovan luoteispuolella sijaitsevan Hostomelin lentokentän, mutta yritys torjuttiin koko päivän kestäneiden taistelujen jälkeen.[63][64] Illalla Venäjän Valko-Venäjältä lähteneet maajoukot kuitenkin valtasivat Pripetin länsirannalla sijaitsevan Tšernobylin entisen ydinvoimalaitoksen alueen. Todennäköisesti hylätty alue oli heikosti puolustettu ja siksi sovelias kauttakulkureitiksi ja tukialueeksi.[65][66]

Yhdysvallat julisti ensimmäiset lisäpakotteet ja määräsi Saksaan lähteväksi 7 000 sotilasta lisää. Britannia asetti myös heti pakotteita ja pääministeri Boris Johnson ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vaativat Venäjän sulkemista SWIFT-maksujenvälitysjärjestelmästä, mitä he pitivät sitä yhtenä tehokkaimmista toimista.[61] Vasta 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikkeellepanosta.[36]

Toisena hyökkäyspäivänä 25. helmikuuta Venäjä onnistui maavoimillaan lopulta ottamaan Hostomelin lentokentän haltuunsa ja eteni Kiovan pohjoisiin esikaupunkeihin.[67] Yhdysvaltain puolustushallinnon mukaan yli puolet Venäjän joukoista ei ollut alkuillasta vielä osallistunut taisteluihin.[68]

Kiova, 26. helmikuuta.

Seuraavana päivänä 26. helmikuuta venäläisjoukot olivat jatkaneet hidasta etenemistä alas Dneprin länsipuolta kohti pääkaupunkia. Ukrainan sodanjohdon raskaiksi kuvaamia taisteluja käytiin Kiovan pohjoisen kaupunginosan Obolonin lisäksi eteläisen esikaupungin Vasylkivin alueella. Yöllisen sabotoinnin ja tiedustelutoiminnan estämiseksi Kiovaan oli julistettu ulkonaliikkumiskielto päivittäin kello 17–08.[69] Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjän maavoimat pyrkivät saartamaan Kiovan. Suurin osa sen joukoista oli noin 30 kilometrin päässä kaupungista. Britannia kiisti Venäjällä olevan ilmaherruutta ja sanoi ukrainalaisjoukkojen jatkaneen voimakasta vastarintaa ympäri maan.[70]

27. helmikuuta Taisteluja käytiin Harkovassa, jonne venäläiset olivat yön aikana hyökänneet. Iltapäivällä Ukraina kertoi saaneensa kaupungin takaisin hallintaansa.[71]

Länsimaat alkoivat sulkea ilmatilojaan venäläisiltä koneilta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti esittävänsä Unionin koko ilmatilaa suljetuksi venäläisomisteisilta sekä venäläisille rekisteröidyiltä ja venäläisten hallinnoimilta lentokoneilta.[72][73]. Venäjä vastasi tähän sulkemalla oman ilmatilansa 36:lta lännen pakotteisiin osallistuneelta maalta[74]. Vladimir Putin määräsi myös maan ydinasejoukot korkeampaan valmiustilaan. Hänen mukaansa syynä olivat Naton ja Euroopan unionin aggressiiviset lausunnot.[75]

Neljännen taistelupäivän iltana tilanne fyysisellä taistelukentällä ei ollut kovinkaan selvä. Mutta informaatiosodan rintamilla Venäjän nähtiin jääneen selvästi häviölle. Tietoliikenneverkoissa käytävässä kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti ja tiedotussodassa Ukraina oli selvästi voitolla.[76]

Maaliskuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. viikko (28.2.–6.3.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Map of Ukraine with Cities.png

Ensimmäiset Ukrainan ja Venäjän neuvottelut alkoivat Valko-Venäjän rajalla 28. helmikuuta.[77].[78] Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeri Oleksi Reznikov ja Kansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Davyd Arah’amija.[79] Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski ja siihen kuului myös duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski.[80][81] Harkovan ja Tšernihivin lähistöillä käytiin taisteluita, mutta kaupungit olivat edelleen Ukrainan hallinnassa.[82] Latvian parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, joka antoi Latvian kansalaisille oikeuden osallistua vapaaehtoisena taisteluihin Ukrainan puolella. Suomessa osallistuminen vierastaistelijana toisen valtion asevoimien palveluksessa ei ole rangaistavaa, kunhan ei syyllisty sota- tai muihin rikoksiin.[83][84][85] Ukraina jätti jäsenhakemuksen Euroopan unioniin.[86][87]

Massiivinen, noin 60–64 kilometriä pitkä sotilaskolonna oli edennyt pohjoisesta kohti Kiovaa ja oli noin 29 kilometrin päässä siitä.[88] Tämä kolonna tuli kuitenkin juuttumaan paikoilleen yli viikoksi.[89]

Ukraina syytti Valko-Venäjän asevoimien liittyneen Venäjän hyökkäykseen Tšernihivin aluella Pohjois-Ukrainassa. Valko-Venäjä kiisti tiedon ja Ukrainan presidentinkanslia perui syytöksen pari päivää myöhemmin.[90][91][92] 1. maaliskuuta Venäjä varoitti alkavansa kohdistaa iskuja täsmäasein Kiovassa sijaitseviin ”kyberkeskuksiin” ja kehotti viereisten talojen asukkaita hakeutumaan turvaan.[93] Muun muassa Kiovan televisiotornin muuntaja vaurioitui ohjuksesta, mikä pimensi osan kanavista väliaikaisesti. Itse torni ei vahingoittunut.[94]

Harkovan keskustaa pommitusten jälkeen 1. maaliskuuta.

Ukrainan eteläosassa sijaitsevan H’ersonin kaupungin hallinnasta käytiin kovaa kamppailua ja julistukset sen herruudesta vuorottelivat 2.–3. maaliskuuta.[95][96][97][98][90] Venäjän joukot jatkoivat Asovanmeren rannalla sijaitsevan Mariupolin kaupungin piirittämistä ja olivat päässeet hieman lähemmäs Kiovaa.[99][87] Ukraina puolestaan lähti vastahyökkäykseen Horlivkaa kohti[100], mutta menetti Trostjanetsin kaupungin Sumyn alueella.[101]

Venäjä ilmoitti olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja Valko-Venäjän rajalla. Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina jatkaisi neuvotteluja vasta sitten, kun Venäjän olisi lakannut pommittamasta Ukrainan kaupunkeja.[102] Myöhemmin ilmoitettiin, että maiden väliset neuvottelut jatkuisivat samana iltana.[103][95]

Edelleen 2. maaliskuuta kokoontunut YK:n yleiskokous vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta.[104]

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) käynnisti 3. maaliskuuta tutkinnan osapuolten mahdollisista sotarikoksista Ukrainan alueella, lähettäen sinne ennakkoryhmän.[105] Ukrainan pelastusviranomaisten mukaan hallituksen alueella oli kuollut yli 2 000 siviiliä. Yhdistyneiden kansakuntien UNCHR:n mukaan miljoona ihmistä oli jo paennut maasta, mikä oli nopeampi massapako kuin missään 2000-luvulla. Human Rights Watch syytti Venäjää rypälepommien käytöstä, minkä Kreml kiisti.[90]

Venäjän puolustusministeriö puolestaan antoi ensimmäisen ilmoituksensa omista tappioistaan sitten hyökkäyksen alkamisen, mikä poikkesi suuresti Ukrainan ilmoittamista luvuista. Jatkaen Venäjän hallituksen kovapuheista linjaa sen edustaja varoitti länttä, että taloudellinen sota voisi muuttua ”oikeaksi sodaksi”.[90] Sen joukot yrittivät päästä Izjumin kaupunkiin[106] ja myös Mariupolin piiritys jatkui.[107] Ukrainan ja Venäjän neuvottelujen ilmoitettiin jatkuvan Valko-Venäjällä.[108][90]

Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA oli 3. maaliskuuta tiedottanut jatkavansa yhteydenpitoa kaikkiin osapuoliin Tšernobylin ja Ukrainan toiminnassa olevien neljän ydinvoimalaitoksen osalta. Pääsihteeri Rafael Grossi esitti huolensa etenkin Enerhodarin vieressä olevasta Zaporižžjan ydinvoimalaitoksesta, jota taistelut taas lähestyivät. Grossi vetosi pidättäytymään taisteluista voimalan läheisyydessä.[109]

4. maaliskuuta Venäjä otti Zaporižžjan voimalan hallintaansa. Taistelut aiheuttivat tulipalon voimala-alueella olevassa koulutusrakennuksessa.[110]

Žytomyr 4. maaliskuuta.

4. maaliskuuta Ukrainan presidentti Zelenskyi tuomitsi puolustusliitto Naton päätöksen olla julistamatta Ukrainan ilmatilaa lentokieltoalueeksi.[111] 47 ihmistä oli kuollut ilmaiskuissa Ukrainan hallinnassa olevassa Tšernihivin kaupungissa[87][112] ja venäläisten kerrottiin yrittävän tunkeutua Mykolajivin satamakaupunkiin Etelä-Ukrainassa.[113]

Lauantaina 5. maaliskuuta Venäjän puolustusministeriö ilmoitti luovansa kaksi humanitaarista käytävää Ukrainassa, Mariupolin ja Volnovah’an kaupunkeihin ja ilmoitti tulitauosta kaupungeissa.[114] Venäjä ilmoitti, että käytävät avattaisiin noin kello kymmenen Moskovan aikaan ja että ne olisivat avoinna noin viisi tuntia.[114] Mariupolin apulaiskaupunginjohtaja kuitenkin syytti venäläisten jatkaneen hyökkäystään.[103] Ukrainan median mukaan venäläiset joukot räjäyttivät tyhjän evakuointijunan ja rautatiekiskot Irpinissä, mikä teki mahdottomaksi evakuoida ihmisiä länteen rautateitse.[115] Aiemmin Ukraina oli syyttänyt Venäjää rautatieyhteyksiensä tuhoamisesta ja sanonut sen vaikeuttavan siviilien evakuoimista.[116]

Ukrainan puolustusministeri ilmoitti, että noin 66 000 ukrainalaista oli palannut ulkomailta Ukrainaan puolustamaan maataan.[103][117][118]

Ukrainan asevoimien joukot suorittivat 6. maaliskuuta vastahyökkäyksen lähellä Harkovaa ja onnistuivat saavuttamaan Venäjän rajan.[119] Venäjän Belgorodissa tapahtui voimakas räjähdys. Tämä muutaman kymmenen kilometrin päässä Harkovasta sijaitseva kaupunki oli yksi Venäjän sodan keskeisimmistä tukikohdista.[120]

Yhdysvallat ja Puola neuvottelivat taistelukoneiden toimittamisesta Ukrainalle. Ajatuksena oli, että Puola luovuttaisi ukrainalaislentäjille tutut venäläisvalmisteiset hävittäjänsä Ukrainalle ja saisi vastineeksi Yhdysvalloilta F-16-lentokoneita.[121][122] Siviilejä yritettiin jälleen evakuoida venäläisten piirittämästä Mariupolin kaupungista.[87]

3. viikko (7.–13.3.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. maaliskuuta Ukrainan asevoimat kertoi surmanneensa kolme korkea-arvoista upseeria: 41. armeijan varakomentajan kenraali Vitali Gerasimovin Harkovan taisteluissa ja kaksi everstiluutnanttia Tšuhujivin takaisinvaltauksessa. 11. maaliskuuta kaatui edelleen ukrainalaisten mukaan 29. armeijan komentaja, kenraalimajuri Andrei Kolesnikov Mariupolin taisteluissa. Mutta ensimmäinen kenraalinsa, kenraalimajuri Andrei Suhovetskin hyökkäävät venäläiset menettivät tarkka-ampujan luotiin tiettävästi jo hyökkäyksen alkupäivinä.[123][124]

7. maaliskuuta venäläiset valtasivat Vasylivkan, Tokmakin ja Polohyn kaupungit.[125][126] Evakuoinnit Sumyn ja Irpinin kaupungeista aloitettiin.[127] ja muun muassa Lvivissä peiteltiin kaupungin patsaita yrityksenä suojella niitä ilmaiskuilta.[128] [129] Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Venäjän aloittavan tulitauon keskiviikkoaamuna kello yhdeksän Suomen aikaa. Puolustusministeriö ilmoitti myös humanitaaristen käytävien mahdollisesta avaamisesta.[130] Noin 5 000 ihmistä evakuoitiin Sumyn kaupungista Pultavaan ja evakuoinnit Enerhodarin kaupungista aloitettiin.[131][103][132] 9. maaliskuuta Venäjän ilmaisku osui Mariupolissa olleeseen synnytyssairaalaan, mikä herätti maailmalla suuttumusta.[133][134] Joukko länsimaisia yrityksiä sulki mainesyistä toistaiseksi liikkeensä Venäjällä, niiden joukossa Starbucks, Pepsi, Burger King ja McDonald’s.[135][136][137]

Torstaina 10. maaliskuuta Kansainvälinen valuuttarahasto hyväksyi 1,4 miljardin dollarin lainan Ukrainalle.[138] Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov neuvottelivat Turkissa, mutta neuvotteluissa ei päästy minkäänlaiseen sopimukseen.[139]

Ukraina yritti uudelleen evakuoida ihmisiä Mariupolista, vaikka päivän neuvotteluissa oli epäonnistuttu tulitauon sopimisesta. Kaupunkiin matkalla ollutta avustuskolonnaa tulitettiin.[140] Ukrainan viidestätoista ydinreaktorista kahdeksan oli käynnissä. Näistä kaksi vallatussa Zaporižžjassa. Kaikissa neljässä voimalassa tilanne oli IAEA:n mukaan vakaa ja virransaantimahdollisuudet riittävät.[141]

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui Venäjän pyynnöstä 11. maaliskuuta sen syytettyä Ukrainaa biologisten aseiden kehittämisestä yhteistoiminnassa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat puolestaan oli syyttänyt Venäjän yrittäneen pohjustaa tarinalla omaa kemiallista hyökkäystään Ukrainassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo piti syyttelyä osana informaatiosodankäyntiä ja huomautti, ettei kumpikaan osapuoli ollut esittänyt mitään todisteita väitteidensä tueksi.[142] Kokouksessa ei esitetty konkreettisia todisteita syytöksen tueksi. YK:n aseistariisunta-asioiden toimisto UNODA:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n edustajat todistivat, etteivät ne olleet havainneet Ukrainassa mitään bioasekehitykseen viittaavaa. WHO oli kehottanut jo aiemmin Ukrainaa hävittämään julkisissa tutkimuslaboratorioissa olevat vaaralliset taudinaiheuttajat, etteivät ne joutuisi sodassa vääriin käsiin tai vapautuisi vahingossa ympäristöön. Yhdysvallat myönsi auttaneensa Ukrainaa rauhanomaisessa virustutkimuksessa, mutta uusi väitteensä siitä, että Venäjä yritti luoda oikeutuksen omille teoilleen. Kemiallisia tai biologisia aseita voisi käyttää ”salamurhaan, lavastettuun hyökkäykseen tai aseena taistelukentällä”. Ukraina syytti Venäjää turvallisuusneuvoston uskottavuuden tarkoituksellisesta rapauttamisesta.[143][144]

Samoin 11. maaliskuuta Ukraina syytti Venäjää lavastetusta hyökkäyksestä Valko-Venäjän puolella rajaa. Ukrainan mukaan kaksi valkovenäläiseltä lentokentältä noussutta Suhoi-rynnäkkökonetta oli ensin saapunut Ukrainan Rivnen alueen ilmatilaan kello 14.30 ja hyökännyt ukrainalaiskohteisiin. Sitten ne olivat kaartaneet kohti rajaa, ja tehneet ilmaiskun kohti valkovenäläisiä Kopanin rajakylää (Stolinin kaupungin eteläpuolella). Ukrainan mukaan Venäjä yritti näin toimimalla saada Valko-Venäjää mukaan sotaan.[145]

Venäjä ilmoitti vallanneensa Volnovah’an kaupungin Itä-Ukrainassa.[146] Ukrainan parlamentin ihmisoikeusasiamies Lydmila Denisova ilmoitti ainakin 78 lapsen kuolleen sitten hyökkäyksen alun, mutta todellinen luku saattoi olla paljon suurempi.[147]

Ukrainan hallitus oli jo 10. maaliskuuta kieltänyt vehnän, maissin ja lihan viennin maasta. Kaksi päivää myöhemmin se laajensi vientikiellon lannoitteisiin. Sota herätti maailmalla huolia ruoan riittävyydestä ja hintojen noususta, sillä Ukrainan ja Venäjän osuus maailman viennistä oli huomattava: 1/3 maailman vehnästä, 1/4 ohrasta ja 3/4 auringonkukkaöljystä.[148][149] Presidentti Zelenskyin mukaan 1 300 ukrainalaista sotilasta oli kaatunut.[150]

Sunnuntaina 13. maaliskuuta Venäjän iski ilmasta koulutustukikohtaan Javorivissä ja Ivano-Frankivskin lentotukikohtaan. Javorivin koulutuskeskus, joka sijaitsi Länsi-Ukrainassa noin 60 kilometriä Lvivistä luoteeseen ja alle 20 kilometriä Puolan rajalta, oli ABC Newsin tietojen mukaan läntisin kohde Ukrainassa, johon venäläiset siihen mennessä olivat hyökänneet. [151][152] Javorivin isku tehtiin Pentagonin mukaan Mustanmeren yllä lentäneistä pommikoneista. Ehkä noin 30:stä risteilyohjuksesta saivat ukrainalaiset osan torjuttua, mutta loput aiheuttivat ainakin 35 kuolleen ja 134 haavoittuneen tappiot. Edelleen yhdysvaltalaisten arvion mukaan Venäjä oli neljän päivän aikana ampunut noin sata ballistista ja risteilyohjusta ja 15. maaliskuuta mennessä käyttänyt niitä 900 kaikkiaan. Iskujen jälkeen Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov varoitti länttä, että se tulisi pitämään lännestä Ukrainaan saapuvia asekuljetuksia laillisina kohteina.[151][153]

13. maaliskuuta kuoli Pohjois-Ukrainassa sijaitsevassa Irpinin kaupungissa myös ensimmäinen ulkomainen toimittaja.[154] Mariupolin vesi- ja ruokavarastot olivat ukrainalaisviranomaisten mukaan loppumassa[87][155] ja 1 500 sen asukaista oli kuollut. Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšukin mukaan 13 000 siviiliä oli saatu evakuoitua yhdeksän maassa avatun käytävän ansiosta.[151]

Venäjän valtiovarainministeri Anton Silujanov kertoi Interfaxille, että noin puolet Venäjän 640 miljardin dollarin valuuttavarannoista oli jäädytetty maailmalla. Hänen mukaansa länsi yritti estää Venäjää myös käyttämästä Kiinan valuuttaa renminbiä painostamalla Kiinaa mukaan pakotteisiin. Silujanov sanoi Venäjän maksavan ulkomaisen valuuttamääräisen velkansa ruplilla.[156]

4. viikko (14.–20.3.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palomiehiä palaneen kerrostalon edessä Kiovassa 14. maaliskuuta.

14. maaliskuuta saatiin sovittua kymmenen humanitaarisen käytävän avaamisesta muun muassa Kiovan lähistölle ja itäisen Luhanskin alueelle.[157] Venäjä jatkoi ilma-iskuja Ukrainan tiedonvälitysinfrastruktuuria vastaan.[103][158]

Tšetšenian päämies Ramzan Kadyrov ilmoitti, että Tšetšenian joukot olivat Hostomelin lentoaseman alueella, joka sijaitsi noin 20–25 kilometrin päässä Kiovasta.[159] Ukrainan puolustusministeriön mukaan Venäjä oli värvännyt noin tuhat palkkasotilasta Syyriasta taistelemaan Ukrainassa, ja noin 400 palkkasotilasta olisi jo saapunut Venäjälle.[87][160][160]

Tiistaina 15. maaliskuuta Venäjä ilmoitti aamulla saaneensa koko Hersonin alueen hallintaansa Etelä-Ukrainassa.[87][161] Sen neuvottelut Ukrainan kanssa jatkuivat.[162] Pakon edessä Venäjä erosi Euroopan neuvostosta, ennen kuin se erotettiin siitä.[163]

15. maaliskuuta myös Euroopan neuvoston lähetystö matkusti Kiovaan kolmen pääministerin muodossa. Tšekin, Puolan ja Slovenian pääministerit Petr Fiala, Mateusz Morawiecki ja Janez Jansa saapuivat illalla junalla pääkaupunkiin, jota aamunkoitteessa ja aiemmin illalla Venäjän tykistö oli juuri tulittanut ja johon pormestari Vitali Klytško oli julistanut ulkonaliikkumiskiellon. Pääministerit olivat ensimmäiset läntiset valtionpäämiehet, jotka vierailivat Ukrainassa sitten Venäjän hyökkäyksen alkamisen 24. helmikuuta.[164][165]

Mariupolin kaupunginvaltuusto ilmoitti, että ensimmäinen evakuointi kaksi viikkoa piiritettynä olleesta kaupungista onnistui. Noin 160 autoa, joissa oli noin 300 ihmistä, pääsivät turvallisesti Zaporižžjan kaupunkiin.[166][87] Seuraavana päivänä kaupungista pääsi poistumaan 20 000 ihmistä[167] ja venäläiset myös vapauttivat aiemmin sieppaamansa Mariupolin pormestarin.[168] Ukrainan asevoimat ilmoitti surmanneensa 13 800 venäläistä sotilasta.[169]

Mariupolin draamateatteri tuhoutui melkein täysin Venäjän ilmaiskun seurauksena 17. maaliskuuta.
Kerrostalo Kiovassa Venäjän tykistötulen jälkeen 17. maaliskuuta.

17. maaliskuuta Mariupolista pääsi vielä joitain tuhansia pois, mutta kaupungin kuvattiin ”tuhoutuneen” tulituksissa ja ilmaiskuissa.[170] Aamulla kerrottiin myös, että Venäjä oli pommittanut Mariupolin teatteria, jonka ulkopuolelle oli kirjoitettu venäjänkielinen sana дети, deti, joka tarkoittaa lapsia.[103][171] Venäjä kielsi tehneensä iskua.[172] Teatterissa kerrottiin olevan lapsia sisällä, kun Venäjä toteutti iskun.[103][171] Harkovan alueella sijaitsevaan Merefan kaupunkiin ja Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevaan Tšernihiviin kohdistuneessa tykistötulessa kerrottiin kuolleen ainakin 74 ihmistä. Harkovaan ammuttiin tykistöllä ”joka päivä ja joka tunti”.[173][87]

Perjantaina 18. maaliskuuta Luhanskin alueen kuvernööri syytti venäläisiä siitä, että näiden pommitukset ja tykistötuli estivät evakuoinnit.[174] Donetskin alueen draamateatterista, jota Venäjä oli pommittanut kaksi päivää aiemmin, pelastettiin noin 130 ihmistä. Pelastustöiden ilmoitettiin kuitenkin edelleen jatkuvan.[175][176] [87] Ainakin 112 lasta oli kuollut Ukrainan syyttäjänviraston mukaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan.[177][178] Ukrainan varapääministeri kertoi, että noin 190 000 ihmistä oli evakuoitu maassa humanitaarisia käytäviä pitkin.[179]

Sunnuntaina 20. maaliskuuta Tšernihivin pormestari kertoi, että kaupungista oli katkaistu sähkö, vesi ja lämpö.[180][181] Asuinalueita ja sairaalaa ammuttiin ja sairaanhoito oli romahtanut.[180][181]

Mariupolista raportoitiin venäläisten pommittaneen taidekoulua, jossa noin 400 ihmistä oli suojassa.[182] Pommit vaurioittivat myös pahoin kaupungissa sijaitsevaa yhtä Euroopan suurimmista terästehtaista.[183][184] Useita tuhansia kaupungin asukkaita väitettiin karkotetun Venäjälle vastoin heidän tahtoaan kuluneen viikon aikana.[185][186] Venäjä vaati Mariupolia antautumaan maanantaiaamuun kello viiteen mennessä, mutta kaupunki kieltäytyi. Noin 300 000 ihmisen uskottiin olevan edelleen piiritetyssä kaupungissa.[187] ja yli 2 500 ihmisen saaneen surmansa.[188]

Yhdistyneet kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) ilmoitti, että ainakin 902 siviiliä oli kuollut Ukrainan alueella hyökkäyksen alettua.[189]

5. viikko (21.–27.3.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä teki sunnuntain ja maanantaina välisenä yönä 21. maaliskuuta iskun Retroville-kauppakeskukseen Luoteis-Kiovassa Podilskyin alueella.[177][190] Iskussa ilmoitettiin kuolleen kuusi ihmistä ja useamman loukkaantuneen.[177][191] Venäjä vastasi syytöksiin väittämällä kauppakeskuksen toimineen Ukrainan joukkojen rakettivarastona ja latausasemana.[192]

Ukraina ilmoitti, ettei Mariupol aio antautua, toisin kuin Venäjä oli edellisenä päivänä vaatinut.[193][194] Ukraina syytti Venäjää siitä, että kaupunki yritettiin saada antautumaan nälkiinnyttämällä sen asukkaat.[193]

Tiistaina 22. maaliskuuta Ukrainan asevoimat ilmoittivat onnistuneensa valloittamaan Kiovan lähellä sijaitsevan Makarivin kaupungin takaisin.[177][195] Venäjä jatkoi Mariupolin tulittamista. Ukrainan ulkoministeriön syytti Venäjää siitä, että se oli vienyt väkisin 2 389 ukrainalaislasta Venäjälle.[177][196]

Keskiviikkona 23. maaliskuuta Mariupolissa kerrottiin edelleen olevan loukussa noin 100 000 ihmistä ilman ruokaa, vettä ja sähköä.[87][197] Ukraina syytti myös Venäjän kaapanneen yhden humanitaarista apua kuljettaneen saattueen.[177]

Samana päivänä Venäjän johto ilmoitti vastaliikkeestään pakotteita asettaneille ulkomaille. Maa tulisi vaatimaan jatkossa toimitetusta maakaasusta maksun ruplissa. Keskustelussaan hallituksen edustajien kanssa Putin antoi sille ja keskuspankille viikon aikaa kehittää ratkaisu, jolla kaasun ostajat pääsisivät Venäjän ruplamarkkinoille.[198][199] Koko sodan ajan maakaasu on virrannut häiriintymättä Venäjältä Ukrainan läpi (40 Gm³/vuosi) Euroopan unioniin, eikä kummallakaan maalla ollut aikeita muuttaa asiantilaa. Venäjä oli koko ajan maksanut Ukrainalle välitysmaksuja, joiden suuruus oli noin puolitoista miljardia euroa vuodessa.[200] Sen sijaan Ukrainan kaupunkeihin johtavia jakeluverkostoja Venäjä oli pyrkinyt joko ottamaan haltuunsa tai tuhoamaan.[201]

21. maaliskuuta käydyssä huutokaupassa Venäjän Gazprom ei ollut halunnut ostaa huhtikuulle yhtään kapasiteettia Puolaan johtavasta Jamal–Eurooppa-kaasuputkesta (33 Gm³/vuosi), eikä putken Ukrainan haaraa ylläpitävä GTS tarjoutunut välittämään lisää. Jo tätä ennen putki oli välittänyt maakaasua vain Puolaan asti, ei Saksaan.[202]

Talo tulessa Kiovassa 24. maaliskuuta.

Torstaina 24. maaliskuuta Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö kehui jälleen Ukrainan puolustusta. Sen mukaan maa oli onnistunut puolustamaan Venäjää vastaan ja sen joukot olivat onnistuneet ajamaan venäläiset puolustusasemiin.[203] Ukraina alkoi pyytää kansalaisiaan lähettämään nettilomakkeita verkkosivustolle, jos he huomaisivat Venäjän asevoimien tekemiä sotarikoksia.[177]

Ukrainan asevoimat hyökkäsi Berdjanskin satamassa olleita venäläisiä maihinnousualuksia vastaan, ja yksi lastiaan purkamassa ollut satametrinen alus syttyi ilmiliekkeihin. Ukrainan asevoimien mukaan alus oli Alligator-luokan Saratov. Heidän mukaansa myös viereen ankkuroidut Roputša-luokan maihinnousualukset Tsezar Kunikov ja Novotšerkassk vaurioituivat.[204][205][206]

Mariupolin kaupunginvaltuuston kertoi, että Venäjä olisi karkottanut pakolla noin 15 000 Mariupolin asukasta Venäjälle[87][207] ja Zelenskyi syytti venäläisiä fosforipommien käytöstä.[177][208]

Perjantaina 25. maaliskuuta Ukraina väitti venäläisten jatkavan Sumyn ja Harkovin saartoa, mutta osan vetäytyneen takaisin Venäjälle suurten tappioiden vuoksi.[209] Suomessa VR ilmoitti keskeyttävänsä Allegro-junan liikenteen maanantaista 28. maaliskuuta alkaen.[210][211][212]

Mariupolin kaupungin viranomaiset arvioivat noin 300 ihmisen kuolleen Donetskin alueen draamateatterissa viime viikolla, vaikka aikaisemmin ilmoitettiin, ettei iskussa kuollut ketään.[213] Edelleen ukrainalaisviranomaiset ilmoittivat, että venäläisjoukot olivat melkein saartaneet koko Tšernihivin kaupungin Pohjois-Ukrainassa.[177][214]

Lauantaina 26. maaliskuuta Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk ilmoitti vaativansa Venäjälle siirretyille ukrainalaisille mahdollisuutta palata Ukrainaan.[87][215] Ukraina myös vaati, että Punaisen Ristin kansainvälistä komitea hankkivan listan Mariupolin asukkaista, jotka oli lähetetty Venäjälle.[87][215]

Ukraina kertoi, että noin kymmenen humanitaarista käytävää avattaisiin lauantaina muun muassa Mariupoliin.[177][216] Venäjän tukeman, Georgiasta epävirallisesti irrottautuneen Etelä-Ossetian kerrottiin lähettäneen joukkojaan Ukrainaan.[87]

Länsi-Ukrainan Lviviin tehtiin lauantai-illalla neljä ohjusiskua, joiden kerrottiin olleen suurimpia Lviviin sitten hyökkäyksen alun.[217]

Sunnuntaina 27. maaliskuuta Ukraina ja Venäjä sopivat kahden humanitaarisen käytävän avaamisesta. Toinen niistä avattaisiin Mariupoliin, josta ihmiset saisivat poistua ainoastaan omalla autollaan.[218] Ukraina pyysi Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa olemaan avaamatta suunniteltua toimistoa Venäjän Rostoviin sanoen, että se laillistaisi humanitaariset käytävät Venäjän alueella, ukrainalaisten sieppaukset ja pakkokarkottamisen. Järjestö vastasi, ettei sillä ollut ensikäden tietoa pakkosiirtämisistä ja että se aikoi auttaa sotatoimialueella olevia sijainnista riippumatta.[219]

Samaan aikaan Ukrainan ja Venäjän neuvottelijat sopivat tapaavansa Turkissa.[87][220] Zelenskyi valitti lännelle, ettei maa ollut saanut tarpeeksi aseita.[87][221] Hän pyysi länneltä panssarivaunuja, lentokoneita ja ohjuksia.[87][221]

Huhtikuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

6. viikko (28.3.–3.4.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 28. maaliskuuta Ukrainan joukot ilmoittivat puolustautuneensa menestyksellisesti useissa taisteluissa Donetskin ja Luhanskin alueilla.[177] Talousministeri Julija Svyrydenkon mukaan Venäjän hyökkäys oli maksanut Ukrainalle siihen mennessä noin 500 miljardia euroa.[222] Ukrainan viranomaisten mukaan ainakin 5 000 ihmistä oli kuollut Mariupolissa hyökkäyksen alusta lukien.[223] Kaupungin pormestari Vadym Boitšenko kertoi, että venäläiset olivat onnistuneet valtamaan kaupungin noin kuukauden jälkeen hyökkäyksestä.[177] Irpinin pormestari taas kertoi Ukrainan asevoimien onnistuneen ottamaan kaupungin takaisin hallintaansa.[224]

Saatuaan kaksi varoitusta Venäjän viestintäviranomaiselta Roskomnadzorilta lännessä riippumattomana tunnettu Novaja Gazeta viimein ilmoitti lopettavansa julkaisemisen, kunnes sota Ukrainassa olisi ohi. Jälkimmäinen varoituksista tuli siitä, että lehti ei ollut lainmukaisesti huomauttanut sivuillaan olevan materiaalin olevan peräisin ulkomaiseksi agentiksi luokitellulta organisaatiolta.[225]

Mykolajivin hallintorakennus ohjusiskun jälkeen 29. maaliskuuta.
Tuhoutunut paloasema Harkovassa 29. maaliskuuta.

Rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä 29. maaliskuuta alkoivat Istanbulissa Turkissa.[226][227] Venäjän ohjusisku, joka tuhosi pahoin Mykolajivin hallintorakennusta, surmasi ensimmäisten tietojen mukaan 12 ja haavoitti 22:ta.[228][229] Sittemmin kuolleiden määrä nousi 36:een.[87][230]

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi Venäjän päätavoitteen Ukrainassa olevan Donbasin alueen vapauttaminen Kiovan hallinnasta.[87][177]

30. maaliskuuta Venäjä pommitti Tšernivtsiä, Lviviä ja Kiovaa. Myös katutaisteluista Popasnan kaupungissa Itä-Ukrainassa raportoitiin.[177] Edellisenä päivänä Venäjä oli ilmoittanut vähentävänsä toimiaan Pohjois-Ukrainassa, mutta ilmoitus oli otettu lännen puolella epäillen vastaan; sitä pidettiin peitteenä Venäjän joukkojen uudelleenorganisoinnille.[231]

Venäjän neuvotteludelegaation johtaja Vladimir Medinski kertoi Ukrainan olevan halukas suostumaan Venäjän tärkeimpiin vaatimuksiin. Jos nämä vaatimukset täyttyisivät, se Medinskin mukaan eliminoisi uhan Ukrainasta Naton jäsenenä.[232] Venäjä puolustusministeriö kertoi Venäjän saavuttaneen tavoitteensa Kiovassa ja Tšernihivissä.[87]

Torstaina 30. maaliskuuta Ukraina kertoi neuvottelujen jatkuvan seuraavana päivänä virtuaalisesti. [233] Presidentti Zelenskyi teki yhden monista videopuheluistaan ulkomaille, tällä kertaa Australian parlamentin kanssa.[234]

31. maaliskuuta Venäjän puolustusministeriö ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ilmoittivat tulitauosta Mariupolissa seuraavaksi päiväksi asukkaiden evakuointia varten.[87][235] Taistelut jatkuivat Kiovan ympäristössä ja Tšernihivissä kaupungissa, vaikka Venäjä oli luvannut 29. päivän neuvotteluissa vähentävänsä sotilastoimintaansa alueella.[87]

1. huhtikuuta Ukraina ilmoitti erottaneensa kaksi korkea-arvoista turvallisuuspalvelun jäsentä.[87] Saman päivänä Venäjän Belgorodin alueen kuvernööri väitti Ukrainan ilmavoimien tehneen helikoptereilla hyökkäyksen 30 kilometriä rajalta Belgorodssa sijaitsevaan polttoainevarastoon.[87][236] Polttoainevaraston omistaja Rosneft kertoi, ettei kukaan loukkaantunut tulipalossa.[236] Sosiaalisessa mediassa levinneistä videoista huolimatta esimerkiksi suomalainen sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo piti epätodennäköisenä, että iskun takana olisi Ukraina. Hän piti mahdollisena, että kyseessä oli ollut Venäjän itsensä tekemä ”false flag” -isku.[237] Ukraina kiisti väitteen.[87][238]

Ukrainan pääesikunta kertoi venäläisten joukkojen jatkaneen osittaista vetäytymistään Kiovan pohjoispuolella kohti Valko-Venäjän rajaa.[177] Siitä huolimatta joitain taisteluja käytiin Kiovan ympärillä edelleen.[239] Ukrainalaiset syyttivät venäläisiä jätettyjen alueiden miinoittamisesta ja siitä, ettei Mariupoliin evakuoinnin yhteydessä päästetty liikennettä sisään vaan vain ulospäin.[240][241] Joka tapauksessa 1 263 ihmisen kerrottiin päässeen poistumaan piiritetystä Mariupolista ja miehitetystä Berdjanskista.[87][242]

Ukrainalainen sotilas nostaa Ukrainan lipun Prypjatin aavekaupunkiin.

Sunnuntaina 3. huhtikuuta Ukraina kertoi vallanneensa takaisin Tšernobylistä pohjoisluoteeseen sijaitsevan Prypjatin aavekaupungin ja sen joukkojen edenneen Valko-Venäjän rajalle saakka.[177][243] Tšernihivin pormestari kertoi noin 70 prosenttia kaupungista tuhoutuneen.[244]

7. viikko (4.–10.4.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan viranomaiset kertoivat löytäneensä satoja ruumiita Kiovan ympärillä olevilta alueilta, joilta venäläiset olivat perääntyneet.[245] Ukrainan mukaan satoja ihmisiä oli löytynyt joukkohaudoista Butšan kaupungista, mikä saattoi viitata Venäjän sotarikoksiin. Venäjä ja Ukraina vaativat molemmat Butšan tapahtumia käytävän läpi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa.[87] Venäjä kielsi jyrkästi syytteet sen joukkojen syyllistymisestä siviilien murhiin ja lupasi esittää kokouksessa todisteet päinvastaisesta. YK:n yleiskokous erotti Venäjän toistaiseksi ihmisoikeus­neuvostosta.[246][87] Dmytrivkan alueen kuvernööri Taras Didych kertoi televisiossa joukkohaudan löytämisestä. Didychin kertoi myös, että uhrien tarkkaa määrää ei vielä tiedetä.[247] Saman viikon aikana Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Kiovan länsipuolelta oli löytynyt uusi joukkohauta.[247] Samalla Ukrainan asevoimien joukkoja epäiltiin venäläisten sotilaiden teloittamisesta.[248][249]

Venäjä jatkoi Harkovan pommittamista Itä-Ukrainassa ja ja muun muassa Lvivin tykistötulitusta,[250] mutta sen joukkojen kerrottiin vetäytyneen Pohjois-Ukrainasta muun muassa Kiovan alueelta ja Tšernihivin kaupungin alueelta.[177][251][252] Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö kertoi tiedustelupäivityksessään Twitterissä taistelujen Mariupolin hallinnasta jatkuvan ja humanitaarisen tilanteen kaupungissa heikkenevän edelleen.[253][254] Ukrainan viranomaiset kertoivat yrittävänsä evakuoida kaupungin loukkuun jääneitä siviilejä 11 humanitaarisen käytävän kautta.

UNHCR:n julkistamien tietojen mukaan 6. huhtikuuta mennessä Ukrainasta oli poistunut 4,32 miljoonaa ihmistä. Näistä 2,51 miljoonaa Puolaan, 730 000 Romaniaan ja Moldovaan, 400 000 Unkariin, 350 000 Venäjälle, 300 000 Slovakiaan ja 18 000 Valko-Venäjälle.[255]

Yhden osuneen raketin jäänteitä. Kramatorskin rautatieasema näkyy taustalla.

Ukrainassa Obuh’ovytšin kylän asukkaat kertoivat, että Venäjän asevoimien joukot olivat käyttäneet heitä ja heidän kotejaan kilpinä, jotta Ukrainan asevoimien joukot eivät voisi tehdä vastahyökkäyksiä.[177]

8. huhtikuuta kaksi venäläisvalmisteista Totška-ohjusta osui Pohjois-Donetskissa siviilejä täynnä olevalle Kramatorskin rautatieasemalle, tappaen ukrainalaistietojen mukaan 59 ja haavoittaen 110:tä ihmistä.[256] Kyseessä olivat ilmeisesti lukuisia tytärammuksia sisältävät kasettiaseet, eli niin sanotut rypälepommit. Venäjä koetti vierittää syyn tapahtuneesta Ukrainan niskoille, mutta moni seikka viittasi heti venäläiseen osapuoleen ja erityisesti venäläismielisiin separatisteihin. Tarkoituksellisesta osumisesta nimenomaan suureen siviilijoukkoon jäi epävarmuus ja Amnesty internationalin asiantuntijan mukaan käytettyjen aseiden osumatarkkuus oli paljon huonompi, mitä niille oli mainostettu. Myös tässä tapauksessa Ukrainan katsottiin syyttävän venäläisiä myös kasettiaseiden käytöstä sodassa sinänsä, vaikkeivat Ukraina ja Venäjä kuuluneet niiden kieltävän sopimuksen ratifioineisiin valtioihin.[257][258][259] Ukrainan asevoimat kertoivat ottaneensa koko Sumyn alueen takaisin hallintaansa.[87]

Dnipropetrovskin alueen kuvernööri Valentyn Reznitšenko kertoi, että Dnipron kansainvälinen lentoasema tuhoutui täysin sen jälkeen, kun Venäjä pommitti sitä uudelleen taukoamatta.[260][261]

8. viikko (11.–17.4.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainalaiset kertoivat Mariupolin puolustuksen alkaneen murtua muun muassa ammusten puutteen takia. He arvelivat jopa kymmeniätuhansia ihmisiä kuolleen kaupungissa piirityksen alettua, mutta yhdeksästä humanitaarisesta käytävästä ollun sovittu maanantaiksi.[87][262][263][264] Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko väitti myös Venäjän asevoimien polttaneen ruumiita liikkuvissa krematorioissa.[87]

Saksalainen puolustustarvikeyritys Rheinmetall kertoi olevansa valmis toimittamaan Ukrainalle 50 käytettyä Leopard 1 -panssarivaunua. Yrityksen mukaan se voisi toimittaa ensimmäiset panssarivaunut noin kuudessa viikossa.[265]

Tiistaina 12. huhtikuuta Ukrainan puolustusministeriö arvioi Venäjän olevan valmis toteuttamaan hyökkäyksen idästä Luhanskin- ja Donetskin alueille[266] ja yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoi venäläisen sotilassaattueen olevan liikkumassa Donbassia kohti.[87][267] Venäjän puolustusministeriön mukaan sen asevoimat olivat tehneet iskun ammusvarastoon ja lentokonesuojaan Starokostiantynivin lentotukikohdassa Länsi-Ukrainassa.[87] Ukrainan viranomaiset kertoivat selvittävänsä väitteitä siitä, että venäläiset joukot olisivat käyttäneet kemiallisia aseita Mariupolissa.[268]

Keskiviikkona 13. huhtikuuta Zelenskyi syytti taas Venäjää fosforipommien käyttämisestä Ukrainassa.[269] Venäjän puolustusministeriö väitti 1026:n ukrainalaisen merijalkaväen sotilaan ja 126 upseerin antautuneen Mariupolissa,[270] mutta Mariupolin pormestarin neuvonantaja kiisti väitteet, että yksikään ukrainalainen sotilas olisi antautunut venäläisille.[87]

Samaan aikaan Suomessa oli hyökkäyksen alkamisesta lähtien jatkettu tiiviisti keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä. Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön mielestä Suomen tuli tehdä päätös Natoon liittymisestä ennen kesää.[271] Suomen hallitus julkaisi myös keskiviikkona 13. huhtikuuta Nato-selontekonsa.[272]

Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva kuvattuna vuonna 2012

Torstaina 14. huhtikuuta Ukrainan asevoimat kertoivat iskeneensä ohjuksin Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivaan ohjusristeilijä Moskvaan.[273][274] Laivalla syttyi tulipalo ja tapahtui räjähdys ja miehistö evakuoitiin.[273][275] Alusta yritetiin hinata korjattavaksi mutta seuraavana päivänä pahoin vaurioitunut alus upposi kesken hinauksen.[276] Ukrainan asevoimat kertoivat myös räjäyttäneensä sillan, juuri kun venäläinen saattue oli ylittämässä sitä Izjumiin päin.[262][277] [262] Sumyn alueen sotilashallinnon johtaja Dmytro Zhyvytsky väitti alueelta löydetyn torstaihin mennessä yli sata ruumista, joista osa oli sidottu. Hänen mukaansa uhrit oli surmattu päähän ampumalla.[87]

Venäjän viranomaiset väittivät, että Ukraina oli tehnyt iskun rajakaupunkiin Klimovoon, Brjanskin alueelle.[87][278] Iskussa olisi käytetty Ukrainan ilmavoimien kahta taisteluhelikopteria ja siinä haavoittuneen seitsemän ihmistä.[87][278]

Perjantaina 15. huhtikuuta Venäjä kertoi tehneensä iskun Kiovan lähistölle ja lupasi iskujen Kiovaa vastaan lisääntyvän.[87][262][279] Venäjä oli ilmoituksensa mukaan tehnyt iskuja torstain ja perjantain välisenä yönä 13:een sotilaskohteeseen sekä ampuneensa alas Ukrainan ilmavoimien Mi-8-helikopterin Tšernihivin lähistöllä.[262] Ukrainan asevoimien ilmoitettiin pitävänsä vielä Mariupolissa sijaitsevaa terästehdasta hallinnassaan.[280] Saman päivänä venäläinen tuomioistuin langetti Googlelle ja Wikipedialle sakkorangaistuksen, koska yhtiöt eivät olleet suostuneet poistamaan sivustoiltaan Venäjän hyökkäykseen liittyvää sisältöä, jota Venäjä väitti valheelliseksi.[281]

Lauantaille 16. huhtikuuta oli taas sovittu yhdeksästä humanitaarista käytävästä, muun muassa Mariupoliin.[282] Venäjä kertoi tehneensä iskun sotavarustetehtaaseen Kiovassa.[283][284] Kymmeniä ihmisiä kokoontui Krimin pääkaupunkiin Sevastopoliin suremaan Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan uppoamista[285][286] ja Ukrainan rikkain ihminen Rinat Ah’metov lupasi jälleenrakentaa Mariupolin.[287][288]

Sunnuntaina 17. huhtikuuta Venäjä kertoi tuhonneensa ammustehtaan Kiovan lähistöllä[289] ja Brovaryn pormestari Ihor Sapožko kertoi Venäjän tehneen ohjusiskun kaupunkiin.[290] Venäjä vaati Ukrainan asevoimien sotilaiden antautumista Mariupolissa, jonka kaupungin keskustan Venäjä väitti saaneensa kokonaan hallintaansa.[291]

9. viikko (18.–24.4.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 18. huhtikuuta Venäjän viranomaiset kertoivat sulkevansa Mariupoliin johtavat humanitaariset käytävät.[292] Useiden neuvottelujen jälkeen 21. huhtikuuta kolme linja-autollista siviilejä saatiin kuitenkin evakuoitua Zaporižžjan kaupunkiin.[87][293] Maanantaina Lvivin kaupunkiin osui pormestarin mukaan viisi ohjusta ja Kiovan ja Dnipropetrovskin alueilla kerrottiin kuuluneen räjähdyksiä.[87][294][295]

Tiistaina 19. huhtikuuta Venäjän viranomaiset väittivät Ukrainan tehneen iskun Ukrainan ja Venäjän rajan tuntumassa olevaan venäläiseen kylään. Iskussa olisi haavoittunut kolme ihmistä.[296]

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kertoi 18. huhtikuuta Venäjän aloittaneen uuden vaiheen hyökkäyksessään Ukrainaan.[87] Venäläisjoukot aloittivat tykistötulen turvin uuden hyökkäyksen Itä-Ukrainassa ja presidentti Zelenskyi kertoi sanoi ”Donbassin taistelun” alkaneen.[297][298][299] 19. päivänä ukrainalaiset menettivät Luhanskissa Kreminnan kaupungin.[300][301] Venäjän asevoimat vaativat Mariupolin jäljellä olevia, Azovstalin tehdasta puolustavia ukrainalaissotilaita laskemaan aseensa ja antautumaan keskipäivään mennessä. Tämä ei kuitenkaan tehonnut tehdasalueen puolustajiin.[262][87][299] Seuraavana päivänä Putin sanoi kuitenkin Venäjän voittaneen taistelun Mariupolista ja ”vapauttaneen” sen.[302] 21. helmikuuta hän ilmoitti kieltäneensä joukkojaan hyökkäämästä Azovstalin terästehtaan alueelle Mariupolissa vaan määränneensä sen sijasta saartamaan tehtaan.[303] Harkovaan kohdistui jatkuvaa ja ankaraksi kuvattua tulitusta.[262][304]

Ukrainan parlamentin johtava jäsen kertoi Euroopan syyttäjänvirastolle, että Venäjä olisi karkottanut 500 000 ihmistä Ukrainasta Venäjälle.[305] Mariupolin pormestari Vadym Boitšenkon oli kertonut kaksi päivää aiemmin kaupungista karkotetun Venäjälle 40 000 ihmistä.[306]

Manhušin taajaman pohjoisosaa (2009), kuvan keskivaiheella näkyy tuolloin uusi hautausmaa. Tämän viereen on satelliittikuvien mukaan kaivettu maalis-huhtikuussa 2022 suuria joukkohautoja.

Useat uutis- ja tietotoimistot kertoivat, että maaliskuun 19. päivästä lähtien otetuissa satelliittikuvissa näkyi Mariupolin länsipuolella sijaitsevan Manhušin taajaman pohjoisosiin kaivettuja suuria joukkohautoja.[307][308] Mariupolin kaupungin mukaan hautojen pinta-ala oli yli 20-kertainen Butšan verilöylyn jälkeen havaittuun, kirkon viereisen 70 hengen joukkohautaan nähden. Ukrainalaiset arvioivat Manhušin joukkohautoihin haudatun ehkä tuhansia Venäjän Mariupolissa surmaamia siviilejä, Mariupolin kaupungin mukaan mahdollisesti jopa 3 000–9 000 ihmistä.[308] Lauantaina 23. huhtikuuta uusi, suuri hauta löytyi Mariupolin lähistöllä sijaitsevasta Vyhoradnen kylästä.[309] 18. huhtikuuta Ukrainan poliisi oli kertonut Irpinistä löytyneen siihen mennessä 269 ruumista.[310]

Perjantaina 22. huhtikuuta Venäjän asevoimat ilmoitti jatkotavoitteikseen koko Donbassin alueen hallinnan Itä-Ukrainassa ja maayhteyden varmistamisen sieltä Krimille. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden iskeä Ukrainan taloudelle tärkeisiin kohteisiin ja eteläisen Ukrainan hallinta mahdollistaisi myös maayhteyden luomisen Transnistriaan [311][312] Seuraavana päivänä Venäjä aloitti uudelleen hyökkäyksen jonka tarkoitus oli murtaa Azovstalin terästehtaan puolustus.[313] Samalla se jatkoi muiden itä-ukrainalaisten kaupunkien tulittamista ja teki ohjusiskun Odessaan, jossa tietojen mukaan haavoittui 18 siviiliä.[314][87][315]

Mariupolin pormestari esitti perjantaina pyynnön halustaan saada loput noin 100 000 siviiliä evakuoitua kaupungista, joka Vladimir Putinin mukaan oli kokonaan Venäjän asevoimien hallussa.[316] Muuttovirta Ukrainan länsirajojen oli maan rajaviranomaisten mukaan kääntynyt positiiviseksi ja maahan palasi enemmän ihmisiä, mitä sieltä poistui.[317]

Sunnuntaina 24. huhtikuutaVenäjän puolustusministeriö väitti osuneensa aikana ohjuksin yhdeksään Ukrainan sotilaskohteeseen, mukaan lukien neljään asevarastoon Harkovan alueella.[318] Sen mukaan Venäjän ohjus- ja tykistöjoukot tuhosivat myös neljä muuta varastoa samalla alueella ja osuivat myös Dnipropetrovskin alueella sijaitsevaan laitokseen, joka väitetysti tuotti räjähteitä Ukrainan asevoimille.[318]

10. viikko (25.4.–1.5.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset jatkoivat 25. huhtikuuta yrityksiään valloittaa Azovstalin tehdas ilmavoimien, panssarien, jalkaväen ja tykistön voimin.[262] Venäjän puolustusministeriö kertoi iskeneensä Ukrainan sotilaslaitoksiin ja Krementšukin öljynjalostamoon Dneprin varrella.[319] Se väitti myös tuhonneensa kuusi rautatieasemaa lähellä Krasnea, Zdolbunovia, Žmerynkaa, Berdytšivia, Kovelia ja Korostenia. Näiden se sanoi välittävän lännestä saapuvia sotatarvikkeita ja aseita.[320]

Radio Svobodan ja Mariupolin kaupungin mukaan kolmannet merkittävät joukkohaudat oli paikannettu. Maaliskuun 24. ja huhtikuun 24. päivän välisissä satelliittikuvissa olisi näkynyt joukkohautoja Mariupolin luoteispuolella sijaitsevan Staryi Krymin kaupunkityyppisen taajaman eteläpuolella. [321][322]

Saksa lupasi toimittaa Ukrainalle Flakpanzer Gepard -ilmatorjuntapanssarivaunuja.

Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht kertoi Saksan suostuvan toimittamaan raskaita aseita Ukrainaan, muun muassa käytöstä poistettuja Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunuja.[323] Maa harkitsi myös panssarihaupitsien lähettämistä Ukrainaan ja keskustelevansa asiasta Alankomaitten kanssa.[324]

27. huhtikuuta Gazprom katkaisi Venäjän 23. maaliskuuta esittämän uhkauksen mukaisesti kaasuntoimituksen Puolalta ja Bulgarialta, näiden kieltäydyttyä maksamasta kaasusta ruplilla. Unkari ja Slovakia olivat neuvotelleet Moskovan kanssa toimituksien jatkumisen euromaksuilla.[325] Moldovasta epävirallisesti irrottautuneen Venäjä-mielinen Transnistrian viranomaiset väittivät, että yhtä kylää kohti oli ammuttu Ukrainan puolelta.[326] Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak ilmoitti 28. huhtikuuta, että Ukrainalla oli kaikki oikeus puolustaa itseään iskemällä venäläisiin sotilaskohteisiin, kuten sen ase- ja ammusvarastoihin.[87][327] Mariupolin kaupunginvaltuusto kertoi Telegramissa venäläisten joukkojen varastaneen Mariupolin museoista yli 2 000 esinettä. Museoista oli viety muun muassa 1800- ja 1900-luvuilla vaikuttaneiden venäläisten taidemaalarien Arhip Kuindžin ja Ivan Aivazovskin teoksia ja Mariupolin kreikkalaisille tehty evankeliumi vuodelta 1811.[262]

Perjantaina 29. huhtikuuta Venäjän Kurskin alueen kuvernööri Roman Starovoit väitti, että Ukraina oli tulittanut kranaatinheittimillä Krupetsin kylän lähellä sijaitsevaa rajaylitysasemaa ja että Venäjän rajavartiolaitos ja asevoimat olivat vastanneet tuleen.[328] Donetsjoen ylittävä rautatiesilta räjäytettiin ja tekijöiksi oletettiin ukrainalaisia siviilejä tai sotilaita, joiden tarkoituksena oli hidastaa Venäjän joukkojen etenemistä Slovjanskin kaupunkiin.[262][329]

Sairaala Harkovassa pommitusten jälkeen 30. huhtikuuta.

Yhdistyneet kansakunnat ja Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoivat 1. toukokuuta, että siviilien evakuointi Azovstalin terästehtaalta oli aloitettu. Zelenskyin mukaan noin sata ihmistä siirrettiin Zaporižžjan kaupunkiin.[330][331]

Toukokuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11. viikko (2.–8.5.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 2. toukokuuta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti taas Ukrainan hallintoa natsismista ja sanoi myös Adolf Hitlerillä olleen juutalaista perimää, eikä Zelenskyi siten omaan juutalaisuuteensa vetoamalla voinut puolustautua syytöksiä vastaan. Israelin pääministeri Naftali Bennett loukkaantui tästä, ja Putin pyysi ulkoministerinsä kommenttia viisi päivää myöhemmin anteeksi.[332]

Odessan satamakaupungin alueen kuvernööri Maksym Martšenko kertoi Venäjän tehneen raketti-iskun kaupunkiin.[333]

3. toukokuuta Itä-Ukrainan, Donetskin alueen kuvernööri kertoi yhdeksän siviilin kuolleen sen jälkeen, kun Venäjä tykistö tulitti Avdijivkan, Vuhledarin ja Lymanin kaupunkeja.[334] Kuvernööri kertoi myöhemmin, että 10 ihmistä kuoli ja 15 ihmistä haavoittui, kun Venäjä pommitti paikallista tehdasta.[335]

Lvivin pormestari kertoi, että Venäjän tekemät ilmaiskut vaurioittivat pahasti paikallista sähkölaitosta ja että osassa kaupunkia sähköt eivät toimi.[336]

4. toukokuuta Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että Mariupolin Azovstalin terästehtaasta evakuoitiin 156 siviiliä ja että heidät evakuoitiin Zaporižžjan kaupunkiin.[262] Mariupolin pormestari sanoi, että Azovstalin terästehtaalla on keskiviikon aikana käyty ankaria taisteluita.[337] Pormestari kertoi myös, että yhteys Ukrainan asevoimien sotilaisiin menetettiin joksikin aikaa ja että tehtaalla olisi vielä ainakin 30 lasta.[337] Yhteys Azovstalin tehtaalla oleviin ukrainalaisiin palautui illalla.[338]

Ukrainan rajavartiolaitoksen viranomainen kertoi, että Ukraina on valmis, jos Valko-Venäjän asevoimat hyökkäävät Ukrainaan.[339]

Uutistoimisto Associated Pressin esittämän arvion mukaan Donetskin alueen draamateatterin pommituksessa Mariupolissa 16. maaliskuuta oli menehtynyt noin 600 siviiliä, joista ainakin sata teatterin ulkopuolella sijainneen kenttäkeittiön läheisyydessä.[340]

5. toukokuuta Ukrainan presidentin Zelenskyin neuvonantaja Oleksi Arestovytš kertoi, että Ukraina ei todennäköisesti aloita vastahyökkäystä ennen kesäkuun puoliväliä, johon mennessä maa arveli saaneensa enemmän aseistusta liittolaisiltaan. Arestovytš ei odottanut Venäjän tekevän merkittävää etenemistä Ukrainassa 9. toukokuuta mennessä, jolloin muun muassa Venäjällä vietettäisiin voitonpäivää.[341] Jo 26. huhtikuuta Britannian apulaispuolustusministeri James Heappey oli esittänyt mielipiteenään, ettei Ukrainalle toimitettuja aseita tarvinnut rajata puolustuksellisiin, vaan myös aseita, joilla Ukraina voi hyökätä Venäjän alueella olevia sotilaskohteita, kuten liikenneyhteyksiä, vastaan, saattoi ja piti toimittaa.[342]

Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän tappaneen yli 600 ukrainalaista sotilasta sen jälkeen, kun Venäjä väitetysti tulitti tykistöillä eri sotilaskohteita.[343]

6. toukokuuta Itä-Ukrainassa sijaitseva Sjevjerodonetskin kaupungin kerrottiin joutuneen venäläisjoukkojen piirittämäksi, kertoi alueen sotilashallinnon johtaja.[262] Sotilashallinnon johtaja kertoi, että Venäjä yrittää päästää kaupunkiin useasta eri suunnasta ja että Venäjän hyökkäykset on tähän asti torjuttu.[262]

Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Azovstalin terästehtaasta yritetään taas evakuoida siviilejä.[344] Presidentti Zelenskyi kertoi, että Venäjä on tuhonnut tähän mennessä Ukrainassa yhteensä noin 400 sairaalaa tai terveyskeskusta.[344]

Venäjän puolustusministeriö kertoi tuhonneensa suuren ammusvaraston Kramatorskin kaupungissa.[345] Puolustusministeriö myös kertoi Venäjän tuhonneen kaksi ukrainalaista sotilaslentokonetta.[345]

Ukrainan sotilasjohdon mukaan ukrainalainen Neptun-ohjus olisi osunut Venäjän laivaston ohjusfregatti Admiral Makaroviin. Se on Mustanmeren laivaston uusin suuren kokoluokan aluksista ja olisi yhdysvaltalaislähteen mukaan siten "mehukas" kohde. Uutinen on vielä varmistamaton.[346][347][348]

7. toukokuuta Donetskin kansantasavallan asevoimat kertoi, että 50 siviiliä evakuoitiin Azovstalin terästehtaasta.[349][350] Presidentti Zelenskyi kertoi perjantaina, että diplomaattisia keskusteluja on meneillään, jotta jäljellä olevat sotilaat saataisiin pelastettua Azovstalin terästehtaasta.[351]

Venäjä väitti tuhonneensa suuren varaston, jossa säilytettiin Yhdysvalloista ja Eurooppaan maista tuotuja sotilasvarusteita lähellä Bohoduh’ivin rautatieasemaa Harkovan alueella.[352]

Bilohorivkan koulu Venäjän pommituksien jälkeen.

8. toukokuuta Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi kahden ihmisen kuolleen sen jälkeen kun Venäjä pommitti Bilohorivkan kylän koulua.[87][353] Kerrottiin, että koulun kellarissa on suojassa tapahtumahetkellä 90 ihmistä ja että 30 heistä pelastettiin. Kuvernööri kertoi, että loput ihmiset jäivät sortuman alle ja heidän pelätään kuolleen.[87][353] Iskun kerrottiin aiheuttaneen tulipalon koulussa.[353]

Luhanskin alueen kuvernööri kertoi sunnuntaina, että Ukrainan asevoimien joukot vetäytyivät Itä-Ukrainassa sijaitsevasta Popasnan kaupungista.[354] Uutista korjattiin heti seuraavana päivänä: ukrainalaiset pysyvät yhä Popsanassa vahvennetuissa asemissaan ja saivat vahvistuksia.[355] Venäjän Tšetšenian tasavallan päämies Ramzan Kadyrov sanoi sunnuntaina, että Tšetšenian joukot olivat ottaneet haltuunsa suurimman osan Popasnasta.[354]

Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän tehneen iskun ja tuhonneen ukrainalaisen sotalaivan Odessan lähellä.[356]

12. viikko (9.–15.5.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 9. toukokuuta Moskovassa pidettiin voitonpäivän paraati, jossa presidentti Putin piti puheen. Hän kertoi puheessa, että hyökkäys Ukrainaan oli historiallinen saavutus Venäjälle ja väitti Ukrainan harkineen hankkia ydinaseita.[357][358] Samalla Ukrainan presidentti Zelenskyi esiintyi videolla, jossa hän marssi yksin Kiovan pääkadulla, jossa yleensä pidettäisiin myös paraati.[359] Hän myös sanoi maansa voittavan sodan ja että Ukraina ei luovuttaisi alueitaan Venäjälle.[360]

Odessan kaupungin viranomaiset kertoivat Venäjän tehneen neljä ohjusiskua ja että ohjukset laukaistiin Krimin niemimaalta.[350] Ukrainan puolustusministeriö kertoi Venäjän asevoimien joukkojen käyttäneen maanantain aikana panssarivaunuja ja tykistötulta yrittäessään päästä Azovstalin terästehtaalle, jossa oli vielä ukrainalaisia joukkoja.[361]

YK:n ihmisoikeusneuvosto kertoi pitävänsä ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään Venäjän toteuttamia ihmisoikeusrikkomuksia Ukrainassa.[87][362]

10. toukokuuta Ukrainan puolustusministeriö kertoi Venäjän jatkaneen Azovstalin terästehtaan ankaraa pommittamista ja tulittamista.[87] Ukrainan asevoimat kertoivat yhden ihmisen kuolleen ja seitsemän loukkaantuneen sen jälkeen, kun Venäjä teki ohjusiskun Odessan satamaan.[345]

Ukrainan asevoimat kertoivat tiistaina, että ukrainalaiset joukot olivat onnistuneet valtamaan kyliä takaisin Venäjältä Harkovan pohjois- ja koillisosissa. 92. mekanisoituneen prikaatin tiedottaja Tetiana Apattšenko kertoi, että ukrainalaiset joukot valtasivat Tšerkaski Tyškin, Ruski Tyškin, Borštšovan ja Slobožansken kylät takaisin Venäjältä.[363]

11. toukokuuta Itä-Ukrainassa sijaitsevassa Slovjanskin kaupungissa viranomaiset alkoivat kehottaa kaupungin asukkaita välttämään ulkona käyntiä ja pitämään ikkunansa kiinni, kun Venäjä oli pommittanut kaupungin lähellä sijaitsevaa ammoniumnitraattivarastoa.[364]

Ukrainan asevoimien joukkojen kerrottiin edenneen lähemmäksi Ukrainan ja Venäjän rajaa Harkovan alueella.[345] Ukrainan asevoimien komentaja kertoi Facebook-päivityksessään, että Ukrainan joukot olivat vallanneet takaisin Pytomnykin kylän Venäjältä Harkovan alueella.[345]

12. toukokuuta Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.[365] Päätökseen kerrottiin vaikuttaneen muun muassa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.[366]

Zaporižžjan alueen kuvernööri Oleksandr Staruh kertoi Venäjän tehneen varhain aamulla raketti-iskun Komyšuvah’an kylään, joka sijaitsee Zaporižžjan alueella, ja että yksi ihminen kuoli ja 60 rakennusta vaurioitui.[350][367][368]

13. toukokuuta Ukrainan asevoimat kertoivat tuhonneensa Donetsjokea ylittävän sillan, jota oli samaan aikaan ylittämässä venäläispataljoona, johon kuului myös raskasta kalustoa.[369][370] Ukrainan asevoimat kertoi, että Venäjän tarkoituksena olisi luultavasti ollut Lymanin kaupungin valtaaminen.[369][370]

Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä on siirtänyt pakolla noin 210 000 lasta Venäjälle tarkoituksena venäläistää lapset.[371] Toukokuun 2. päivänä antamassaan tiedotteessa Venäjän puolustusministeriö oli todennut evakuoineensa siihen mennessä Ukrainan alueelta, separatistialueet mukaan lukien 1,1 miljoona ihmistä, mukaan luettuna 200 000 lasta.[372]

Venäjän puolustusministeriö väittää Venäjän asevoimien joukkojen tehneen iskun Krementšukin öljynjalostamoon Keski-Ukrainassa. Puolustusministeriö kertoi joukkojen tuhonneen tuotantokapasiteetin ja polttoainesäiliöitä.[345] Sen mukaan venäläiset joukot ampuivat alas ukrainalaisen Su-27-lentokoneen Harkovan alueella.[345][350]

14. toukokuuta Ukrainan armeijan johdon mukaan Venäjän asevoimat on alkanut vetää joukkojaan pois Harkovasta keskittyäkseen Donbasiin.[373] Ukrainan armeija myös kertoi, että venäläiset joukot ampuivat raja-aluetta Tšernihivin alueella Venäjän puolelta ja että Blešnyan kylän laitamilla olisi tapahtunut kahdeksan räjähdystä.[345]

Venäjän puolustusministeriö kertoi lauantaina tiedotteessaan, että Venäjän asevoimien joukot ovat iskeneet Ukrainassa muun muassa komentopisteisiin, ammusvarastoihin ja muihin sotilaskohteisiin useilla alueilla ja tappaen Venäjän tiedotteen mukaan ainakin sata ukrainalaista "nationalistia".[345]

15. toukokuuta Lvivin alueen kuvernööri Maksym Kozytskyi kertoi Venäjän tehneen ohjusiskun sotilaallisiin infrastruktuureihin Lvivin alueella Länsi-Ukrainassa.[374] Belgorodin alueen kuvernööri Vjatšeslav Gladkov kertoi yhden ihmisen haavoittuneen sen jälkeen, kun Ukrainan puolelta ammuttiin kohti venäläistä kylää.[375]

Eturintama siirtyi Donetskin alueella, kun Venäjä jatkoi etenemistään kiivaasti käytyjen taisteluiden jälkeen.[376] Ukrainan asevoimat aloittivat vastahyökkäyksen Iziumin kaupungin lähellä, jonka Venäjä oli aiemmin vallannut.[376]

13. viikko (16.–22.5.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. toukokuuta Ukrainan asevoimat kertoi Venäjän tuhonneen ja vaurioittaneen yhteensä noin 23 taloa Donetskin alueella. Venäjän puolustusministeriö väitti, että Venäjän asevoimien joukot ampuivat alas Su-25-sotilaslentokoneen lähellä Velyka Komyšuvah’an kylää Harkovan alueella.[377]

Ukrainan rajavartiolaitos sanoi torjuneensa venäläisen sabotaasi- ja tiedusteluhyökkäyksen Sumyn alueella Koillis-Ukrainassa.[378] Sumyn alueen kuvernööri kertoi, että sabotaasiryhmä saapui Sumyn alueelle kranaatinheittimien, kranaattien ja konekivääritulen suojassa mutta että venäläiset joukot vetäytyivät takaisin rajavartiolaitoksen joukkojen aloittamassa vastahyökkäyksessä.[378]

Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Ukraina on onnistunut työntämään venäläisiä joukkoja pois koillisesta Harkovasta ja että osa venäläisistä joukoista on vetäytynyt takaisin Venäjän puolelle.[379] Myöhemmin myös kerrottin, että Ukrainalaiset joukot olivat onnistuneet etenemään Harkovasta Venäjän rajalle saakka.[380]

17. toukokuuta Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että 265 Ukrainan asevoimien sotilasta oli antautunut Venäjän asevoimille Azovstalin terästehtaalla ja samalla lopettanut vajaan kolmen kuukauden Mariupolin piirityksen.[381][382] Venäjän puolustusministeriö kertoi, että 51 ukrainalaista oli loukkaantunut vakavasti ja että heidät siirrettiin hoitoon Novoazovskin kaupunkiin.[381] Ukrainan armeijan komento ilmoitti varhain aamulla, että operaatio tehtaan puolustamiseksi on ohi.[381]

Venäjän Kurskin alueen kuvernööri kertoi venäläisen kylän kärsineen Ukrainan puolelta tulleesta tulituksesta.[383] Venäjän varaulkoministeri Andrei Rudenko kertoi Interfaxille, ettei Venäjän ja Ukrainan välillä ollut käynnissä minkäänlaisia keskusteluja.[384]

Kahdeksan ihmistä kuoli ja 12 haavoittui sen jälkeen, kun Venäjä teki ilmaiskun Desnan kylään Tšernihivin alueella Pohjois-Ukrainassa.[385]

18. toukokuuta Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Melitopolin aluehallinto väitti, että ukrainalaiset sissit tappoivat korkea-arvoisia venäläisupseereita Melitopolin kaupungissa.[87]

Venäjä puolustusministeriö väitti, että noin 700 ukrainalaista antautui Azovstalin terästehtaalla keskiviikkona.[386] Venäjän puolustusministeriö sanoi, että 694 taistelijan antautuminen tarkoitti, että yhteensä 959 ihmistä olisi antautunut Azovstalin terästehtaalla, joka toimi viimeisenä ukrainalaisten sotilaiden linnakkeena kaupungissa.[386][387]

Venäjän mukaan yli 1 730 ukrainalaista sotilasta olisi antautunut Venäjälle Mariupolissa 19. toukokuuta.[388]

Ukrainan asevoimat väitti tuhonneensa venäläisiä joukkoja kuljettaneen panssarijunan. Myöhemmin presidentti Zelenskyin neuvonantaja kertoi, että hyökkäys kohdistui kiskoihin junan lähellä.[389]

20. toukokuuta Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu väitti, että koko Luhanskin alue Itä-Ukrainassa oli melkein kokonaan Venäjän hallussa.[87] Venäjän miehittäjähallinnon puolelta Hersonin alueen ”hallinnon johtajaksi” Venäjän miehittämään H’ersoniin nimittämä venäjänmielinen Volodymyr Saldon sanoi, että alue olisi pian osa Venäjää.[390][391]

21. toukokuuta Venäjän puolustusministeriö väitti tuhonneensa Kalibr-risteilyohjuksella suuren määrän lännestä toimitettuja aseita ja sotavarusteita.[392]

22. toukokuuta Ukrainan presidentti Zelenskyi pidensi maan sotatilaa kolmella kuukaudella.[393] Venäjä väitti, että se on tehnyt ilma- ja tykistöiskuja Mykolajivin alueella ja Donbassissa ja että iskut kohdistuivat ukrainalaisiin joukkoihin ja asevarastoihin.[393] Sunnuntaina 23. toukokuuta Venäjän asevoimien sotilaat raivasivat molempien osapuolien jättämiä miinoja terästehtaan alueelta.[394]

14. viikko (23.–29.5.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä sotarikosoikeudenkäynnissä sitten Venäjän maahanhyökkäyksen alkamisen vuonna 2001 syntynyt venäläinen sotilas Vadim Šišimarin myönsi tappaneensa aseettoman 62-vuotiaan Oleksandr Šelipovin Tšupahivkan kylässä Koillis-Ukrainassa.[395][396] Hän kertoi syykseen sen, että pelkäsi miehen antavan puhelimensa avulla venäläisten sotilaiden sijainnin Ukrainan asevoimille.[397] Ukrainalaisen tuomioistuimen uutisoitiin 23. toukokuuta tuominneen Šišimarinin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.[398]

24. toukokuuta Venäjän uutisoitiin olevan noin 25 kilometrin päässä Ukrainan asevoimien erikoisjoukoista ja niiden piirittämisestä.[399][400]tarvitaan parempi lähde Venäjän asevoimien joukot olivat etenemässä kolmesta suunnasta piirittääkseen Ukrainan hallitseman Sjevjerodonetskin kaupungin Donetsin itärannalla ja Lysytšanskin kaupungin joen länsirannalla.[400]

Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön arvion mukaan Venäjä oli menettänyt kuolleina yli 15 000 sotilasta, eli enemmän kuin Neuvostoliitto koko Afganistanin sodan aikana.[401][402] Puolustusministeriön arvio ei siten ollut muuttunut kuukautta aiemmasta.[403] Länsimaiset viranomaislähteet olivat korostaneet Venäjän suuria tappioita, mutta olivat haluttomampia arvioimaan Ukrainan tappioita.[404]

Yhdysvallat esti yhdysvaltalaisten pankkien käyttämisen Venäjän dollarimääräisen ulkomaanvelan maksuun. Pyrkimyksenä oli näin saada Venäjä julistetuksi laiminlyöneeksi maksujaan. AP:n haastatteleman yhdysvaltalaisen lakimiehen mielestä Venäjän yritys vedota länsimaisissa tuomioistuimissa force majeure -perusteeseen ei välttämättä onnistuisi, koska Venäjä oli itse aloittanut hyökkäyksen Ukrainaan.[405] Jo 4. huhtikuuta Yhdysvallat esti Venäjää käyttämästä yhdysvaltalaisilla tileillä olevia talletuksiaan edes dollarimääräisten valtionlainojen maksuun.[406]

25. toukokuuta Venäjän asevoimien joukkojen kerrottiin alkaneen tehostaa hyökkäystään kahta avainkaupunkia vastaan Ukrainan Donetskin alueella.[407] Ukrainan viranomaiset kertoivat Venäjän jatkuvien pommituksien tuhonneen taloja, tappaneen siviilejä ja uhkaavan viimeistä pakoreittiä.[407] Venäjällä ammattisotilaiden yläikäraja poistettiin.[87] Aiemmin ammattisotilaina saivat toimia ainoastaan 18–40 vuotiaat.[87]

26. toukokuuta Venäjän tukemien separatististen Luhanskin kansantasavallan ja Donetskin kansantasavallan viranomaiset ilmoittivat yhteensä 8 000 ukrainalaisesta sotavangista.[408]

Donetskin alueen viranomaiset kertoivat Venäjän pommittaneen yli 40:ä kaupunkia Donetskin alueella ja tuhonneen lähes tusinan verran kerrostaloja.[409] Venäjä on jatkanut hyökkäystään kolmesta eri suunnasta saadakseen vallattua tärkeät kaupungit ja saadakseen vallattua koko Donetskin alueen.[409] Donetskin kansantasavallan separatistijohtaja vaati Venäjää nopeuttamaan sotaoperaatioita Donetskin alueella.[410] Päämies myös väitti, että Ukraina oli estänyt veden tuomisen ja vedenhuollon Donetskin kansantasavallan pohjoisosissa.[410]

Suomen pääministeri Sanna Marin vieraili 26. toukokuuta Pohjois-Ukrainassa. Marin kävi muun muassa Butšassa ja Irpinissä.[411][412] Hän tapasi myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.[413] Maailman terveysjärjestö (WHO) tuomitsi Venäjän hyökkäyksen niin kutsutussa harvinaisessa äänestyksessä.[414]

27. toukokuuta Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi perjantaina, että ukrainalaisten joukkojen on pakko vetäytyä välttääkseen sotavangiksi joutumisen.[415] Ukrainan viranomaiset kertoivat perjantaina, että venäläiset joukot olivat onnistuneet valtaamaan Lymanin kaupungin matkakeskuksen ja että ovat pian saartaneet koko Sjevjerodonetskin kaupungin.[416] Ukrainan asevoimat kertoi, että sen joukot pitävät edelleen uusia puolustuslinjoja Donetskin itäpuolella.[416] Ukrainan viranomaiset kertoivat, että ainakin seitsemän siviiliä kuoli ja 17 siviiliä haavoittui Venäjän pommituksissa Harkovassa Koillis-Ukrainassa.[417]

28. toukokuuta Venäjän viranomaiset ilmoittivat käyttäneensä ohjusiskuja tuhotessaan Ukrainan asevoimien komentokeskuksia Bah’mutissa ja Soledarissa.[383] Luhanskin kuvernööri Serhi Haidai kertoi perjantaina, että venäläiset joukot olivat saapuneet Sjevjerodonetskiin.[383] Ukrainan asevoimien esikunta kertoi, että Ukrainan asevoimien joukot ovat torjuneet lauantain aikana kahdeksan hyökkäystä Donetskin ja Luhanskin alueilla. Esikunta kertoi myös, että Venäjä käytti hyökkäyksissään tykistötulta.[383]

29. toukokuuta Ukrainan viranomaiset kertoivat tuhonneensa helmikuussa padon lähellä Demydivin kylää estääkseen venäläisten joukkojen etenemisen.[418] Padon räjäyttämisen takia noin 50 asuintaloa on jäänyt osittain veden alle.[419]

Venäjän asevoimien joukkojen kerrottiin tehostavansa hyökkäystään ja tykistötulitustaan Sjevjerodonetskin kaupunkia kohden sen jälkeen, kun Venäjä valtasi matkakeskuksen Lymanin kaupungissa.[420] Venäjä on myös kertonut vallanneensa koko Lymanin kaupungin.[87] Ukraina on jatkanut vastarintaa Venäjän hyökkäystä vastaan kaupungissa, joka on samalla suurin Ukrainan hallussa oleva kaupunki Donbassin alueella.[421]

Kesäkuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikko 15 (30.5.–5.6.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän puolustusministeriö väitti maanantaina, että Venäjä oli tehnyt iskun telakkaan Mykolajivin kaupungissa Etelä-Ukrainassa.[422] Puolustusministeriö väitti myös venäläisen tykistön tehneen iskun halliin telakalla tuhoten muun muassa ajoneuvoja.[422]

Kaksi siviiliä kuoli ja viisi haavoittui tykistötulessa venäläisten joukkojen saapuessa Ukrainan Sjevjerodonetskin kaupungin alueelle.[423] Tulituksessa kuoli myös ranskalainen BFM TV:n toimittaja Frédéric Leclerc-Imhoff.[424]. Yhdysvaltalaisen Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan Leclerc-Imhoff oli yhdeksäs vuoden 2022 sodassa työtehtävissään kuollut siviilitoimittaja.[425] Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Gaida myös kertoi, että Venäjä oli tehnyt ilmaiskuja ja että venäläiset joukot olivat saapuneet kaupungin kaakkois- ja koillisalueille.[423]

Ukrainan tuomioistuin tuomitsi tiistaina kaksi venäläistä tykistön sotilasta yhdentoista ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen osallistumisesta Harkovan alueella olevien asutuksien tulittamiseen. Rakettituli ei ollut aiheuttanut henkilövahinkoja.[426]

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi ukrainalaisten joukkojen vetäytyneen tiistaina Sjevjerodonetskin itäosasta. Hän myös kertoi kaupungin keskustan kävelykadun olevan venäläisten joukkojen hallussa mutta taistelujen kaupungista jatkuvan edelleen. Mariupolin sataman kerrottiin avautuneen takaisin liikenteelle ja ensimmäisen metallia kuljettavan rahtilaivan lähteneen satamasta.[427]

Ukraina väitti Valko-Venäjän toimittavan kalustotäydennyksenä Venäjälle varastoistaan panssarivaunuja ja jalkaväen taisteluajoneuvoja. Yhdysvaltalaisen ISW-ajatushautomon mielestä tämä vahvistaisi käsitystä, että Venäjän joukot olivat paljolti kuluttaneet loppuun omat ajoneuvoreservinsä.[428]

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi keskiviikkona, että Venäjän asevoimien joukot hallitsevat noin 70 prosenttia Sjevjerodonetskin kaupungista.[429] Ukrainan asevoimien esikunta kertoi, että venäläiset joukot ovat jatkaneet keskeisten infrastruktuurien pommittamista Ukrainan itä- ja eteläalueilla sekä, että Sjevjerodonetskin kaupunki on tällä hetkellä Venäjän hyökkäyksen päätavoite.[430]

Slovakian puolustusministeriö ilmoitti torstaina toimittavansa Ukrainalle kahdeksan Zuzana 2 -kanuunahaupitsia.[350][431] Puola ilmoitti myyvänsä Ukrainalle 60 itseliikkuvaa kanuunahaupitsia.[350]

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi torstaina ettei Venäjä sulje pois tapaamista presidentti Vladimir Putinin ja Volodymyr Zelenskyin kanssa, mutta että neuvotteluihin pitäisi valmistautua etukäteen. Peskov sanoi, että Venäjän miehittämien alueiden Hersonin, Zaporižžjan ja Donbassin asukkaiden on päätettävä omasta tulevaisuudestaan. Ukraina on aikaisemmin ilmoittanut, että alueiden liittäminen Venäjään tulisi katkaisemaan rauhanneuvottelut osapuolten välillä.[432]

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi perjantaina, että Venäjä jatkaa sotilaallista operaatiotaan Ukrainassa, kunnes kaikki sen tavoitteet on saavutettu.[433] Samalla Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt 100 päivää.[434]

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että Ukrainan asevoimien joukot ovat onnistuneet taistelemaan venäläisiä joukkoja vastaan Sjevjerodonetskin kaupungissa, mutta että muuten tilanne Donbasin alueella ei ole muuttunut.[435]

Venäjän Brjanskin alueen kuvernööri Aleksandr Bogomaz väitti, että Ukrainan joukot tekivät iskuja alueella sijaitsevaan kylään.[436] Venäjä väitti ampuneensa alas ukrainalaisen sotilaskuljetuskoneen, jossa oli aseita ja sotatarvikkeita Odessan lähellä.[437]

Ukrainan presidentti Zelenskyi väitti, että venäläinen tykistö pommitti Svjatohirskin lavraa, ukrainalaista ortodoksista luostaria Itä-Ukrainassa.[438] Pommitus aiheutti tulipalon. Venäjä kiisti osallisuutensa ja syytti Ukrainan asevoimien joukkoja luostarin tuleen sytyttämisestä.[438]

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi, että Sjevjerodonetskin kaupunki on jaettu kahteen osaan.[439] Toista puoltaa hallitsevat ukrainalaiset joukot ja toista venäläiset joukot.[439]

Venäjän puolustusministeriö väitti tehneensä iskun, joka kohdistui panssarivaunuihin ja muihin panssariajoneuvoihin Kiovan laitamilla ja joita muut Euroopan maat olivat toimittaneet Ukrainalle.[440]

Venäjä toteutti uuden iskun Ukrainan pääkaupunkia Kiovaan vastaan ohjuksilla varhain sunnuntaina ensimmäistä kertaa yli kuukauteen.[441]

Viikko 16 (6.–12.6.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan armeija väitti työntäneensä Venäjän Mustanmeren laivaston yli 100 kilometrin etäisyydelle Ukrainan Mustanmeren rannikolta.[442]

Ukrainan puolustusministeriö syytti Venäjää infrastruktuurin tuhoamisesta Sjevjerodonetskin kaupungin alueella Venäjän edetessä kaupungissa.[440] Venäjä kiistää syytökset.[440] Venäjän Kurskin alueen kuvernööri väitti, että Ukrainan puolelta ammuttiin Tyotkinon kylään.[440]

Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Venäjän pommitukset tuhosivat yhden suurimmista varastoista Mustanmeren Mykolajivin satamassa.[443]

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi keskiviikkona, että Venäjän asevoimien joukot hallitsevat suurinta osaa Sjevjerodonetskin kaupungista ja että Venäjä olisi valoittanut jo 90 prosenttia kaupungista.[444] Haidai kertoi myös keskiviikkona, että ukrainalaisia joukkoja on piiritetty Luhanskin alueella.[444]

Mykolajivin alueen kuvernööri kertoi keskiviikkona, että lännen toimittamat tykistöt vaikuttavat jo taistelukentillä ja että on ”vain ajan kysymys”, ennen kuin ukrainalaiset joukot saavuttaman merkittävän voiton Etelä-Ukrainassa.[445] Alue on samalla yksi kahdesta alueista josta on pääsy Mustallemerelle ja jota Ukraina edelleen hallitsee.[445]

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai sanoi, että venäläiset joukot hallitsivat suurinta osaa Sjevjerodonetskin kaupungista, ja ukrainalaiset pitävät hallussaan kaupungin teollisuusaluetta.[446]

Ukraina väittää käyttäneensä pian loppuun kaikki tykistöön tarkoitetut ammustensa ja että se on kohta riippuvainen lännen toimituksista.[447] Ukraina myös ilmoitti menettävänsä noin 100–200 sotilasta päivässä sekä että Venäjä käyttää päivässä 60 000 tykistöammusta.[448][449][450][451]

Presidentti Putin piti Pietarissa puheen Pietari Suuresta. Puheen aikana hän sanoi: ”Hän ei ottanut mitään, hän otti sen takaisin."[452] Venäläislehtien mukaan Ukrainan asevoimien joukot upottivat oman korvettinsa Vinnytsjan.[453]

Presidentti Zelenskyi väitti Ukrainan tehneen ilmaiskuja Venäjän miehittämälle Hersonin alueelle. Ukraina väitti, että Vrubivkan kylässä, Luhanskin alueella oli käytetty liekinheittimiä.[454][455]

Venäjän miehittämien alueiden viranomaiset kertoivat, että ensimmäiset venäläiset passit jaettiin Hersonin ja Zaporižžjan alueilla.[456]

Venäjän puolustusministeriö väitti tuhonneensa suuren asevaraston Kalibr-risteilyohjuksilla Ternopilin alueella Länsi-Ukrainassa, jossa oli väitetysti länsimaista tuotuja aseita.[457] Venäjän puolustusministeriö kertoi myös ampuneensa alas kolme ukrainalaista Su-25-maataistelukonetta.[457]

Viikko 17 (13.–19.6.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläislähteet väittivät Donetskin alueella Maiskin kylässä sijaitsevalla torilla kuolleen kolme ihmistä ja loukkaantuneen neljä, kun Ukraina tulitti aluetta tykistöillään. Uutisen välittänyt Reuters eikä mikään muukaan riippumaton lähde ei pystynyt vahvistamaan väitettä.[458] Ukrainalainen virkamies väitti Venäjän asevoimien joukkojen hyökänneen Itä-Ukrainan Sjevjerodonetskin kaupungissa sijaitsevaan alueelle, jolla sadat siviilit olivat piilossa.[459] Maanantaina myös kerrottiin, että kaupungin viimeinen silta olisi tuhouttu, mikä esti asukkaita pakenemasta pakenemista kaupungista.[460][459]

Venäjän puolustusministeriö väitti maanantaina, että Venäjä oli tuhonnut ohjuksilla suuren määrän aseita ja sotilasvarusteita Donbassin alueella.[461] Puolustusministeriön mukaan osa tuhoutuneista aseista ja varusteista oli toimitettu Yhdysvalloista ja muista Euroopan maista.[461]

Viisi ihmistä kuoli ja 22 haavoittui 14. kesäkuuta sen jälkeen, kun Venäjä pommitti Ukrainan Donetskin aluetta.[458]

Venäjän asevoimat väittivät 15. kesäkuuta tuhonneensa ammusvaraston Donetskin alueella ja tutka-aseman Lysytšanskissa Itä-Ukrainassa.[462] Venäjä väitti myös tappaneensa noin 300 ukrainalaista sotilasta kovien taistelujen seurauksena.[462] Ukrainan asevoimien komentaja kertoi, että Venäjä on keskittänyt pääjoukkonsa Luhanskin alueen pohjoisosaan ja yrittänyt hyökätä samanaikaisesti yhdeksästä eri suunnasta.[463]

Sumyn alueen kuvernööri kertoi Venäjän tehneen raketti-iskun Sumyn esikaupungin alueelle tappaen neljä ja haavoittaen kuutta ihmistä.[464] Kuvernööri kertoi myös, että toinen raketti-isku kohdistui Dobropilljan piiriin.[464]

Venäjä tuhosi 17. kesäkuuta raketeilla Tšernihivin suurimman tehdaskompleksin, jossa tuotettiin muun muassa busseja Ukrainan julkiseen liikenteeseen.[465] Ukraina kertoi osuneensa Harpoon-meritorjuntaohjuksilla venäläiseen hinaajaan, joka sittemmin upposi. Alus oli ukrainalaisten mukaan kuljettamassa Käärmesaarta miehittäneille venäläisille aseita, kuten Tor-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.[466][467]

Dnipropetrovskin alueen, Novomoskovskin aluehallintopäällikkö Valentyn Reznichenko kertoi kolmen venäläisohjuksen tuhonneen suuren polttoainevaraston kaupungissa.[468]

Ukrainan presidentti Zelenskyi kävi Mykolajivin kaupungissa lähellä etulinjaa katsomassa hyökkäyksen aiheutuneita rakennusvahinkoja ja puhumassa alueen kuvernöörin sekä paikallisten komentajien kanssa.[469] Zelenskyi tapasi myös haavoittuneita sotilaita ja siviilejä paikallisessa sairaalassa.[469]

Venäjän puolustusministeriö väitti, että yli 50 Ukrainan armeijan kenraalia ja upseeria kuolivat Venäjän toteuttamassa ohjusiskussa Dnipron alueella.[470] Ukrainan pääesikunta kertoi ukrainalaisten joukkojen torjuneen Venäjän hyökkäyksen lähellä Berestovean kaupunkia Donetskin alueelle. Samalla venäläiset ovat jatkaneet hyökkäystään Sjevjerodonetskin kaupungissa yrittääkseen saada kaupungin kokonaan Venäjän hallintaan.[471]

Viikko 18 (20.–26.6.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän tuhonneen suuren määrän lännestä tuotuja aseita Iskander-ohjuksilla.[440]tarvitaan parempi lähde Venäjän Brjanskin alueen kuvernööri kertoi, että Suzemkan rajakylää oltaisiin pommitettu Ukrainan puolelta ja että yksi ihminen loukkaantui sekä että voimalaitos vaurioitui.[440]tarvitaan parempi lähde

Venäjä kutsui 21. kesäkuuta EU-suurlähettilään puhutteluun Liettuan kiellettyä tiettyjen tavaroiden kuljettamisen Kaliningradiin rautateitse Liettuasta.[472]

Venäjä valtasi Donetskin alueella, Lysytšanskin kaakkoispuolella sijaitsevan Toškivkan kylän.[473][474] Tiistaihin mennessä Ukrainaan oltiin toimittu 12 Panzerhaubitze 2000:ta Ukrainaan joista seitsemän toimitettiin Saksasta ja viisi Alankomaista.[475]

Kaksi Ukrainan suunnasta lentänyttä lennokkia osui 22. kesäkuuta suureen venäläiseen öljynjalostamoon lähellä Novošahtinskin rajaa.[476]

23. kesäkuuta Ukraina ja Moldova hyväksyttiin Euroopan unionin huippukokouksessa Euroopan unionin jäsenehdokkaiksi.[477][478] Molemmat maat olivat tehneet jäsenhakemuksen sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.[86] Ukraina nosti syytteen Venäjän hyökkäyksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.[479] Ukrainan mukaan Venäjä on syyllistynyt massiivisiin ja raakoihin ihmisoikeusrikoksiin Ukrainassa.[479]

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai mukaan Ukrainan asevoimien joukot saattavat joutua vetäytymään tärkeimmistä asemista Lysytšanskin kaupungissa välttääkseen Venäjän joukkojen piirityksen sen jälkeen, kun Venäjä onnistui valtamaan kaksi kylää kaupungin eteläpuolelta.[480]

Ukrainan joukot määrättiin 24. kesäkuuta vetäytymään Sjevjerodonetskin kaupungista. Hirsken johtaja Oleksi Babtšenko kertoi, että koko kaupunki on Venäjän hallinnassa.[481] Venäjän puolustusministeriö myös väitti piirittäneensä noin 2000 ukrainalaista sotilasta.[482]

Venäjän puolustusministeriön virkamies kertoi 25. kesäkuuta lausunnossaan, että Venäjän asevoimien joukot ovat ottaneet Sjevjerodonetskin kaupungin kokonaan hallintaansa.[483]

Tšerkasyn alueen kuvernööri Oleksandr Skitškon mukaan Tšerkasyn kaupungissa on kuultu räjähdyksiä.[484] Venäjä pommitti sunnuntaina myös Kiovaa aiheuttaen yhden ihmisen kuoleman ja viiden ihmisen loukkaantumisen.[484]

Heinäkuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikko 19 (27.6.–3.7.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krementšukin kauppakeskus tulessa ohjusiskun jäljiltä

Venäjä laukaisi ohjuksia Krementšukissa sijaitsevaan kauppakeskukseen, jossa oli tapahtumahetkellä yli 1 000 ihmistä joista 18 kuoli ohjusiskussa.[485] Myöhemmin uutisoitiin, että 36 ihmistä on kateissa.[485][486] Venäjä kielsi tehneensä iskun kauppakeskukseen.[486] Ukrainan presidentti Zelenskyi sanoi, että ostoskeskuksella "ei ole strategista arvoa."[487] Pultavan alueen johtaja Dmytro Lunin kutsui iskua "venäläiseksi sotarikokseksi."[487]

28. kesäkuuta ilmoitettiin, että Krementšukin kauppakeskusiskussa kuoli ainakin 20 ihmistä.[488] Turkki kertoi tukevansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.[489] Suomi ja Ruotsi hakivat jäsenyyttä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Venäjä väitti tehneensä 29. kesäkuuta ohjusiskun Mykolajiviin, ulkomaisten taistelijoiden harjoituskeskukseen.[490] Ukrainan viranomaiset väittivät Venäjän iskeneen aamulla asuinrakennukseen tappaen ainakin kolme ihmistä.[490]

Venäjä vetäytyi 30. kesäkuuta Käärmesaarelta, jonka Venäjä oli vallannut sodan ensimmäisenä päivänä.[491][492] Ukraina kertoi tehneensä saarella ohjus- ja tykistöiskuja ja että näiden jälkeen venäläiset sotilaat poistuivat saarelta kahdella eri aluksella.[493][491] Venäjän puolustusministeriön julkaiseman lausunnon mukaan maa haluaa todistaa, ettei se ole esteenä YK:n hankkeelle järjestää Mustallemerelle humanitaarinen käytävä ja että Venäjä vetäytyy saarelta hyvässä tahdossa.[493][491]

Venäjä toteutti 1. heinäkuuta kolme ohjusiskua Bilhorod-Dnistrovskyin piirissä Odessan alueelle.[494] Isku tuhosi asuinrakennuksen ja toinen isku tuhosi virkistyskeskuksen Serhijivkan kaupunkityyppisessä taajamissa. Iskuissa kuoli yhteensä 21 ihmistä.[494][495] Ukrainan presidentin lausunnon mukaan iskut olisi tehty suurilla H-22-merimaaliohjuksilla. Presidentti nosti Venäjän siviilikohteisiin kohdistetut ohjusiskut esille myös seuraavan aamun viestissään ukrainalaisille.[496][497]

Venäjä väitti tuhonneensa 2. heinäkuuta viisi ukrainalaista komentopistettä Donbasissa ja Mykolajivin alueella.[498]

Ukrainan viranomaiset kertoivat 3. heinäkuuta, että kuusi ihmistä kuoli ja 15 loukkaantui Slovjanskissa sunnuntaina sen jälkeen, kun Venäjä pommitti aluetta raketinheittimillä.[499]

Ukrainan esikunta ilmoitti ukrainalaisten joukkojen joutuneen vetäytymään Itä-Ukrainassa sijaitsevasta Lysytšanskin kaupungista, koska kaupungin puolustaminen johtaisi ”kohtalokkaisiin seurauksiin”.[500]

Viikko 20 (4.–10.7.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Vladimir Putin onnitteli venäläisiä joukkoja Ukrainan itäisen Luhanskin alueen "vapauttamisesta" useita viikkoja kestäneiden julmien taistelujen jälkeen.[501]

Venäjän duuma alkoi 5. heinäkuuta valmistella lainsäädäntöä sotatalouteen siirtymiseksi joiden avulla yrityksiä voidaan määrätä tuottamaan sotatarvikkeita ja pakottamaan työntekijöitä tekemään ylitöitä.[502][503] Kanada hyväksyi ensimmäisenä Suomen Nato-jäsenhakemuksen. Suomi haki Natoon liittymistä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.[504]

Poliisi tutkimassa Venäjän ohjusiskun jälkiä Harkovan kansallisen kasvatustieteellisen yliopiston pääkampuksella Harkovassa 6. heinäkuuta 2022.

Venäjä tuhosi Harkovan kaupungissa ohjusiskulla yliopistorakennuksen. Isku tuhosi Harkovan kansallisen kasvatustieteellisen yliopiston päärakennuksen, luentosalit, yliopistomuseon ja -kirjaston.[505]

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi, että venäläiset joukot eivät ole vielä täysin miehittäneet Itä-Luhanskin aluetta ja että taistelut jatkuvat edelleen. Venäjän pommituksissa on kuoli kahdeksan ja haavoittui 25 ihmistä keskiviikkona.[506]

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi 7. heinäkuuta kannustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä täysin. Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjän ohjusiskussa Harkovan alueella kuoli ainakin kolme ihmistä ja että viisi ihmistä loukkaantui.[507]

Venäjän puolustusministeriö väitti venäläisen sotilaslentokoneen tappaneen ison määrän ukrainalaisia joukkoja Käärmesaarella samaan aikaan, kun ukrainalaiset saapuivat saarelle nostamaan Ukrainan lipun lipputankoon.[508]

Sjevjerodonetskin sotilashallinnon päällikkö Oleksandr Striuk kertoi 8. heinäkuuta humanitaarisen tilanteen olevan lähitulevaisuudessa kaupungissa "katastrofaalinen". Striuk kertoi, että että suuri osa kaupungin infrastruktuurista ei voida korjata.[509]

Venäjä toteutti uusia ilmaiskuja perjantaina saadakseen haltuunsa loput Ukrainan Donbassin alueesta. Ukrainan viranomaiset kertoivat kolmen ihmisen kuolleen ilmaiskuissa ja viiden haavoittuneen Harkovan alueella.[510]

Venäjän miehittäjähallinnon edustajat Harkovan alueella julkaisivat uuden lipun, jossa oli Venäjän keisarillinen kaksipäinen kotka ja 1700-luvun Harkovan vaakunan viitteitä. Miehittäjähallinnon mukaan ne symbolisoi Harkovan alueen historiallisia juuria osana Venäjää.[511]

Venäjän raketti-isku tappoi vähintään 15 ihmistä sen osuttua kerrostaloon Tšasiv Jarissa.[512]

Luhanskin alueella yhdeksää poliisia epäillään maanpetoksesta. Tutkijoiden mukaan poliisit tapasivat Kremlin edustajia Luhanskin alueella ja suostuivat liittymään Venäjän riveihin miehitetyllä alueella rikkoen täten Ukrainalle antamaansa valaansa.[513]

Viikko 21 (11.–17.7)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan viranomaiset kertoivat löytäneensä tässä vaiheessa 30 kuollutta, kun he olivat raivaamassa Venäjän 9. heinäkuuta ukrainalaiseen asuinkerrostaloon osuneen raketti-iskun romahduttaman asukerrostalon raunioita Tšasiv Jarin kaupungissa.[514]

Ukraina tuhosi 12. heinäkuuta ohjusiskulla rakennuksen, jota Venäjä oli käyttänyt ammusvarastona Venäjän miehittämässä Nova Kah’ovkan kaupungissa Hersonin alueella.[515][516] Ukraina väitti 52 venäläisen sotilaan ja 12 upseerin kuolleen iskussa.[515] Venäjän viranomaiset kertoivat seitsemän ihmisen kuolleen iskussa.[515]

Tässä vaiheessa 38 ihmisen kerrottiin kuolleen Venäjän Tšasiv Jarissa sijaitsevaan asuinkerrostaloon kohdistamassa iskussa edellisenä lauantaina. Ainakin yhden lapsen kerrottiin kuolleen iskussa.[517]

Ukrainan viranomaisten mukaan 12 ihmistä loukkaantui ja koteja tuhoutui Mykolajivin kaupungissa sen kärsittyään Venäjän tykistötulesta.[517]

Zaporižžjan alueella tehtiin 13. heinäkuuta kaksi ohjusiskua. Ukrainan presidentin kansliapäällikkö kertoi, että yksi ohjusiskuista haavoitti seitsemän ihmistä.[518]

23 ihmistä kuoli Venäjän toteuttamassa ohjusiskussa Vinnytsjassa ja ainakin 100 ihmisen kerrottiin loukkaantuneen.[519] Ohjukset osuivat yhdeksänkerroksisen toimistorakennuksen pysäköintialueelle.[519] Sittemmin on uutisoitu kuolonuhrien määrä nousseen 25:een.[520]

Venäjä aloitti ”vapaaehtoisten liikekannallepanon” sen 85:llä liittovaltion alueella, mukaan lukien Krimillä sijaitsevassa Sevastopolissa.[521] Noin 400 miehen uskotaan värväytyvän heinäkuun loppuun mennessä.[521][522]

Dnipropetrovskin alueen sotilashallinnon päällikön Valentyn Reznitšenkon mukaan raketti-iskut Kaakkois-Ukrainan Dnipron kaupungissa tappoivat ainakin kolme ihmistä ja haavoittivat 15 ihmistä.[523]

Ukrainan puolustusministeriön viranomaisen mukaan jopa 70 prosenttia Venäjän ohjusiskuista kohdistuu ukrainalaisiin kaupunkeihin ja ei-sotilaallisiin kohteisiin.[523]

Venäjä toteutti 16. heinäkuuta ohjusiskun Koillis-Ukrainassa sijaitsevaan Tšuhujivin kaupunkiin, joka sijaitsee Harkovan alueella.[524] Iskussa kerrottiin kuolleen kolme ihmistä ja haavoittaen kolmea muuta.[524]

Venäjä kohdisti 17. heinäkuuta monta ohjusiskua sunnuntaiaamuna Mykolajivin kaupunkiin tuhoten useita rakennuksia ja sytyttäen monia tulipaloja.[525] Tulipalot onnistuttiin myöhemmin sammuttamaan.[525]

Viikko 22 (18.–24.7.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän asevoimat vahvistivat asemaansa Etelä-Ukrainassa. Ukrainan armeija väittää, että venäläiset joukot yrittävät "piiloutua" siviiliväestön taakse.[526] Venäjän presidentti Putin piti puheen länsimaiden pakotteista ja siitä, kuinka ne aiheuttavat "valtavia vaikeuksia" Venäjälle ja että Venäjä etsii uusia ratkaisuja.[527]

Ukraina väitti torjuneensa useita venäläisten joukkojen tekemiä hyökkäyksiä Donetskin alueella.[527]

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi jälleen jäädyttää Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset, jos maat eivät pidä lupauksiaan terrorismin torjumisesta.[527][528] Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä piakkoin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Venäjän Vinnytsjaan viime torstaina tehdyssä ohjusiskun kuolleiden määrä on noussut 25 henkilöön.[529] Ukrainan Donetskin alueen viranomaisten mukaan venäläinen ohjus osui Kramatorskin kaupungin keskustaan ja tappoi ainakin yhden ihmisen.[529]

Ukrainan ilmavoimat kertoi Facebookissa, että Venäjän asevoimat on ampunut noin 3 000 ohjusta Ukrainassa tähän mennessä.[530] Venäjän puolustusministeriö väitti tiistaina, että sen joukot tuhosivat Ukrainan Odessan alueella sijaitsevia ammusvarastoja, joissa säilytettiin Yhdysvalloista ja Euroopasta tuotuja aseita.[531]

Syyria katkaisi 20. heinäkuuta diplomaattiset välit Ukrainan kanssa.[532]

Ukraina väitti 21. heinäkuuta tehneensä tarpeeksi vahinkoa estääkseen Venäjää käyttämästä Antonivkan siltaa, jota Venäjä olisi väitetysti kuljettanut ammuksia.[533]

Ukrainalaisten lähteiden mukaan Ukrainan asevoimien joukot olisivat piirittäneet noin 1000-2000 venäläissotilaista Vysokopilljan taajaman lähellä, Hersonin alueella.[534]

Liettua salli jälleen rautatiekuljetukset Venäjän ja Kaliningradin välillä. Aiemmin Liettua oli kieltänyt Euroopan unionin pakotteiden alaisen teräksen ja muiden tärkeiden metallien kuljetuksen Liettuan läpi.[535] Euroopan komissio päätti, että kauttakulkukielto ei koske rautatie välisiä kuljetuksia vaan maantiekuljetuksia.[536]

Venäjä toteutti 23. heinäkuuta Kirovohradin kaupungissa Etelä-Ukrainassa 13 ohjusiskua, joissa kuoli yhteensä kolme ihmistä.[537] Iskut kohdistuivat lentotukikohtaan ja rautatiehen.[537]

Alle päivä Ukrainan kanssa tehdyn viljanvientisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Venäjä laukaisi Kalibr-ohjuksia Odessassa sijaitsevaan satamaan.[538] Ukrainan viranomaisten mukaan kaksi neljästä ohjuksesta onnistuttiin estämään ennen kuin ne olisivat osuneet.[538]

Venäjä myönsi tehneensä ohjusiskut Odessan satamaan sunnuntaina. Ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharovan mukaan iskut kohdistuivat satamassa sijaitsevaan sotilaalliseen infrastruktuuriin.[539]

Zaporižžjan alueen kuvernööri Oleksandr Staruh’in väitti, että Venäjä pitää vielä ainakin 170 ihmistä vankina Ukrainan eteläosissa.[539]

Viikko 23 (25.–31.7.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovjanskin kaupungin asukkaita kehotettiin evakuoitumaan.[540] Kaupungin pormestari Vadym Ljah kertoi, että lämpötilojen laskiessa syksyn aikana nollan asteikolle kaupungin vesisäiliöiden ja viemärijärjestelmien uskotaan jäätyvän.[540]

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov väitti Ukrainan tuhonneen 50 venäläistä ammusvarastoa Yhdysvalloista saaduilla M142 Himars -raketinheitinjärjestelmillä.[541]

Venäjän asevoimien joukot onnistuvat 26. heinäkuuta valtamaan Vuhlehirskin lämpövoimalaitoksen, Ukrainan toiseksi suurimman lämpövoimalaitoksen Bah’mutin piirin Svitlodarskissa Donbassin alueella.[542][543] Presidentti Zelenskyi varmisti myöhemmin venäläisten joukkojen onnistuneen valtamaan laitoksen.[544] Venäjä oli myös tehnyt ilmaiskuja alueella.[545]

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov uhkasi Suomea vastatoimilla, mikäli Suomi lopettaisi tai rajoittaisi turistiviisumien myöntämistä Venäjän kansalaisille. Peskov kertoi asiasta Interfaxille.[545]

Ukrainan armeijan esikunta väitti Venäjän asevoimien ampuneensa alas oman Ka-52-helikopterinsa Hersonin alueella.[540] Ukrainan esikunnan mukaan helikopteri oli yrittämässä hyökätä ukrainalaisia joukkoja vastaan.[546]

Ukrainan asevoimien tiedottaja ilmoitti, että Antonivkan silta suljettiin siviileiltä, mutta että Ukrainan asevoimat eivät ole aikeissaan tuhota siltaa.[547]

Venäjän ohjusiskussa kuoli 28. heinäkuuta viisi ihmistä ja loukkaantui ainakin 25 Kropyvnytskyin kaupungissa.[413] Iskun kerrottiin kohdistuneen ilmailualan yrityksen halleihin.[548]

Venäjä väitti, että HIMARS-raketti osui vankilaan 29. heinäkuuta, jossa oli vangittuja ukrainalaisia sotavankeja.[549] Venäjä väitti 40:n kuolleen ja 75:n loukkaantuneen iskussa. Ukrainan armeijan esikunta kiisti syytöksen sanoen, että Venäjä teki iskun piilottaakseen ukrainalaisten sotavankien kidutukset ja teloitukset.[549]

Ukrainan asevoimat väitti 30. heinäkuuta tappaneensa lauantain aikana yli sata venäläistä sotilaista sekä tuhonneensa seitsemän venäläistä panssarivaunua ja kaksi ammusvarastoa Hersonin alueella.[550]

Ukrainan puolustusministeriö tiedusteluosaston mukaan noin 200 venäläistä sotilaista kieltäytyi palamaasta taistelemaan Ukrainan eteläosiin.[551]

Ukrainan Odessan alueen hallinnon mukaan Ukrainan teki iskun 40-vaunuiseen junaan, joka oli kuljettamassa venäläisiä sotilaita ja sotavarusteita Krimiltä. Väitteen mukaan iskussa kuoli noin 80 sotilaista ja toiset 200 haavoittui.[552] Sevastopolin kuvernööri Mihail Razvožajev väitti Ukrainan tehneen lennokki-iskun Sevastopolissa sijaitsevaan, Venäjän Mustanmeren laivaston päämajaan. Razvožajevin mukaan iskussa haavoittui kuusi ihmistä.[553]

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Ukrainan hallituksen tehneen päätöksen pakollisista evakuoinneista Donetskin alueelta.[551]

Elokuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikko 24 (1.–7.8.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hersonin alueen kuvernööri Dmytro Butri kertoi, että Ukrainan asevoimat olivat onnistuneet valtamaan takaisin 46 asutuskeskusta alueen pohjoispuolelta.[554]

Ukrainan ensimmäinen viljalaiva lähti Ukrainasta Odessan satamasta sen jälkeen, kun Ukraina ja Venäjä solmivat viljanviennin jatkamisesta Mustallamerellä.[555] Ukrainan viranomaiset mukaan Ukrainan Mustanmeren satamissa oli kuukausien ajan jumissa noin 17 alusta, joiden lastina on ollut 600 000 tonnia viljaa.[554]

2. elokuuta Venäjän korkein oikeus julisti Azov-pataljoonan terroristijärjestöksi, mikä mahdollistaa kovemmat rangaistukset sen jäsenille.[556][557] Jäseniä uhkaa jopa 10 vuoden vankeus, johtajia jopa 20 vuoden vankeusrangaistus.[557]

Kansainvälinen atomienergiajärjestön (IAEA) pääsihteeri Rafael Grossi kertoi, että Venäjä oli onnistunut saavuttamaan ja miehittämään Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen. IAEA kertoi suunnittelevansa laitokseen tarkastelutehtävää, joka nyt odottaa hyväksyntää Ukrainan ja Venäjän puolelta.[558]

Ensimmäinen Odessan satamasta sodan aikana lähtenyt viljalaiva kulki Bosporinsalmen läpi. Laivan määränpään kerrottiin olevan Libanon, ja sillä kerrottiin kuljetettavan 26 527 tonnia maissia.[559]

Amnesty International on syyttänyt Ukrainaa kansainvälisten sodan lakien rikkomisesta sijoittamalla aseita siviilialueille, mukaan lukien kouluihin ja sairaaloihin, joiden ”lähellä on sotilastukikohtia tai tiheästi metsäisiä alueita”.[560][561] Amnesty kuitenkin toteaa tiedotteessaan, että nämä seikat eivät oikeuta Venäjän hyökkäyksiä Ukrainassa, jotka ovat surmanneet ja haavoittaneet lukemattomia siviilejä Ukrainassa.[562]

Ukrainan presidentti Zelenskyi vastasi syytöksiin sanomalla, että nämä väitteet yrittävät ”armahtaa Venäjän terroristivaltiota ja siirtää vastuun hyökkääjältä uhrille”.[563]

Hersonin miehityshallinnon apulaisjohtaja Kirill Stremousov väitti, että venäläiset joukot olivat onnistuneet torjumaan ilmapuolustusjärjestelmällään Ukrainan tekemän ohjusiskun Antonivkan sillalle.[564]

Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet toisiaan Zaporižžjan ydinvoimalan tulittamisesta, jonka seurauksena voimalinjoihin osuneet ammukset pakottivat ydinvoimalain työntekijöitä sammuttamaan reaktorin.[565][566]

Venäjän valtiontelevisio on maininnut Pohjois-Korean ehdotuksen lähettää työntekijöitä kunnostamaan Donbasin taisteluissa vaurioituneita rakennuksia.[567]

Viikko 25 (8.–14.8.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räjähdyksiä Sakyn lentotukikohdassa Novofedorivkan taajamassa 9. elokuuta 2022.

Keskiviikkona 17. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläinen ohjus osui kolmikerroksiseen asuinrakennukseen Harkovassa tappaen 12 ja haavoittaen 20 ihmistä, joista ainakin yksi oli lapsi. Rakennus tuhoutui täysin iskussa.[568]

Venäjän Mustanmeren laivaston komentaja Igor Osipov korvattiin Viktor Sokolovilla muun muassa Krimin sotilastukikohdan räjähdyksien takia, Moskvan uppoamisen takia ja Käärmesaarelta vetäytymisen takia.[569]

Keskiviikkona 24. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan itsenäisyyspäivä 24. elokuuta. Presidentti ja hänen puolisonsa vievät kukkia Maidanin kansannousun uhrien kunnioittamiseksi Kiovassa.

Keskiviikkona 24. elokuuta vietettiin Ukrainan itsenäisyyspäivää. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja hänen puolisonsa Olena Zelenska kävivät laskemassa kukkia Maidanin kansannousussa kuolleiden muistomerkille Kiovassa. Lisäksi presidentti jakoi urhollisuusmitaleita sodan uhreille tai heidän omaisilleen.[570][571]

Britannian pääministeri Boris Johnson onnitteli Ukrainan presidenttiä ja kansaa vierailemalla paikan päällä Kiovassa. Hän kertoi myös Britannian antavan drooniaseita 54 miljoonan punnan arvosta. Yhdysvaltain presidentti Biden onnitteli Ukrainaa puolestaan kertomalla lähes kolmen miljardin dollarin aseavusta. Apuun sisältyy ilmatorjunta- ja tykistöjärjestelmiä, miehittämättömiä ilma-aluksia ja vastatykistötutkia.[571]

Venäjä teki yli 20 ihmistä surmanneen ohjusiskun Tšaplynen kaupunkityyppisen taajaman rautatieasemalle ja aseman ympäristöön Dnipropetrovskin alueen itäosassa. Kuolonuhrien joukossa oli lapsia.[572]

Ukrainan itsenäisyyspäivänä tuli samalla kuluneeksi kuusi kuukautta Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta. [573]

Torstaina 25. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimat kertoi, että sodassa oli menehtynyt tähän mennessä lähes 9 000 Ukrainan puolesta taistellutta. Tämän perusteella on arvioitu, että lisäksi olisi 20 000–30 000 ukrainalaista haavoittunutta. Kuolleiden ja haavoittuneiden määrä olisi saman arvion mukaan luokkaa puolet Venäjän ja sen kumppaneiden yhteisestä uhrimäärästä. Elokuun 8. päivänä Yhdysvaltain varapuolustusministeri Colin Kahl kertoi, että heidän arvionsa mukaan 70 000–80 000 venäläistä olisi menehtynyt tai haavoittunut Ukrainassa helmikuusta lähtien.[574]

Euroopan unioni tuomitsi Venäjän edellispäivänä tekemän ohjusiskun Tšaplynen rautatieasemalle Dnipropetrovskin alueella. Isku aiheutti ainakin 25 siviilin kuoleman ja 31:n haavoittumisen. Tämä oli huhtikuun jälkeen eniten ihmisuhreja aiheuttanut Venäjän asevoimien isku Ukrainan rautateillä. [575][576]

Perjantaina 26. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NATO:n arvion mukaan Venäjä vetäisi kaikki hävittäjänsä pois Krimin niemimaalta sijaitsevista lentotukikohdista ja lisäisi alueen taktista ilmatorjuntaa varautuakseen uusiin Ukrainan tekemiin drooni-iskuihin. Osa hävittäjien siirrosta miehitetyn Krimin niemimaan alueelta Venäjällä sijaitseviin tukikohtiin oli jo toteutettu 22. elokuuta mennessä.[577]

Lauantaina 27. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 28. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 29. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukraina kertoi aloittaneensa vastahyökkäyksen Etelä-Ukrainassa ja pyrkivänsä häätämään maahantunkeutuneet Venäjän joukot sieltä pois. Ukrainan tavoitteena on vapauttaa erityisesti H’ersonin kaupunki, joka on ainoa venäläisjoukkojen runsas kuusi kuukautta kestäneen Venäjän hyökkäyssodan aikana valloittama aluekeskus.[578]

Ukrainalaisjoukot iskivät raketinheittimillä moniin kohteisiin Nova Kah’ovkan kaupungissa ja Kah’ovkan vesivoimalaitoksen ympäristössä, minkä seurauksena sähköt ja vesi katkesivat kaupungista.[579]

Ruotsi myönsi Ukrainalle miljardin kruunun (yli 94 milj. euron) tukipaketin, mistä sotilaallista apua on puolet. Lisäksi Ruotsi ostaa ukrainalaista vehnää auttaakseen sillä nälänhädästä kärsiviä maita.[580]

Tiistaina 30. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n asettama, Zaporižžjan ydinvoimalan toimintaa ja turvallisuutta tarkastamaan tullut valtuuskunta saapui Kiovaan.[581]

Ukrainan raportoitiin osuneen Antonivkan maantiesillan vieressä toimineeseen, vaurioitettua tuhottua siltayhteyttä korvaavaan venäläiseen, lossina toimivaan proomulauttaan.[582]

Yhdysvaltalaisarvion mukaan Venäjä on saanut käyttöönsä ensimmäisen erän iranilaisia taktisia, aseistettavia drooneja. Iranilaisvalmisteisia drooneja tultaneen käyttämään Ukrainassa. Venäjän mahdollisesti hankkimina droonimalleina mainitaan Quads Mohajer-6 (en:Qods Mohajer-6) sekä Shahed-129 ja Shahed-191 (en:Shahed Saegheh). [583][579][584] Venäläiset ovat havainneet kuitenkin osassa drooneista toimintahäiriöitä.[583]

Euroopan unionin uutisoitiin valmistelevan ukrainalaissotilaiden kouluttamisoperaatiota Ukrainan naapurimaissa. Lisäksi Ukrainan uutisoitiin käyttävän muun muassa puusta tehtyjä raketinheitinjäljitelmiä venäläisten tiedustelulennokkien huijaamiseksi ja kalliiden, esimerkiksi Mustaltamereltä ammuttavien risteilyohjusten kuluttamiseksi.[585]

Keskiviikkona 31. elokuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usealta paikkakunnalta Hersonin alueella raportoitiin voimakkaista räjähdyksistä. Alueella oli menossa Ukrainan vastahyökkäys venäläisiä maahantunkeutujia vastaan. Räjähdyksiä raportoitiin muun muassa venäläisjoukkojen miehittämästä Nova Kah’ovkan kaupungista ja sen lähistöllä sijaitsevan vesivoimalan yhteydessä Dneprin ylittävän sillan seutuvilta. Myös Antonivkan sillan luona tapahtui räjähdyksiä, samoin sen eteläpuolella sijaitsevan Oleškyn kaupungin alueella.[586] Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä esittää viestinnässään, että Ukrainan vastahyökkäys olisi epäonnistunut. ISW huomauttaa kuitenkin, että mittavien sotilasoperaatioiden kuten Ukrainan vastahyökkäyksen onnistumista tai epäonnistumista ei voida arvioida vielä päivän tai viikon kuluttua.[586][587]

Operaationsa turvaamiseksi Ukrainan sotilallinen ja valtiollinen johto esittivät viestimille ja sosiaalisen median käyttäjille toivomuksen, ettei Ukrainan vastahyökkäyksen yksityiskohtaisesta tilanteesta tai sen jatkumisesta esitettäisi tarkkoja tilannetietoja tai ennusteita.[587]

Syyskuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torstaina 1. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n voimalaturvallisuutta sotatilan aikana arvioivia asiantuntijoita saattajineen Zaporižžjan ydinvoimalan rakennuksen katolla tarkistamassa tulituksen vaurioittamaa kattoa.

YK:n erityisjärjestö IAEA:n 14-henkisen asiantuntijavaltuuskunnan raportoitiin saapuneen Zaporižžjan ydinvoimalaan. Valtuuskunnan tehtävänä on arvioida ydinvoimalan toimintaa ja turvallisuutta. Asiantuntijat tekivät torstaina ensimmäisen tiedonkeruukierroksen voimalaitosalueella. Toimikunta on ilmoittanut aikovansa muodostaa pysyvämmän, Zaporižžjan ydinvoimalaan jäävän IAEA:n tarkkailuryhmän.[588][589]

Venäjä esitti väitteen, että 60 ukrainalaista sotilasta olisi noussut samana aamuna maihin 1-2 kilometriä venäläisten miehittämällä alueella sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan ulkopuolella. Väitteen mukaan ukrainalaissotilaat olisivat yrittäneet vallata ydinvoimalan. Valtausyrityksen torjumiseksi Venäjä olisi käyttänyt myös ilmavoimia. Ukraina väitti puolestaan venäläisjoukkojen tulittaneen ydinvoimalan aluetta kranaatein. Pitäviä todisteita väitteiden paikkansapitävyyden osoittamiseksi ei esitetty.[590]

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) kiinnitti huomiota ukrainalaisten, Venäjälle tai sen kontrolloimille alueille pakkosiirrettyjen pakolaisten kohteluun. Pakolaisia viedään Venäjän tai sen kontrolloimien nukkevaltioiden ylläpitämille suodatusleireille, joissa etenkin Ukrainan kulttuurille ja puolustukselle myötämielisiä kohdellaan ankarammin. Heitä pelotellaan, kuulustellaan, yksityisyyden suojan vastaisesti heidän yksityisomaisuutensa ja puhelimensa tutkitaan, heidän biometriset tietonsa ja valokuvansa otetaan, ja heidät voidaan pakkosiirtää Venäjälle tai toiselle paikkakunnalle miehitysalueella.[591][592] Sodan lakien mukaan sotaa pakenevia siviilejä ei saa pakottaa tai pakkosiirtää mihinkään maahan; tämä teko on sotarikoksen lisäksi mahdollinen rikos ihmisyyttä vastaan. Siviileille pitää turvata mahdollisuus poistua haluamaansa suuntaan, myös Ukrainan puolelle, mitä mahdollisuutta ei esimerkiksi monille Mariupolista lähteneille ole annettu.[592]

Perjantaina 2. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainalaiset viestimet syyttivät Venäjää siitä, ettei ukrainalaisia tai riippumattomia ulkomaalaisia toimittajia päästetty rapotoimaan YK:n IAEA:n tarkastuskäynnistä paikan päällä Zaporižžjan alueen Enerhodarissa. Lisäksi ukrainalaisten ja ulkomaalaisten toimittajien viestiyhteyksiä ydinvoimalan läheisessä Enerhodarin kaupungissa estettiin elektronisella häirinnällä. Sen sijaan venäläisten valtiollisten viestimien sallittiin sekä kuvata että lähettää uutisvirtaa myös ydinvoimalan alueelta ja kaupungista. [593] IAEA ilmoitti, että kaksi sen tarkastajaa jää seuraamaan ydinvoimalan teknistä ja turvallisuustilannetta pysyvästi.[594]

Ukrainan asevoimat tiedotti, että se oli iskenyt täsmäasein H’ersonin ja Enerhodarin kaupunkien läheisyydessä sijanneisiin venäläisjoukkojen tykkeihin, asevarastoon ja sotilaskeskittymään.[595][596] Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä oli ennen IAEA:n tarkastajien saapumista siirtänyt noin 100 sotilaallista laitetta pois ydinvoimalan alueelta läheiselle teollisuuslaitoksella ja asuinalueille.[597]

Ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjän uusien sotilaiden värväysyritykset Venäjän Ukrainassa menettämien sotilaiden tilalle ovat epäonnistuneet Pietarin seudulla heinä-elokuussa. Tästä syystä Pietarin kuvernööriä Aleksandr Beglovia on ryhdytty parjaamaan venäläisviestimissä.[596]

Lauantaina 3. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti, ettei se jatka maakaasun toimituksia Nord Stream 1 -kaasuputken huoltotauon jälkeen Saksaan, väittäen syyksi siirtoputken pumppausaseman turbiinin öljyvuotoa. Korjauksen kestoa Gazprom ei ole ilmoittanut. Pumppausaseman laitetoimittaja Siemens Energy kuitenkin tyrmäsi väitteen, koska pumppauasemalla on useita vaihtoehtoisia turbiineja ja öljyvuotojen korjaaminen on rutiinitoimenpide, jonka takia kaasuntoimitusta ei tarvitse katkaista.[598] Venäjän kaasutoimituksen esto ei olisi tällöin tekninen asia.

Sunnuntaina 4. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan tietotoimisto Ukrinformin mukaan venäläiset tulittivat Kah’ovkan tekojärven vastarannalla (pohjoispuolella) sijaitsevaa Ukrainan Nikopolin piiriä Zaporižžjan ydinvoimalan lähistöltä ammutulla raketinheitintulella. Väitteen vakuudeksi julkaistiin yöllinen telegram-video, joka tukee väitettä.[599]

Maanantaina 5. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatushautomo ISW:n mukaan venäläiset sotabloggaajat ovat myöntäneet, että Ukrainan vastahyökkäys alkaa tuottaa tulosta. Ukraina olisi heidänkin mukaansa vallannut esimerkiksi Hersonin alueen pohjoisosassa sijaitsevan Vysokopilljan taajaman takaisin venäläisjoukoilta. Myös Venäjän puolustusministeriön viestinnän sävy oli ISW:n mukaan muuttunut niin, että nyt se raportoi ukrainalaisten suurista henkilö- ja kalustotappioista täydellisen tappion sijaan.[600]

EU:n ulkoasioiden edustaja Josep Borrel varoitti, että EU-maiden omat asevarastot ovat pienentyneet merkittävästi Ukrainalle annetun aseavun vuoksi. Hänen mukaansa EU-maiden tulee täydentää asevarastonsa ja suosittelee, että maat tekisivät koordinoivaa yhteistyötä.[601]

Tiistaina 6. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n erityisjärjestö, Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA julkisti 50-sivuisen arvioraporttinsa Ukrainan ydinvoimaloiden turvallisuustilanteesta Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan ja Ukrainassa vallitsevan sotatilan aikana.[602][603] Raportti oli järjestyksessään toinen; edellinen julkaistiin huhtikuun loppupuolella.[602] Raportissa esitettiin huoli Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kestämättömästä tilanteesta ja ydinvoimalan alueella havaituista vaurioista. Raportti ei selvennä vaurioiden aiheuttajaa.[604] Voimalan kahdessa turbiinihallissa oli venäläistä sotilaskalustoa ja esimerkiksi venäläisen Rosatomin seniorihenkilökunta saattaisi läsnäolollessaan puuttua ydinvoimalan henkilökunnan normaaleihin komentosuhteisiin ja häiritä ydinvoimalan operatiivista työnkulkua. Ydinvoimalassa oleva sotilashenkilöstö esti operatiivisen henkilökunnan pääsyn osaan ydinvoimalasta. Esimerkiksi hätätilannekeskus oli venäläissotilaiden valtaama eikä korvaavaa varahätätilannekeskusta oltu turvattu varavoimanlähteillä, riippumattomalla ilmastoinnilla eikä siellä ollut tehokkaaseen hätätilanneviestintään tarvittavaa internetyhteyttä. IAEA:n mukaan venäläisten toiminta oli siten luonut olosuhteet, joissa riski on kasvanut sille, ettei ydinvoimalan operatiivinen henkilökunta pystyisi vastaamaan hätätilanteessa tarpeellisella tavalla. [605][602] IAEA esitti demilitarisoidun turvallisuusvyöhykkeen perustamista ydinvoimalan ja sen lähiympäristön alueelle.[603][602] Turvallisuusvyöhyke perustetaisiin askeleittain. Ensin sotilaallinen toiminta alueella tulisi lopettaa, sitten venäläissotilaiden vetäytyä turvallisuusvyöhykkeeltä samalla kun ukrainalaisten sotilaiden saapuminen alueelle estettäisiin. Tämä demilitarisoitu alue turvattaisiin.[604]

Muun muassa yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW totesi päiväkohtaisessa tilanneanalyysissaan, että Ukrainan joukot olisivat onnistuneet murtautumaan venäläisjoukkojen rintamalinjan läpi Harkovan alueen itäosan rautatien risteyspaikkakunta Balaklijan kaupungin pohjoispuolella ja työntämään maahantunkeutujan joukkoja merkittävsti pohjoiseen Ševtšenkoven suuntaan. Vetäytyneet venäläisjoukot olisivat tuhonneet siltoja esimerkiksi Balaklijan lähistöltä hidastaakseen ukrainalaisjoukkoja etenemistä.[605][604]

Venäläistulituksen Donetskin alueella tuhoamaa Kurah’oven 2. lukiota.

Venäjän miehityshallinnon Berdjanskin satamakaupunkiin asettamaan paikallisjohtajaan kohdistui autopommi-isku, jossa komendantti loukkaantui vakavasti.[606]

Ukranan asevoimien mukaan se oli "likvidoinut" jo yli 50 000 venäläisjoukkojen sotilasta helmikuun 24. päivän jälkeen.[607] Osa tiedotusvälineistä tulkitsee tämän surmansa saaneiden sotilaiden määräksi (esim. Ukrinform), toiset surmattujen tai haavoittuneiden yhteismääräksi.

Venäjän uutisoitiin kärsivän asetarvikepulasta. Se ostaa tässä tilanteessa tykistön ammuksia ja raketteja Pohjois-Koreasta.[608]

Keskiviikkona 7. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukraina esitti evakuointikehotuksen ukrainalaisille ydinvoimalakaupunki Enerhodarin asukkaille oman turvallisuutensa vuoksi. Ukrainan mukaan venäläisjoukot tulittivat kaupunkia, joka on sotatoimien seurauksena jäänyt vaille sähköä. Venäjä puolestaan kiisti tämän väittäen tulituksen olevan peräisin ukrainalaisten puolelta. [609]

Ukrainalaisjoukot saivat Balaklijan kaupungin piiritetyksi.[610]

Torstaina 8. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina olisi vapauttanut Balaklijan kaupungin venäläismiehittäjistä.[611] Zelenskyin tavannut Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken julkisti Yhdysvaltain seuraavan, 2,2 miljardin dollarin tukipaketin. Tästä miljardi menee Ukrainalle ja loput muihin maihin sodan vaikutusten helpottamiseksi.[612]

YK esitti huolensa siitä, että se on saanut uskottavaa näyttöä ilman huoltajaa olevien ukrainalaisten lasten pakkokarkoituksista Venäjälle tai miehitysalueille ja heidän rekisteröimisestä Venäjän kansalaisiksi. Myös ukrainalaisten niin sanotuissa suodatusoperaatioissa Venäjän joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin.[612]

Ukrainan asevoimat on ajatushautomo ISW:n mukaan onnistunut etenemään 8. syyskuuta mennessä 50 kilometriä Venäjän aiemmin miehittämällä Harkovan alueen itäosissa Izjumin pohjoispuolella Kupjanskin suunnalla. Ukrainan menestys ja Venäjän asevoimien joukkojen hätäinen ja osin koordinoimaton vetäytyminen sekä venäläisen asevoimien viestinnän vaikeneminen tilanteesta sai monet venäläiset sotabloggaajat kritisoimaan venäläistä sodanjohtoa ja joukkojen koordinointia. [613]

Hersonin alueella ukrainalaisjoukot ovat edenneet vastahyökkäyksen aikana oman viestintänsä mukaan askelittain, rintamalinjan lohkosta riipuen kahdesta useaan kymmeneen kilometriin. Iskuja venäläisten sotilaallisiin pintaviestintäverkkoihin, komentokeskuksiin ja asevarikkoihin on jatkettu. Venäläiset olivat rakentaneet useita siltoja korvaavia ponttoonilauttayhteyksiä Dneprin yli. Ukrainalaiset olivat tuhoneet edellisyönä kaksi venäläisten Dneprin ja Inhuletsjoen ylittävää ponttoonisiltaa. Sodan molemmat osapuolet esittivät väitteitä vastapuolen suurista tappioista ja joukkojen vetäytymisistä joillain rintamalinjan lohkoilla.[613]

Yhdysvaltalaiskenraali Mark Milleyn mukaan ukrainalaiset ovat - pienemmästä asevoimimien henkilöstömäärästä ja aseiden lukumräästä huolimatta - torjuneet kaikki Venäjän hyökkäyssodalleen asettamat keskeiset tavoitteet. Milley mielestä Ukrainan asevoimat ovat osoittaneet ylivoimaista taktista pätevyyttä, taistelutahtoa, tahtoa puolustaa kotimaataan ja taistella vapautensa puolesta. [611]

Perjantaina 9. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanpankin raportin mukaan tähänastisten sodan aiheuttamien tuhojen korjaaminen Ukrainassa maksaa lähes 350 miljardia dollaria. Tämä on suuruudeltaan 1,6 kertaa Ukrainan vuoden 2021 bruttokansantuote. Summasta 105 miljardia dollaria tarvitaan välittömiin rakentamishankkeisiin, kuten tuhansien tuhottujen tai vahingoitettujen koulujen ja 500 sairaalan tai terveyskeskuksen uudelleenrakentamiseen.[614] Ukrainalaisarvion mukaan Venäjän maahantunkeutumisen aikana on tuhoutunut lisäksi noin 140 000 asuinrakennusta kokonaan tai osittain.[615]

Venäjän tykistötulen jälkiä Harkovassa 9. syyskuuta 2022.
Harkovan alueen taisteluja: Ukrainan vastahyökkäys (siniset nuolet) syyskuussa 2022 (englanniksi).

Venäjä iski tykistöllä Harkovan asuinalueell, osuen muun muassa toimisto- ja asuinrakennuksiin sekä päiväkotiin. Tulituksessa kymmenen siviiliä loukkaantui, mukaan lukien kolme lasta.[616]

Lauantaina 10. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimien joukot ovat Harkovan alueella saapuneet Kupjanskiin ja saavuttaneet ainakin kaupungin länsiosan ja keskustan.[617][618] Lähteet eivät kuitenkaan kerro vielä selkeästi, ovatko joukot edenneet myös Oskiljoen yli kaupungin itäosiin ja sen eteläpuoleiseen Kupjansk-Vuzlovyin taajamaan. Oskiljoen itäpuolella kulkee huomattava osa Kupjanskin piirin keskeisistä rautatie- ja maantieyhteyksistä.[619]

Useiden lähteiden ja myös Venäjän puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot olisivat vetäytyneet tai vetäytymässä myös Izjumista, joka oli vaarassa joutua lähestyvien ukrainalaisjoukkojen motittamaksi. Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan venäläiset ovat kehoittaneet siviiliväestöä evakuoitumaan ”ihmishenkien pelastamiseksi” (Venäjälle).[618]

Moskovasta tuli toinen venäläinen suurkaupunki, jonka yhden kaupunginosan valtuutetut vaativat Venäjän presidentti Putinin eroa kuluvalla viikolla.[620][621]

Sunnuntaina 11. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen viimeinenkin reaktori on pysäytetty ja kytketty pois sähköverkosta ydinturvallisuuden takaamiseksi. Laitokselle on saatu varavoimalinja, jolla sähkönsaatia turvataan polttoaineen jäähtymisen aikana. Esimerkiksi Ranskan presidentti vaati Venäjää poistamaan sotilaansa ydinvoimalan alueelta.[622]

Tulipalo sähköasemalla Harkovassa Venäjän tulituksen seurauksena (11.9.2022).

Venäjä iski ohjuksilla tai tykistöasein useilla Ukrainan alueilla siviiliyhteiskunnan perusrakenteita, kuten sähköhuoltoa ja vedenjakelua kohtaan. Harkovan alueella sähköt ja vedenjakelu oli poikki monin paikoin Harkovan miljoonakaupungissa ja muilla paikkakunnilla.[622] Myös Dnipropetrovskin, Donetskin, Sumyn ja Zaporižžjan alueilla oli laajoja sähkökatkoja Venäjän iskujen seurauksena.[623]

Useita Harkovan alueen pohjoisosien asutuskeskuksia raportoitiin vapautetun venäläismiehittäjistä: esimerkkinä Vovtšanskin kaupunki. Meduzan mukaan Venäjä olisi ollut vetäytymässä 11. syyskuuta Harkovan alueen pohjoisosista yleisesti Oskiljoen länsipuolelta.[624] Paikoitellen vetääntyvät venäläissotilaat ovat varastaneet myös yksityisautoja. [625]

Maanantaina 12. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan presidentti kertoi maansa vallanneen takaisin yli 6 000 neliökilometriä Ukrainan maaperää syyskuun alun jälkeen.[626] Maanantaina viestittiin yli 20 kaupungin, taajaman tai kylän vapauttamisesta.[627] Ukraina vahvisti saaneensa haltuunsa muun muassa Svjatohirskin kaupungin Donetskin alueen pohjoisosassa.[628]

Edellisenä viikonloppuna vapautetussa Izjumin kaupungissa on kuollut edellisen kuuden kuukauden aikana ainakin 1 000 ihmistä. Uhrimäärä voi olla suurempikin, tarkkaa tietoa ei vielä ole.[627] Kaupunki kuuluu niihin paikkakuntiin, josta esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimisto (OHCHR) ei ollut saanut luotettavia tietoja siviiliuhrien määrästä sotatoimien ja Venäjän miehityksen aikana.[629]

Tiistaina 13. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhoi Su-30SM -hävittäjien toisessa siivenkärjessä on häirintälähetin, joka on osa hävittäjän elektronista puolustusjrjestelmää. Tälläinen lähetin löytyi Harkovan alueelle pudotetusta venäläiskoneesta. Löytö kiinnostaa Nato-maiden sotilastekniikan tutkijoita.[630]

Venäläisjoukot ovat pikaisen vetäytymisensa aikana jättäneet jälkeensä erittäin huomattavan määrän käyttökelpoista aseistusta ja ammuksia. Mukana on myös raskasta ja modernia kalustoa. Joidenkin arvioiden mukaan tämä ”venäläinen aseapu” ylittäisi määrältään jopa Ukrainan Yhdysvalloilta saaman aseavun määrän.[631] Harkovan alueen vastahyökkäyksessä Ukraina sai viikon aikana haltuunsa yli 200 kulkuneuvoa. Näiden joukossa on verkkosivusto Oryxin mukaan monia miehistönkuljetusvaunuja ja tankkeja.[632]

Ukrainan asevoimat kertoi, että se oli todennäköisesti pudottanut Kupjanskin lähellä Venäjän elokuussa Iranista hankkiman aseistetun, kohteeseen ohjattavan ammuslennokin (”itsemurhadrooni”)[c], joka oli mahdollisesti mallia Shahed-136.[633][634]

Alustavien tietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot olisivat poistuneet Luhanskin alueen Kreminnan kaupungista. Ukrainalaiset partisaanijoukot olisivat nostaneet Ukrainan lipun salkoon Kreminnassa.[635] Kaupunki ei kuitenkaan ole vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.

Keskiviikkona 14. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki yllätysvierailun Izjumiin ja osallistui siellä juhlalliseen Ukrainan lipun nostoon. Zelenskyi kertoi, että maan koillisosan vastahyökkäyksessä olisi vapautettu tähän mennessä noin 8 000 neliökilometrin alue miehittäjistä. Monet vapautetut asutuskeskukset ovat pahoin tuhoutuneita ja suuri jälleenrakennustyö on edessä. Miehityksen aikana tapahtuneiden sotarikosten selvittely on käynnistymässä. [636]

Ukrainalaistietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot ovat käskeneet sulkemaan mobiilidataliikenteen miehitetyltä Luhanskin alueelta.[636]

Venäläisistä lentokoneista ammuttiin kahdeksan ohjusta Dnipropetrovskin alueen Kryvyi Rihin kaupungin vesiverkoston patoja kohtaan näitä rikkoen. Ukranalaisten mukaan venäläiset yrittävät teolla katkaista talousveden saantia, synnyttää tulvia kaupunkiin ja aiheuttaa paniikkia.[637] Iskulla nostettiin myös Inhuletsjoen pintaa, joka saattaa vaikuttaa sodan osapuolten etenemismahdollisuuksiin joen alajuoksulla Hersonin alueella.

Ukrainalaiset ovat pidättäneet Harkovan alueella venäläisopettajia, jotka ovat tulleet Ukrainaan Venäjältä ja altistaneet ukrainalaislapsia miehityshallinnon tavoitteiden mukaiseen venäläistämis­opetukseen. Opettajilla saattaa olla edessään pitkät vankeusrangaistukset. Venäjän pyrkimyksenä on ollut hävittää ukrainalaisten tunne omasta historiastaan, kansallisuudestaan ja kielestään.[638]

Torstaina 15. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovassa vierailleen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan EU:n jäsenmaiden on välttämättömän tärkeää antaa Ukrainalle sellaista aseapua, jota he tarvitsevat puolustautuakseen. Von der Leyen sanoi haluavansa myös Vladimir Putinin Kansainväliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista.[639]

YK:n kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n johtokunta antoi päätöslauseman, joka vaatii Venäjää lopettamaan Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen miehityksen.[639]

Venäjä teki 33 raketti-iskua Ukrainassa sijaitseviin sotilaallisiin ja siviilikohteisiin yli 20 paikkakunnalla Dnipropetrovskin, Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin, Harkovan ja Mykolajivin alueilla.[639]

Joukkohaudan tutkimukset alkoivat perjantaina 16. syyskuuta 2022.

Perjantaina 16. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkovan alueen Izjumista on löytynyt miehityksen aikainen joukkohauta, johon on haudattu noin 450 kuollutta. Poliisin ensiarvion mukaan uhreista enemmistö on siviilejä.[640] Venäläisten jäljiltä on löytynyt myös kidutuskammioita ainakin Vovtšanskista, Kupjanskista, Balaklijasta ja Izjumista.[641][642]

Ajatushautomo ISW:n mukaan Ukrainan asevoimat olisi saanut vallattua takaisin koko Kupjanskin, eli myös Oskiljoen itäpuolisen osan. Tällöin osa venäläissotilaiden huoltoa palvelleesta läntisemmästä rautatieyhteydestä Belgorodin alueen Valuikista Donbassiin olisi samalla saatu ukrainalaishallintaan. Ukrainalaisjoukot jatkavat taistelua Oskiljoen itäpuolella.[641][619]

Lauantaina 17. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian puolustusministeriön tiedotteessa arveltiin, että Venäjällä ei ole välttämättä tarpeeksi reserviläisiä tai taistelutahtoa mahdolliseen vastahyökkäykseen Ukrainaan vastaan Luhanskin alueella.[643]

EU-puheenjohtajamaa Tšekki kertoi vaativansa sotarikostuomioistuinta perustettavaksi, jonka avulla tutkittaisiin Izjumin löytyneita ja mahdollisesta sotarikoksista johtuneita joukkohautoja.[644][645]

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) kertoi, että Zaporižžjan ydinvoimala kytkettiin jälleen sähköverkkoon, kun yksi sen neljästä ulkoisesta voimalinjoista saatiin korjattua.[646]

Sunnuntaina 18. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän valtaamassa Hersonin kaupungissa sijaitsevasta puuvillatehtaasta kuultiin ainakin neljä voimakasta räjähdystä.[647]

Venäjän Iranista ostamilla Shahed-136 -drooneilla (räjähtävä lennokki, itsemurhadrooni), joita venäläiset kutsuvat Geran-2:ksi (ven. Герань-2) on tuhottu useita Ukrainan asevoimien tykkejä ja ainakin kaksi miehistönkuljetusvaunua ainakin Harkovan alueen koillisosassa. Tätä räjähtävää droonia on hankala torjua sen matalalle ohjelmoidun lentoradan vuoksi.[648]

Maanantaina 19. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Izjumin haudasta oli maanantaihin mennessä kaivettu ylös 146 ruumista, joista suurin osa oli siviilejä.[649] Venäjän tukemat separatistit väittivät 13 ihmisen kuolleen ja useiden loukkaantuneen tykistötulen seurauksena Donetskin kaupungissa.[649]

Tiistaina 20. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa Venäjän toimia vastaan Ukrainassa.[650] Slovenian kerrottiin lähettävän Ukrainalle 28 käytettyä Neuvostoliiton aikaista panssarivaunua osana Saksan kanssa tehtyä sopimusta.[651]

Venäjän duuma hyväksyi tiistaina lakiesityksen, joka tulisi tiukentamaan rangaistuksia liikekannallepanon aikana. Rangaistusten tiukennukset koskevat muun maussa rintamakarkuruutta.[652]

Keskiviikkona 21. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon ja syytti länsimaita siitä, että nämä olisivat pyrkimässä tuhoamaan Venäjän.[653] Euroopan unionin kerrottiin suunniteltavan vastatoimia Putinin julistettua osittaisen liikekannallepanon.[654] Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että osittainen liikekannallepano koskee 300 000:ta reserviläistä.[655][656]

Yleisradio arvioi, että liikekannallepano koskee enimmäkseen matalasti koulutettuja, syrjäseuduilta värvättäviä taistelijoita ja vähemmistökansallisuuksia.[657] Seuraavalla viikolla Ukrainan presidentti Zelenskyi totesi saman mainiten, että Venäjä käyttää osittaista liikekannallepanoa alkuperäiskansojen tuhoamiseen. Esimerkiksi Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla suurin osa kutsuntakirjeistä on annettu nimenomaan tataareille, Zelenskyi sanoi. Hänen mukaansa samoin on toimittu myös muiden alkuperäiskansojen kohdalla Venäjällä Kaukasuksen ja Siperian alueilla.[658] Suomen puolustustusministeriön tiedustelusta vastaava neuvotteleva virkamies kenraalimajuri Harri Ohra-aho, joka on entinen Suomen puolustustusvoimien tiedustelupäällikkö, totesi, että rivimiesten värväys osuu Venäjän reuna-alueille ja muihin kansoihin kuin etnisiin venäläisiin.[659]

Torstaina 22. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zelenskyi kehotti torstaina pidätetyssä puheessaan venäläisiä jatkamaan protestointia Putinin julistamaa osittaista liikekannallepanoa vastaan.[660] Zelenskyi väitti myös puheessan, että Ukrainassa olisi jo kuollut yhteensä 55 000 venäläissotilasta.[661]

Perjantaina 23. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisiä Venäjän syyskuun 2022 liikekannallepanossa kutsun saaneita miehiä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Jaltassa.

Venäjän järjestämät ja vilpillisinä pidetyt kansanäänestykset alkoivat Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa perjantaiaamuna.[662][663] Äänestykset koskevat Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittämistä Venäjään.[663][664]

Yhdistyneiden kansakuntien tutkijoista koostuvan ryhmän mukaan Ukrainassa on tehty sotarikoksia, joihin kuuluvat muun muassa kidutus ja siviilikohteiden pommittaminen.[665][666]

Ukraina kertoi ampuneensa alas muun muassa yhden venäläisen Suhoi Su-25 -hävittäjän sekä seitsemän iranilaisvalmisteista droonia, joista kuusi oli kohteeseen ohjattavaa, räjähdyspanoksella varustettua Shahed-136-”itsemurhadroonia” ja yksi monikäyttöinen, Qods Mohajer-6 -mallin lennokki.[667][668]

Lauantaina 24. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti määräyksen, joka vapautti ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavat opiskelijat osittaisesta liikekannallepanosta.[669]

Venäjä teki uusia ohjusiskuja Zaporižžjan kaupunkiin. Iskut aiheuttivat ainakin yhden tulipalon ohjuksen osuttua asuintaloon ja ainakin yhden ihmisen kuoleman.[670]

Sunnuntaina 25. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladimir Putin julistama osittaisen liikekannallepanon jälkeen Suomeen oli saapunut Venäjältä sunnuntain aikana yli 7 500 ihmistä.[671] Ukrainan valtion hätäpalvelu kertoi, että sunnuntaihin mennessä Izjumista oli löydetty yli 447 ruumista.[672]

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että Ukraina oli vastaanottanut tuntemattoman määrän NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, jotka Yhdysvallat oli ostanut Ukrainalle.[673]

Maanantaina 26. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukraina kertoi Venäjän tehneen Odessaan kaksi lennokki-iskua, jotka aiheuttivat muun muassa ammusvaraston räjähdyksen.[674] Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi yhdysvaltalaisen CBS-kanavan haastattelussa, että Izjumista löydettiin kaksi uutta hautaa, joissa on satoja ruumiita.[675][676]

Ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (1852) tuhoutui osittain ja syttyi palamaan Kupjanskissa Venäjän tykistötulen seurauksena 26. syyskuuta 2022.

Venäjän ortodoksinen kirkon patriarkka Kirill kertoi, että Ukrainassa taistelleet tai kuolleet venäläissotilaat saavat synninpäästön.[677] Yli 260 000 ihmisen on kerrottu lähteneen Venäjältä osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen.[678]

Tiistaina 27. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimien pääesikunta kertoi Venäjän miehitysjoukkojen sulkeneen Hersonin alueen miehitetyn osan rajan.[679] Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) ilmoitti olevansa huolissaan Ukrainan ihmisoikeustilanteesta Venäjän hyökättyä sinne.[680] Ihmisoikeustoimiston mukaan hyökkäys on johtanut muun muassa sotarikoksiin, kuten teloituksiin, ja molemmat valtiot ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin.[680][681]

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi, että hänen edellisellä viikolla antamansa julistus liikekannallepanosta voi koskea myös venäläisiä maanviljelijöitä.[682] Sittemmin esimerkiksi Suomen puolustusministeriön tiedustelusta vastaava kenraalimajuri Harri Ohra-aho on arvioinut, ettei Venäjällä kyseessä olisikaan osittainen vaan vaiheittainen yleinen liikekannallepano. Sen ensimmäisessä vaiheessa palvelukseen kutsuttavien yhteismäärä olisi 1,2 miljoonaa.[683]

Ukrainan asevoimat vapautti Harkovan alueen rautatieliikenteelle keskeisen Kupjansk-Vuzlovyin taajaman.[684]

Maanantaina Ruotsin ja Tanskan talousalueella vaurioituneeksi raportoitujen, Venäjältä Saksaan johtavien Nord Stream 1 -kaasuputkien seudulla on havaittu samoihin aikoihin räjähdyksiä. Kaasuputkien vaurioitumisen syynä voi siksi olla sabotaasi.[685]

Keskiviikkona 28. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä tulitti Harkovan kaupunkia yön aikana ohjuksilla aiheuttaen ainakin 180 00n henkilöön vaikuttavan sähkökatkoksen.[686]

Muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen totesivat, että sabotaasi voisi olla syynä Nord Stream 1 -kaasuputkien vuodoille.[687] Stoltenberg syytti kaasuputkien vuodoista Venäjää.[688] Saksan viranomaisten mukaan molemmat kaasuputket ovat joutuneet käyttökelvottomiksi.[689]

Venäjän hallitus ilmoitti lopettavansa passien myöntämisen niille, joita Putinin julistama osittainen liikekannallepano koskee.[690][691] Zaporižžjan venäläismielinen miehityshallinto pyysi alueen liittämistä Venäjään niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen.[692]

Torstaina 29. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hallitus ilmoitti, että Suomen rajat suljetaan venäläisiltä turisteilta.[693][694] Hallituksen päätöksen mukaan toimet rajalla alkavat heti keskiyöllä.[695] Rajan sulkemiseen kerrottiin kuuluvan poikkeuksia: Suomeen saa vielä saapua muun muassa tapamaan perhettä tai opiskelemaan.[694][693]

Venäjän presidentti Putinin tiedottaja kertoi, että Venäjä aikoo liittää neljä sen miehittämää Ukrainan alueiden osaa Venäjään perjantaina. Tämä tapahtuisi niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen ja että allekirjoitus alueiden liittämiseksi tapahtuisi perjantaina kello 15 Moskovan aikaa.[696][697] Venäjä miehittää osia Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueista[696] sekä pientä osaa Mykolajivin alueesta, muttei mitään aluetta kokonaisuudessaan.

Muun muassa Romania ja Bulgaria ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Venäjältä.[698]

Perjantaina 30. syyskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti ukaasit eli presidentin asetukset, joiden mukaan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet liitettäisiin Venäjään alueilla pidettyjen ”kansanäänestysten” jälkeen.[699][700][701] Putin myös totesi, että Venäjä aikoo puolustaa uusia alueitaan kaikin keinoin ja että ukrainalaiset revittiin irti Venäjästä Neuvostoliiton hajottua.[702][703] Zelenskyi kertoi, että Ukraina ei tule neuvottelemaan Venäjän kanssa niin kauan kuin Putin on vallassa.[704] Putin kertoi aikaisemmin perjantaina Venäjän olevan valmiina neuvotteluihin.[705]

Suomen tasavallan presidentti kommentoi Putinin puhetta Ukrainan alueitten liittämisestä Venäjään ja kertoi sen olleen ”pahinta laatua”.[706]

Lokakuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 1. lokakuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukraina asevoimien tiedottaja Serhi Tšerevatyi ilmoitti ukrainalaisjoukkojen piirittäneen Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan Donetskin alueella sijaitsevan Lymanin kaupungin, jota Venäjä on miehittänyt keväästä asti.[707][708] Ukrainan mukaan kaupungissa on motissa yli 5 000–5 500 venäläistä sotilasta, joista osa on yrittänyt paeta.[707] Ukrainalaiset joukot nostivat Ukrainan lipun Lymaniin johtavalle kyltille.[708] Ukraina ilmoitti myös vallanneensa kaksi Lymanin lähellä sijaitsevaa kylää takaisin.[707]

Ukrainan asevoimien tiedottaja ilmoitti myöhemmin lauantaina, että ukrainalaiset joukot oivat onnistuneet pääsemään Lymanin kaupunkiin.[709]

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin lauantaina, että Venäjän joukot olisivat jo vetäytyneet Lymanin kaupungista välttääkseen ukrainalaisten piirityksen.[710]

Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreml vastasi iltapäivällä 25. helmikuuta Ukrainan neuvottelupyyntöön ja kertoi Venäjän olevan valmis lähettämään neuvotteluvaltuuskunnan Minskiin keskustelemaan Ukrainan neutraalista statuksesta.[711][712] Venäjä vaati kuitenkin Ukrainaa laskemaan heti aseensa ehtona neuvottelujen aloittamiselle.[713] Lauantaina välittäjiksi tarjoutuivat yhdessä Azerbaidžanin presidentti İlham Əliyev ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.[714] Lopulta maiden väliset aseleponeuvottelut saatiin alkuun Valko-Venäjän isännöiminä 28. helmikuuta. Homelin rajamaakunnassa käydyissä viiden tunnin neuvotteluissa Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeri Oleksi Reznikov ja Kansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Davyd Arah’amija.[715] Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski, ja siihen kuului myös duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski.[716][717][718]

Myös 3. maaliskuuta käyty toinen neuvottelukierros Valko-Venäjän Brestin maakunnassa päättyi ilman sopimusta tulitauosta. Evakuointikäytävien järjestämisestä kuitenkin päästiin sopimukseen. Ukrainan presidentin edustaja Myh’ailo Podoljak oli Brestin neuvottelujen alla kertonut, että Ukrainan ensisijaiset tavoitteet olivat välitön tulitauko, aseleposopimus evakuointikäytävien avaaminen siviilejä varten. Aiemmin Ukraina oli vaatinut venäläisten joukkojen vetäytymistä maasta. Podoljak kertoi, että he eivät saavuttaneet haluamiaan tuloksia.[87][719] Ulkoministeri Lavrov puolestaan sanoi Venäjän pysyvän vaatimuksissaan, mitä Ukrainan demilitarisointiin tuli. Se myös halusi takeet Ukrainan liittoutumattomuudesta.[720][721]

Samaan aikaan maiden johtajat olivat vähemmän diplomaattisia. Zelenskyi vannoi kostoa Venäjälle ja Putin totesi erikoisoperaation etenevän aikataulussa ja suunnitelman mukaan.[722]

Mitä Venäjän vaatimuksiin tässä vaiheessa tuli, Sergei Lavrov oli edellisenä päivänä Al Jazeeralle antamassaan haastattelussa sanonut Venäjän haluavan separatistialueitten itsenäisyyden tunnustamista ja Ukrainan aseriisuntaa.[39]

”Venäjä ei tule sallimaan Ukrainan hankkivan ydinaseita”[723], hän myös sanoi. Edellisillä lauseillaan Lavrov viittasi Zelenskyin Münchenin turvallisuuskokouksessa pitämään puheeseen[d] ja väitettyihin bioaseohjelmiin. Lavrov sanoi Venäjän tunnustavan Zelenskyin Ukrainan lailliseksi presidentiksi.[40]

Toisen neuvottelukierroksen jälkeen Venäjän vaatimukset olivat selkeytyneet seuraavasti:

  1. Krimin tunnustaminen osaksi Venäjää
  2. Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen itsenäisyyden tunnustaminen
  3. Takeet Ukrainan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, ennen kaikkea mitä tulee Naton jäsenyyteen
  4. Ukrainan riisuminen väitetyistä joukkotuhoaseista
  5. Etnisten venäläisten oikeuksien turvaaminen Ukrainassa (äärinationalistien väitetyn vaikutusvallan epääminen).

[39][40]

Käytännössä Venäjä ei ollut luopunut mistään tavoitteistaan, joita Putin oli julkisesti sodalle asettanut.[32]

Neuvottelujen kolmas kierros Valko-Venäjällä 7. maaliskuuta päättyi ilman merkittäviä tuloksia.[724] Ranskan ja Saksan johto kävivät myös tuloksettomia neuvotteluja Putinin kanssa aselevon aikaansaamiseksi.[151]

10. maaliskuuta neuvottelut siirtyivät Turkin Antalyaan. Niitä isännöi maan ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu, ja neuvottelijoina olivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba. Al Jazeeran mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjä lähetti hallituksen ministeriedustajan neuvotteluihin, ja myös ensimmäinen kerta, kun Lavrov vieraili ulkomailla länsimaiden matkustusrajoitteiden alkamisen jälkeen. Çavuşoğlun mukaan tarkoituksena oli valmistella Zelenskyin ja Putin kahdenvälistä tapaamista.[725] Tapaamista pidettiin täysin epäonnistuneena, eikä Ukraina saanut tavoittelemaansa 24 tunnin tulitaukoa ja evakuointikäytävää piiritettyyn Mariupoliin.[726] Kuleba ei katsonut Lavrovilla olleen valtuuksia mihinkään sopimuksiin ja syytti tätä vanhan narratiivin toistamisesta. Lavrov puolestaan totesi Putinin olevan valmis keskustelemaan henkilökohtaisesti ja syytti länttä Venäjän pakottamisesta sotaan Venäjän turvallisuuden vuoksi.[725]

Neuvottelut kuitenkin jatkuivat Turkin ja Israelin välittäminä videotapaamisina, ja 14.–26. maalikuuta välisenä aikana maiden edustajat olivat yhteydessä toisiinsa useaan otteeseen.[727][162][728][729][730][87]

Zelenskyi piti Venäjän ehdotuksia jo ”realistisina”, ja BBC:n mukaan Ukraina näytti olevan valmis luopumaan Nato-jäsenyyden tavoittelusta.[728] Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian sen sijaan sanoi, että Venäjä vain ”teeskentelee neuvottelevansa” ja että tämä oli vanhastaan tuttua Venäjän aiemmista sodista.[731] Turkin presidentin Erdoğanin edustaja İbrahim Kalın kertoi osapuolten neuvottelevan kuudesta asiakohdasta: Ukrainan puolueettomuudesta, sen aseistariisunnasta ja turvatakuista, niin kutsutusta ”denatsifikaatiosta”, venäjän kielen aseman parantamisesta, separatistialueitten asemasta sekä Krimin asemasta. Presidentti Erdoğan itse oli useaan kertaan kertonut Turkin Nato-maanakin pyrkivän säilyttämään hyvät välit kaikkiin osapuoliin.[730] Esillä olivat olleet myös mahdolliset lännen sotilastukikohdat Ukrainan alueella, jotka Podoljak sivuutti jo muutenkin Ukrainan lain vastaisina. Tämän neuvottelujakson aluksi 16. maaliskuuta Yhdysvallat oli myöntänyt Ukrainalle 800 miljoonan dollarin aseapupaketin.[729]

Viimein 27. maaliskuuta tiedotettiin, että seuraavat Ukrainan ja Venäjän väliset fyysiset neuvottelut käytäisiin tiistaina 29. maaliskuuta Istanbulissa Turkissa.[87][732][733] Uusien neuvottelujen alla 28. maaliskuuta Zelenskyi antoi videohaastattelun, jossa Ukraina BBC:n mukaan ensimmäistä kertaa selvästi oli valmis myöntymään puolueettoman maan asemaan ja jatkamaan ydinaseettomana valtiona. Ehtona olisi pitävät turvatakuut ulkovalloilta.[734] Maa oli valmis myös neuvottelemaan joistakin myönnytyksistä Donbassin asemaan. Zelenskyi kuitenkin tähdensi, ettei Ukraina ollut valmis luopumaan alueellisesta eheydestään ja että aseistariisunta oli pois laskuista. Mahdollisesta puolueettomuudesta pitäisi järjestää kansanäänestys.[735]

Samaan aikaan Yhdysvaltain edustajat lieventelivät Bidenin julistusta, jossa hän oli todennut, että Venäjän hallitus piti vaihtaa.[735]

29. maaliskuuta Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Turkissa.[226] Neuvottelijoina olivat Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak ja puolustusministeri Oleksi Reznikov sekä Venäjän Vladimir Medinski.[226] Ukraina kertoi tavoitteekseen päästä sopimaan tulitauosta.[226] Neuvottelujen kerrottiin päättyneen noin kello 14 paikallista aikaa. Venäjä varapuolustusministeri kertoi, että Venäjä tulee vähentämään sotatoimia Kiovassa ja Tšernihivissä.[87][736]

Aivan huhtikuun lopussa YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili Ankarassa, Moskovassa ja Kiovassa. Kiovan lehdistötilaisuus oli tuskin lakannut, kun Venäjä teki kaksi ohjusiskua kaupunkiin.[737]

Chatham Housen järjestämässä videokonferenssissa 6. toukokuuta Zelenskyi sanoi, että rauhan vähimmäisehtona oli Venäjän joukkojen palaaminen 24. helmikuuta alkanutta hyökkäystä edeltäneiden rajojen taakse.[738]

Ulkopuolisten maiden ja järjestöjen reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen presidentti Sauli Niinistö yhteisessä tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marinin kanssa kutsui Venäjän tekoja tahalliseksi invaasioksi. Presidentti Niinistö twiittasi, että ”Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta samalla ne hyökkäävät koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan”.[739]

27. helmikuuta valtioneuvosto päätti 2 000 luotiliivin, 2 000 kypärän ja kahden kenttäsairaalan lahjoittamisesta Ukrainalle. Lisäksi Virolle annettiin lupa toimittaa aikaisemmin Suomelta ostetut kahdeksan 122 H 63- eli D-30- haupitseja eteenpäin Ukrainalle, jotka ovat alun perin neuvostoliittolaisvalmisteisia ja Saksan demokraattisesta tasavallasta ja Saksan liittotasavallalta Suomeen ostettuja.[740]

Suomi päätti 28. helmikuuta luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 kertamuonapakkausta.[741]

Suomen presidentti Sauli Niinistö lähti torstaina Yhdysvaltoihin puhumaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa muun muassa Ukrainan tilanteesta.[742] Heidän tapaamisensa on suunniteltu tapahtuvan illalla perjantaina.[743] Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneena aikana suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on noussut ennätystasolle. Taloustutkimuksen 9.–11. maaliskuuta pitämän kyselyn mukaan noin 62 % suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, 16 % vastustaa ja 21 % ei ole varma kannastaan.[744]

Muiden maiden ja eri järjestöjen reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset reaktiot Venäjän hyökkäykseen
  Valtiot, jotka ovat tuominneet hyökkäyksen.
  Valtiot, jotka ovat ottaneet neutraalin kannan.
  Valtiot, jotka ovat syyttäneet hyökkäyksestä Ukrainan tai Naton provokaatiota.
  Ei tiedossa

  Venäjä
  Ukraina

Useat länsimaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa 24. helmikuuta 2022, että Nato lisää joukkojen valmiutta Itä-Euroopassa Venäjän eskaloinnin seurauksena.[87] Stoltenbergin mukaan Natolla ei ole suunnitelmia siirtää joukkoja puolustamaan Ukrainaa, joka ei ole Nato-maa.[102] Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati Venäjää pysäyttämään maan omat sotatoimet Ukrainassa välittömästi.[739] Saksan liittokansleri Olaf Scholz tuomitsi Venäjän hyökkäyksen.[739] Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti Venäjän hyökkäystä hyväksymättömänä. Turkilla on avainasema konfliktin ulkopuolisena maana, sillä Turkki hallitsee Bosporinsalmea, joka on ainoa reitti Mustaltamereltä Välimereen ja valtamerille.[103]

Kiina on pitänyt melko neutraalia diplomaattista linjaa, mutta kiinalainen diplomaatti Wang Yi ilmoitti puhelussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville ymmärtävänsä Venäjän turvallisuushuolia. Maan ulkoministeriön julkaiseman tiedonannon mukaan Wang kertoi Lavroville, että Kiina vaatii ”tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän turvallisuusmekanismin” luomista Eurooppaan.[102] Kiina on kuitenkin todennut Ukrainan olevan suvereeni valtio.[745] Aasian suurista talouksista myös Japani[746] Etelä-Korea[747] ja Singapore ovat ilmaisseet tukensa Ukrainalle ja asettaneet talouspakotteita ja muita sanktioita Venäjää vastaan.[746][748][749]

Intia, jolla oli perinteiset hyvät suhteet Venäjään, vältti myös ottamasta tiukkaa kantaa, pitäytyen muun muassa äänestämästä turvallisuusneuvoston 24. päivän kokouksessa. Maan suurin englanninkielinen päivälehti The Times of India piti tilannetta ulkopoliittisesti hankalana. Intia joutui nojautumaan Venäjän poliittiseen ja asetekniseen tukeen kiistassaan Kiinan kanssa.[750]

Useat Venäjän liittolaisina tunnetut maat, kuten Venezuela, Myanmar ja Kuuba syyttivät kriisistä Natoa ja sen laajenemista Itä-Euroopassa.[751] Kollektiivisen turvallisuusjärjestön jäsenistä Kazakstan torjui Venäjän pyynnön lähettää Ukrainaan maan joukkoja[752]. Kirgisia kehotti ensin osapuolia pikaiseen sopimiseen, mutta asettui sitten Venäjän tueksi.[753][754][755] Kolmas jäsen Tadžikistan ei ollut antanut virallista lausuntoa.[756] Pohjois-Korea taas on syyttänyt tapahtuneesta Yhdysvaltoja väittäen sen olevan kriisin pohjimmainen syy.[757]

Muista Venäjän naapurimaista Uzbekistan ilmoitti 26. helmikuuta pysyvänsä asiassa puolueettomana[758] ja samana päivänä Azerbaidžan tarjoutui Turkin kanssa välittäjäksi kiistassa.

Brasilia ilmoitti pysyvänsä puolueettomana Ukrainaa koskevassa kriisissä. Brasilian presidentti Bolsonaro sanoi 27. helmikuuta lehdistötilaisuudessa Brasilian pysyvän konfliktissa neutraalina.[759]

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyksen tulokset koskien päätöslauselmaa, jossa Venäjää vaadittiin vetäytymään Ukrainasta ja peruuttamaan Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustaminen.
  Puolesta
  Vastaan
  Tyhjää
  Poissa
  Ei YK:n jäsenvaltio

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui 24. helmikuuta arvioimaan Ukrainan tilannetta.[739] Kokouksessa Venäjä esti veto-oikeudellaan päätöslauselman jossa se olisi tuomittu Ukrainaan hyökkäämisestä.[760] Turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä 11 äänesti Yhdysvaltojen ja Albanian laatiman päätöslauselman puolesta. Arabiemiirikunnat, Intia ja Kiina pidättäytyivät äänestämästä.[761] Myöhemmin, 2. maaliskuuta, Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous äänesti ja vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Päätöslauselmaa kannatti 143 jäsenmaata, viiden äänestäessä vastaan: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria, Eritrea ja Pohjois-Korea. 35 maata pidättäytyi äänestämästä, niiden joukossa Kiina, Intia, Armenia ja Kazakstan.[104][762]

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisivat yhdessä samankaltaisen lausunnon, jossa tuettiin Ukrainaa ja paheksuttiin Venäjän hyökkäystä.[739] 25. helmikuuta EU-valtioiden johtajat sopivat uusista talouspakotteista Venäjää kohtaan. Ne kohdistuivat erityisesti pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Tarkoituksena oli lisäksi rajata diplomaattien viisumivapauksia sekä lisätä laajemmin oligarkkeja ja Venäjän hallinnon toimijoita pakotelistoille. Unioni aikoi myös kieltää öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian, sekä lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle.[763] Uutistoimisto Reuters uutisoi 26. helmikuuta, että Euroopan unionin jäsenmaat valmistelivat kolmatta talouspakotekierrosta Venäjää vastaan. Tietojen mukaan yksikään EU-jäsenmaa ei enää vastusta Venäjän irrottamista kansainvälisestä maksujärjestelmä SWIFT:istä.[103] Myöhään lauantai-iltana 26. helmikuuta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat päässeet sopuun uusista pakotteista, joihin kuuluu muun muassa useiden venäläisten pankkien irrottaminen SWIFT-järjestelmästä sekä Venäjän keskuspankin ulkomailla sijainneiden valuuttavarojen jäädyttämistä.[764]

Euroopan yleisradiounioni ilmoitti 25. helmikuuta, että Venäjän osallistuminen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailuun estetään.[765]

Useat maat asettivat EU:n yhteisten pakotteiden ohella Venäjälle muitakin rajoitteita. Iso-Britannia[766], Baltian maat, Tšekki ja Puola kielsivät Venäjän koneilta omaan ilmatilaansa saapumisen[767]. Sittemmin koko EU on sulkenut ilmatilansa Venäjän lentokoneilta.[768]

Hakkerikollektiivi Anonymous ilmoitti aloittaneensa kybersodan Venäjän valtiota vastaan.[769] Anonymous ilmoitti kaataneensa RT-uutissivuston, joka on Venäjän valtion omistama uutiskanava ja joka on vuosia esittänyt Venäjän valtion propagandaa. Lisäksi ryhmä teki hyökkäyksiä muun muassa Venäjän duumaa sekä Venäjän puolustusministeriön verkkosivuja vastaan ja kaatoi ne.[770]

Mielenosoitukset sotaa vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoitus Helsingin Esplanadin puistossa Venäjän hyökkäystä vastaan ja Ukrainan puolesta 26. helmikuuta 2022.

Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa sekä Venäjällä vastustettiin Venäjän aloittamia sotatoimia. Suomessa järjestettiin useita mielenosoituksia Venäjän sotatoimia vastaan 26. helmikuuta 2022, muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä.[771] Helsingissä mielenosoittajia oli arvioiden mukaan noin 10 000 kahdessa eri tapahtumassa.[771] Saksassa Berliinissä Brandenburgin portille kokoontui 24. helmikuuta 2022 joukko mielenosoittajia Ukrainan tueksi ja Venäjän sotaa vastaan.[772] Yhdysvalloissa New York Cityn Times Squarella pidettyyn mielenilmaukseen sotaa vastaan osallistui satoja ukrainalaisia.[773]

Sunnuntaina 13. maaliskuuta 800 sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa otettiin kiinni Venäjällä samalla, kun Euroopassa AP:n mukaan kymmenet tuhannet osoittivat mieltään. Venäläisen kansalaisjärjestön OVD-infon mukaan maassa oli otettu kiinni yli 14 800 mielenosoittajaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotatoimensa Ukrainassa.[774][775]

Sotarikostuomioistuin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haagissa heinäkuussa 2022 järjestetyssä Ukraine Accountability Conference -kokouksessa keskusteltiin sotarikostuomioistuimen perustamista Ukrainassa tehtyjen sotarikosten käsittelemiseksi. Sotarikoksia Ukrainassa selvittelevät muun muassa uutistoimisto AP ja Frontline, jotka olivat 15. heinäkuuta mennessä kirjanneet 338 mahdollista sotarikosta. Ukraina itse tutkii 20 000 sotarikosta.[776] Kokouksessa oli edustettuna 40 maata eri puolilta maailmaa ja sitä isännöivät Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen ICC:n syyttäjä Karim Ahmad Khan, Alankomaiden ulkoministeri Wopke Hoekstra ja Euroopan unionin oikeusasioiden komissaari Didier Reynders.[776]

ICC ei voi nostaa syytettä sotarikoksista, koska kumpikaan sodan osapuoli ei ole sen jäsen. Jäseniä on 127. Ukraina on kuitenkin hyväksynyt ICC:n tuomiovallan, ja siksi Khan on avannut tutkinnan Ukrainassa, kun kymmenet oikeuden jäsenmaat ovat sitä vaatineet. Todisteita kerää suuri tutkimusryhmä.[776] Myös Ukrainan joukkojen on raportoitu syyllistyneen mahdollisiin sotarikoksiin. [777]

Aseapu Ukrainalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Venäjä
  Ukraina
  Valtiot, jotka ovat avustaneet Ukrainaa sotilasvarusteilla.

Heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi, ettei puolustusliitto tule lähettämään joukkoja Ukrainaan.[778] Sen sijaan käytännössä kaikki sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin jäsenvaltiot avustivat Ukrainaa ilmaisin asein.[44]

Jo 26. helmikuuta Saksa teki poikkeuksen pitkäaikaiseen ehdottomaan politiikkaansa olla myymättä aseita sotaakäyviin maihin, tai sallia valmistamiensa aseiden jälleenmyyntiä sellaisiin maihin.[779] Politicon mielestä Saksan päätös saattoi merkitä Ukrainan Euroopasta saavan aseellisen avun nopeaa kasvua, sillä iso osa maanosan asetarvikkeista oli Saksan valmistamaa, mikä antoi sille sopimuksellisen päätäntäoikeuden aseiden välitykseen kolmansille tahoille.[780][781] Seuraavana päivänä seurasi Ruotsi samoin historiallisella päätöksellään.[782] Euroopan unioni päätti samoin myöntää ensimmäisen, 450 miljoonan euron arvoisen aseostositoumuksen Ukrainalle. Päätös oli erillinen jäsenmaiden itse kansallisesti päättämästä avusta. Lisäksi EU päätti antaa 50 miljoonalla eurolla humanitaaristä apua.[783] 28. helmikuuta Yhdysvallat ilmoitti 350 miljoonan dollarin lisäaseavusta. Avustuspaketti nosti Yhdysvaltain Ukrainalle puolen vuoden aikana antaman avun yli miljardiin dollariin.[784] Jo ennen 26:nnetta päivää aseavun toimituksista Ukrainalle olivat päättäneet Puola, Viro, Latvia, Slovakia, ja Tšekki.[780]

Länsimaat olivat 11. maaliskuuta mennessä kuitenkin rajoittaneet ase- ja muun materiaaliapunsa sellaiseksi, ettei sitä voisi tulkita hyökkäykselliseksi toimeksi Venäjää vastaan.[785] Niinpä se oli käsittänyt tehokkaimmillaan lyhyen kantaman ohjuksia hyökkääjän panssarivaunuja ja ilma-aluksia vastaan. Näitä Ukrainan asevoimille toimitettiin lukuisasti. CNN:n tietojen mukaan 7. maaliskuuta mennessä Nato-maat olivat toimittaneet maalle 17 000 panssarintorjunta-asetta ja 2 000 ilmatorjunta-ohjusta[786] 7. huhtikuuta mennessä länsimaat olivat Yhdysvaltain asevoimien väitteen mukaan toimittaneet Ukrainalle 25 000 ilmatorjuntajärjestelmää ja 60 000 panssarintorjunta-asetta.[787]

27. helmikuuta ensimmäisen kerran ehdotettiin suihkuhävittäjien antamista Ukrainalle.[788] Entisillä Varsovan liiton jäsenmailla oli kalustossaan Ukrainalle tuttuja venäläisiä koneita. 8. maaliskuuta Puola oma-aloitteisesti ehdotti koko Mig–29-kalustonsa antamista Ukrainalle korvaavia länsikoneita vastaan. Tätä ehdotusta ei NATOn suurin jäsenmaa Yhdysvallat oitis hyväksynyt.[789] Myöskään Naton sisäiset neuvottelut Slovakian S-300- tai Turkin S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmien toimittamisesta Ukrainalle eivät olleet 21. maaliskuuta mennessä edenneet mihinkään.[790][791]

Venäjän alettua vetäytyä pohjoisen Kiovan rintamalta maaliskuun lopussa ja siirtää joukkojaan Itä-Ukrainaan, länsimaat alkoivat toimittaa Ukrainalle myös raskasta aseistusta. Tšekki alkoi toimittaa jo ennen kuun vaihdetta panssarivaunuja, muita taisteluajoneuvoja, raketinheittimiä ja tykkejä.[792] Toukokuun alkuun mennessä useat maat olivat joko toimittaneet, tai toimittamassa kalustoa.[793][794]. Merkittävimpiä toimituksia siihen mennessä olivat Puolan yli 200 taistelupanssarivaunua ja Yhdysvaltain 90 tykkiä 144 000 kranaatin kera. [795][796] Saksan aseapu koki vaikeuksia: ensin lahjoitettaviksi aiottuihin vanhoihin taistelupanssarivaunuihin ei enää löytynyt ampumatarvikkeita[797], ja kun Saksa aikoi antaa 50 käytöstä poistettua ilmatorjuntapanssarivaunua, se joutui oman pitkäaikaisen politiikkansa uhriksi. Vaunuihin ammuksia valmistaneen Oerlikonin kotimaa Sveitsi kielsi niiden viennin sotaakäyvään Ukrainaan, mikä toistaiseksi käytännössä esti vaunujenkin toimittamisen.[798]

Lentokoneita ei länsi edelleenkään rohjennut toimittaa, paitsi maakuljetuksin ja paloina. Pentagonin mukaan toimitetuilla varaosilla Ukraina oli 20. huhtikuuta mennessä saanut 20 lentokykyistä konetta lisää.[799][800]

Reaktiot sotaa vastaan Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoitus Jekaterinburgissa 24. helmikuuta 2022. Kylteissä lukee ”Ei sotaa” (ven. нет войне.)

Uutistoimisto AFP:n mukaan Moskovan Puškinin aukiolle kerääntyi 26. helmikuuta 2022 tuhansia sodanvastaisia mielenosoittajia.[772] Lisäksi AFP raportoi, että Pietarissa mielenosoittajia oli noin tuhat. YK:n mukaan Venäjällä oli 25. helmikuuta mennessä pidätetty noin 1 800 mielenosoittajaa.[772] Sittemmin maassa on pidätetty tuhansia ihmisiä lisää kymmenissä eri kaupungeissa.[801][802]

28. helmikuuta mennessä ainakin kolme Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustamisen puolesta äänestänyttä Venäjän duuman jäsentä oli tuominnut sodan. Kaikki kolme edustavat Venäjän kommunistista puoluetta, jonka johto tukee Putinin politiikkaa.[803][804]

Maaliskuussa 2022 venäläisen Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov lahjoitti vuonna 2021 saamansa Nobelin rauhanpalkinnon mitalin huutokaupattavaksi Ukrainan pakolaisten hyväksi.[805]

Sotilasarvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa suomalaisista sotilasasiantuntijoista arvosteli Ukrainan viivyttelyä liikekannallepanossa, joka virallisesti pantiin toimeen vasta ensimmäisen hyökkäyspäivän iltana.[38][806] Samaten pidettiin ilmeisenä siitä, ettei hyökkääjän etenemistä Donbassin ulkopuolella ollut etukäteen valmistauduttu hidastamaan kaikin käytettävissä olevin estein, eli sulutuksin.[38][807] Pääkaupunki Kiovan saartamisyritystä pidettiin heti alussa todennäköisenä.[808]Tulevaisuuden sotataidon apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi Venäjän jopa päättäneen hyökkäyshetken nimenomaan Ukrainan puolustusvalmistelujen vaiheen perusteella.[809] Toisaalta toiset suomalaiset asiantuntijat pitivät joitakin päiviä ennen hyökkäyksen alkamista Venäjän hyökkäystä epätodennäköisenä ja Venäjälle kannattamattomana.[810]

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu kommentoi asiaa 25. helmikuuta kertomalla, ettei hyvää kuvaa puolustajan etukäteisvalmisteluista ollut saatavilla. Ukrainan hallitus saattoi katsoa tärkeämmäksi pitää omat kansalaiset rauhallisina. Sotilaallisia yksityiskohtia piti Suomessa päätellä paljolti sosiaalisen ja yleisen median raporteista.[811]

Venäjän hyökkäyksen alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä iski Ukrainan asevoimien logistisiin kohteisiin ja johtamispaikkoihin ilmasta. Se myös aloitti maahyökkäyksen kuudesta eri suunnasta. Luhanskin ja Donetskin alueen hyökkäys käytännössä sitoi siellä olevat Ukrainan asevoimien joukot paikoilleen niin, etteivät ne pääsisi helpolla irtautumaan, ja Suomen pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri piti Ukrainan kannalta hyvin tärkeänä välttää Luhanskin ja Donetskin rintamalla olevien joukkojen jäämistä saarroksiin.[38] Pohjoisesta Venäjä hyökkäsi Dneprin molemmilla puolilla kohti pääkaupunkia, mikä vahvisti arvelua siitä, että Venäjän tavoitteena olisi saartaa Kiova.[811] Venäjälle se oli selkeästi painopistesuunta ja MTV3:n 26. helmikuuta haastatteleman Maanpuolustuskorkeakoulu MPKK:n tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa uskoi Venäjän voivan yrittää häiritä pääkaupungin puolustusta ajamalla sen siviiliasukkaat massoittain pakoon. Ukrainan hallitus oli kehottanut kansalaisiaan pysymään paikoillaan.[806]

Venäjän asevoimien ei katsottu ensimmäisen kymmenen päivän aikana joko pystyneen tai halunneen käyttää vahvuuksiaan, eli voimakasta tulenkäyttöä ja nopeaa liikettä, vaikka sotilaallisia riskejä se oli ottanut suuriakin muun muassa maahanlaskuoperaatioiden muodossa. Pihlajamaa arvioi Venäjän voineen hyvinkin toivoa nopeampaa ratkaisua sotaan. Hän piti sodan pitkittymistä Venäjälle epäedullisena jo sotilaallistenkin syiden takia. Venäjän katsottiin aliarvioineen Ukrainan asevoimia.[806][812] Venäjän ilmavoimia oli käytetty säästeliäästi. Yhdysvaltain arvioiden mukaan sodan alusta maaliskuun alkuun hyökkäyksessä oli käytetty 75:ta eri ilma-alusta. Myöskään täydelliseen ilmaherruuteen ei pyritty, vaan Ukrainan ilmavoimien koneet lensivät vielä ja maan ilmatorjunta pystyi rajatusti toimimaan.[813] Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsströmin mukaan Kiovan valtaaminen saattoi olla Venäjälle arvovaltakysymys ja hän näki suurimpien taistelujen pääkaupungin hallinnasta olevan vasta edessä.[812]

Väliarviot 8. maaliskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisesta venäläiset olivat valloittaneet noin 200 kilometriä Kiovasta koilliseen olevan Konotopin kaupungin ja sen kautta kulkevan, huollolle tärkeän rautatie. Muuten pääkaupungin suuntaan ei ollut vähään aikaan tapahtunut merkittävää etenemistä. Ukrainalaisten tekemät tulvitukset olivat osaltaan hidastaneet venäläisten etenemistä jo ennestään ruuhkaisia tieyhteyksiä pitkin. Venäjä oli iskenyt Ukrainan televisiomastoihin ja internetyhteyksiin, saaden aikaan internetin käyttökatkoksia eri puolilla maata.[814]

Venäjän huoltovaikeuksista oli merkkeinä kauppojen ryöstelyä vallatuilla aluilla ja etenkin Kiovaan pohjoisen suunnista pyrkivien joukkojen hidas eteneminen.[814] Venäjä ei ollut saanut polttoainetta, elintarvikkeita ja ampumatarvikkeita toimitettua Kiovan rintamalle ja ongelma koski venäläisiä joukkoja myös Ukrainassa yleisesti. Yhtenä syynä kenraalimajuri Toveri piti Venäjän asevoimille tyypillistä vahvaa riippuvuutta rautatieyhteyksistä; se ei ollut kyennyt valtaamaan tarpeeksi Harkovan kaltaisia rautateiden solmukohtia. Venäjän huollon epäonnistumisen symboliksi mediassa tuli pohjoisesta lähestyneen, kymmenien kilometrien mittaisen ajoneuvokolonnan pitkällinen jumiutuminen paikalleen.[815]

Venäjän entinen ulkoministeri Andrei Kozyrev syytti Twitterissä asevoimien huonosta suorituksesta sen johtoon levinnyttä korruptiota. Hänen mukaansa edeltävien 20 vuoden aikana oli kavallettu miljoonittain sotakalustohankintoihin tarkoitettua rahaa. Tämä oli salattu presidentti Putinilta, jolla oli siten ollut väärä käsitys asevoimien suorituskyvystä.[816]

7. maaliskuuta Venäjä oli kyennyt valtaamaan koko Krimin itäpuolisen osan rannikkoa, lukuun ottamatta piiritettyä Mariupolin satamakaupunkia. Dneprin yli Odessaan päin sen sijaan H’ersonin 3. maaliskuuta valtauksen jälkeen he olivat saaneet vain H’ersonin kohdalta joen yli kulkevan rautatiesillan korjattua. Eikä myöskään Mykolajivin kaupungin suunnalla puolustusta ollut saatu murrettua. Lupaavimpina hyökkääjän mahdollisuuksia Suomen Sotilas piti itäisellä rintamalla Harkovan suunnassa ja Donbassissa.[814]

Painopisteen siirtyminen Itä-Ukrainaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän suurhyökkäyksen Itä-Ukrainan Donbassin rintamalla alettua 18. huhtikuuta haastateltu Jarmo Lindberg totesi ukrainalaisten joukkojen kokeneimman ja parhaan osan olleen helmikuusta lähtien sijoitettuna Donbassiin. Venäläiset olivat Lindbergin tietojen mukaan keskittäneet melko lyhyelle rintamalle joukkoja 76 pataljoonan taisteluosaston verran, eli noin 70 000 miestä. Venäjän lopetettua yrityksensä saartaa Kiova Lindberg piti puolustajan mahdollisuuksia hyvinä. Käytettävissä olivat pohjoisen rintamalta vapautuneet joukot, länsimaista virtasi koko ajan lisää aseita ja ukrainalaisten taistelumoraali oli hyvä. Entinen ilmavoimien kenraali Lindberg ei pitänyt selvänä tuliko Itä-Ukrainan avoin maasto suosimaan venäläisiä, joilla hänen mielestään oli panssariylivoima, kuten perinteisesti oli ajateltu. Yksittäisen taistelijan käyttämät panssarintorjuntaohjukset, kuten Javelin ja NLAW, sekä lennokit olivat hänen mielestään osoittautuneet Ukrainan sodassa niin tehokkaiksi. Hän arveli Venäjän ottaneen opikseen virheistään ja odotti sen asevoimien parantavan aselajien yhteistoimintaa ja hajauttavan joukkojaan pois tieurilta. Jonkinlaisena etuna Venäjälle olivat sen lyhyemmät huoltoyhteydet. Lindberg arveli Venäjän tavoitteena voivan olla vallata ja pitää Luhanskin ja Donetskin maakuntien pohjoiset ja luoteiset alueet, jotka eivät vielä olleet separatistien hallussa. Tämä vastaisi hänen mukaansa duuman julistusta, jossa maakunnat julistettiin itsenäisiksi kokonaisuudessaan.[817]

Panssarivoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Majuri Mauri Mäkinen Maavoimien esikunnasta analysoi huhtikuussa Sotilasaikakauslehdessä venäläisen panssarivoiman suoritusta. Epäonnistunut huolto oli aiheuttanut venäläisten panssarijoukoille suuria vaikeuksia. Mäkinen katsoi myös joukkojen koulutuksen ja motivaation olleen selvästi heikkoa, aselajien yhteistoiminnan epäonnistuneen ja panssarijoukkojen olleen aselajin luonteen vastaisesti passiivisia. Ukrainalaisia hän arvosteli etenemisurien suluttamisen laiminlyömisestä Donbassin ulkopuolella.[807]

Venäjä oli tuonut Ukrainan-operaatioon moderneimmat mallinsa taistelu- rynnäkkö- ja miehistönkuljetuspanssarivaunuistaan. Ukrainassa vaunujen omasuojajärjestelmät ja jälkiasenteiset metallikehikot eivät olleet näyttäneet antavan suurta suojaa ukrainalaisten aseita vastaan. Mäkinen ei pitänyt Ukrainan sodan sen astisten kokemusten valossa lennokkeja tai ”vaanivia ammuksia”[c] vallankumouksellisena uutuuksena, vaan jatkona 2001 alkaneelle taktiselle kehitykselle. Niinikään hän suhtautui kriittisesti mielipiteisiin, joiden mukaan kevyet panssarintorjunta-aseet olisivat taistelukentällä tehneet panssarivaunut vanhanaikaisiksi.[807]

Muuten alkupäivinä Venäjä oli käyttänyt hyvin koulutettuja ilmarynnäkköjoukkojaan Kiovan nopeassa valtausyrityksessä, mutta sen jälkeen jo totuttuun tyyliin myös maataistelujen kärkijoukkoina.[807]

Informaatiosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä ja Ukraina kävivät kybersotaa jo ennen helmikuun 2022 hyökkäystä. Joulukuussa 2015 hakkerit iskivät ukrainalaiseen energiayhtiöön ja katkaisivat sähkönjakelun 80 000 asiakkaalta, ja vuonna 2016 tehty hyökkäys katkaisi 20 % Kiovan sähköntarpeesta. Kesäkuussa 2017 NotPetya -haittaohjelma saastutti Ukrainassa käytetyn kirjanpito-ohjelmiston, jonka kautta se levisi nopeasti paitsi Ukrainaan myös ulkomaille. Ehkä jopa 10 miljardin dollarin vahingot tekivät siitä yhden kaikkien aikojen kalleimmista tietokoneviruksista.[818][819] Tammi-helmikuussa 2022 alkoivat palvelunestohyökkäykset Ukrainan hallinnon, asevoimien ja pankkien verkkosivuja vastaan. Tavoitteena saattoi olla saada Ukrainan hallinto näyttäytymään kyvyttömältä kansalaisten silmissä. Venäjän aloittaessa maa- ja ilmahyökkäyksen 24. helmikuuta samalla hyökättiin myös Ukrainan tietoverkkoihin. Tietoja tuhoava haittaohjelma pyrki tuhoamaan tietoja ja Ukrainan satelliittilaajakaistaan kohdistunut hyökkäys pyrki rampauttamaan asevoimien johtamisjärjestelmän. Hieman myöhemmin satelliittipaikannusjärjestelmien laajalla häirinnällä, joka kattoi koko Venäjän läntisen raja-alueen pyrittiin häiritsemään Ukrainan ilmavoimia ja lännen lentotiedustelua.[818]

Neljännen taistelupäivän 27. helmikuuta iltana kenraalimajuri Pekka Toveri katsoi Venäjän joutuneen selvästi häviölle informaatiosodassa. Kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti ja propagandassakin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka levittivät heidän sanomaansa.[820][76] Näytti siltä, ettei Venäjä ollut käyttänyt kyberhäirinnän osaamistaan ajoissa.[820][76] Toveri esitti vaihtoehtoisina syinä toisaalta Nato-maiden tietotaidollisen ja teknisen avun ja vuosia jatkuneiden kyberhyökkäysten vahvistaman Ukrainan puolustuksen ja toisaalta mahdollisuuden, ettei Venäjä ollut halunnut käyttää kaikkia keinojaan, toivoen hallitsevansa viestintää ja käyttävänsä median kautta tapahtuvaa psykologista vaikuttamista tehokkaana aseena.[820][76]

Toverin mukaan Venäjä oli jo menettänyt mahdollisuutensa helppoon ja nopeaan voittoon, joka myös nopeasti unohtuisi maailmalta. Sen piti Toverin mielestä jatkaa tiedotushiljaisuutta omista, raskaista tappioista ja yrittää pitää yllä mielikuvaa, ettei Ukrainassa käyty sotaa eikä varsinkaan hyökkäyssotaa. Ukrainalaisten väittämien Venäjän asevoimien tappioiden Toveri ei uskonut olevan suuresti liioiteltuja.[76]

17. maaliskuuta haastateltu, verkossa tapahtuvaa informaatiovaikuttamista tutkiva tohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta piti Ukrainan tiedottamista laadukkaana ja tehokkaasti leviävänä. Se pyrki ja onnistui antamaan kuvan Ukrainasta tehokkaasti puolustautuvana mutta heikompana osapuolena. Sen sijaan Venäjän propaganda jäi lännessä selvästi häviölle. Se oli Kallioniemen mukaan verkossa keskittynyt vaikuttamaan länsimaiden kansalaisiin; pyrkien herättämään mielipide-eroja, ”sotkemaan” ja keskittyen vastapuolen omiin asioihin.[42] Propaganda-aiheen elinkaari alkoi sosiaalisen median anonyymeiltä palstoilta, joilla aiheita kokeillaan, jotta saataisiin selville, mitkä aiheet kiinnittävät ihmisten huomion − aluksi anonyymeillä alustoilla, joilla viestiä yritetään vahvistaa ”tykkääjätrollien” avulla. Onnistuessaan aiheet leviävät ei-anonyymeille alustoille, kuten Facebookiin ja YouTubeen, joilta on jo mahdollista kiinnittää myös toimittajien huomiota.[42]

Mediasota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän viestintää valvova viranomainen Roskomnadzor (RKN) pyrki siihen, että hyökkäys Ukrainaan esitettäisiin Venäjällä pelkästään Itä-Ukrainaa koskevana rajoitettuna sotilasoperaationa. Roskomnadzor esimerkiksi määritti, millä sanoilla hyökkäystä sai kutsua ja mitä siitä sai kertoa. Kiellettyä sanoja ovat sota ja hyökkäys. Vääriä sanoja käyttäneet tahot olivat saaneet varoituskirjeen, ja niiden internetsivustot saattoivat joutua estolistalle, joka torjui pääsyn joko yksittäisille sivuille tai koko sivustolle.[821][822]

Maaliskuun 1. päivänä venäjänkielinen Wikipedia sai estouhkauksen siitä, että se ilmoitti sodassa tulleiden uhrien määrän ja kertoi Venäjään kohdistuvasta taloussaarrosta.[823][824] RKN syytti Wikipediaa kehotuksista nostaa rahat pois venäläisten pankkien tileiltä.[825]

1. maaliskuuta venäjänkieliselle Wikipedialle ja Wikimedia Venäjälle tuli molemmille ilmoitus, että ru.wikipedia.org voisi joutua estetyksi, jos se ei noudata Venäjän Roskomnadzorin ohjeita sotaan liittyvästä viestinnästä. Vastineessaan 3. maaliskuuta Venäjän Wikimedia katsoi, ettei RKN:n syytösten aiheellisuutta voinut Wikipedian sisällön jatkuvasti korjautuvasta luonteesta johtuen arvioida ja että pääsyn rajoittaminen Wikipediaan toimisi vastoin viranomaisen päämäärää taistella paikkansapitämätöntä tietoa vastaan.[826][827][828] Ukrainan sotaan liittyvän muokkaamisensa takia venäjänkielisen Wikipedian pitkäaikainen käyttäjä pidätettiin Valko-Venäjällä 11. maaliskuuta ja hänen henkilötietonsa mukaan lukien sosiaalisen median tunnukset ja osoite julkistettiin.[829]

2. maaliskuuta Euroopan unioni kielsi Venäjän valtiollisten Russia Today -kanavan ja Sputnik-uutistoimiston sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnan EU:n alueella.[830] Edellisenä päivänä yhdysvaltalainen Google oli sulkenut edellisiin kytköksissä olevat Youtube-kanavat eurooppalaisilta seuraajilta. Yksittäiset maat olivat jo aikaisemmin kieltäneet venäläisviestimiä. Saksan viranomaiset olivat jo joulukuussa saaneet eurooppalaisen tietoliikennesatelliittiorganisaatio Eutelsatin lopettamaan saksankielisen RT DE -kanavan välityksen. Kokonaan Saksa blokkasi RT:n saksankielisen uutiskanavan 2. helmikuuta, mihin Venäjä vastasi estämällä Deutsche Wellen toiminnan Venäjällä.[831][832]

10. maaliskuuta lähtien Meta salli poikkeuksena viestit, joissa yksipuolisesti kehotettiin väkivaltaan venäläisiä sotilaita vastaan Facebookissa ja Instagramissa. Valtiot, joiden alueella tämä oli sallittua, olivat entisiä Neuvostoliiton alusmaita ja nykyisen Venäjän naapurimaita, kuten Azerbaidzan ja Georgia.[833]

Muita arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimaisissa arvioissa korostetaan usein Venäjän politiikan irrationaalisia ja aggressiivisia piirteitä sotaan johtaneina syinä. Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professori John Mearsheimer uskoi, että Venäjällä Naton toimintaa ja laajenemista ei mielletty pelkästään puolustukselliseksi. Hän ei katsonut Venäjällä olleen imperialistisia motiiveja hyökkäyksessään, vaan esimerkiksi Krimin valtaus oli impulsiivinen reaktio Ukrainan venäläismielisen presidentin syrjäyttämistä vastaan.[834]

Venäjän vuosien 1990–96 ulkoministeri ja sittemmin Yhdysvaltoihin muuttanut Andrei Kozyrev piti hyökkäystä Putinin henkilökohtaisena päätöksenä ja arveli 7. maaliskuuta kirjoittamassaan Twitter-kirjoituksessa tämän hyökkäyspäätöksen perustuneen kolmeen virhekäsitykseen: Putin oli aliarvioinut Ukrainan valtioidentiteetin, lännen halukkuuden vastatoimiin ja hänellä oli ollut väärä tieto Venäjän asevoimien nykytilasta. Kozyrevin mielestä Putin ei koskaan ollut pitänyt Ukrainaa oikeasti todellisena itsenäisenä valtiona vaan ansaitsevan korkeintaan satelliittivaltion aseman. Vuoden 2014 vallankumous kuitenkin lopetti kaikki toiveet maan pitämisestä tulevaisuudessa itsenäisenä ja Venäjälle myötämielisenä, mikä sai Putinin päättämään voimankäytöstä. Asevoimien kehittämiseen 20 vuoden aikana annetuista varoista olisi mennyt suuri osa alemman hallinnon korruptioon ja asevoimien todellinen suorituskyky salattu presidentiltä. Kreml piti Naton epäonnistunutta vetäytymistä Afganistanista 2021 sekä Euroopan unionin laimeaa vastausta 2014 Krimin valtaukseen merkkinä heikkoudesta ja arvioi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin seniiliksi ja kyvyttömäksi. Hänen mielestään länsimaitten ei pitänyt pelätä ydinsotaa ja sen takia välttää voimakkaitakin vastatoimia.[835]

Pakolaiskriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ukrainan pakolaiskriisi
Vapaaehtoiset auttavat ukrainalaisia pakolaisia Przemyśl Głównyn rautatieasemalla Puolassa.

YK varautui maaliskuun 5. päivä neljän miljoonan ihmisen pakoon Ukrainasta.[836] Tämä arvio on sittemmin osoittautunut riittämättömäksi.[25] Suurin osa pakolaisista oli siirtynyt läntiseen naapurimaahan Puolaan.[837] Myös Ukrainan muut naapurit, Unkari, Slovakia, Moldova ja Romania, olivat vastaanottaneet suuren määrän pakolaisia.[838]

Suomesta turvapaikkaa hakevia ukrainalaisia oli 5. maaliskuuta 627. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen oli mahdollisesti tulossa useita tuhansia pakolaisia Ukrainasta.[839] 13. maaliskuuta mennessä turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua Suomesta oli hakenut yli 3 300 pakolaista, mutta Maahanmuuttovirasto arvioi Suomeen saapuneiden kokonaismäärän olleen huomattavasti sitä suurempi.[840]

Tartuntataudit, kuten COVID-19, polio ja tuberkuloosi, voivat levitä pakolaisten mukana.[841]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lähteet viittaavat toisinaan kuolemien sijasta vihollisen henkilötappioihin tai uhreihin. Lähteet eivät ei aina yksiselitteisti kerro, eikä sotatilanteessa ole välttämättä selvää, kuinka moni uhreista on kuollut ja kuinka moni loukkaantunut.
  2. Koko sotatoimialue, eli Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet mukaanluettuina. YK:n OHCHR uskoo, että todelliset uhriluvut ovat huomattavasti korkeampia, koska joiltain intensiivisten vihamielisyyksien paikkakunnilta saatavat tiedot ovat viivästyneet ja useiden raporttien kohdalla YK tarvitsee yhteistyötä. Tämä tiedontarve koskee esimerkiksi Mariupolia (Donetskin alue), Izjumia (Harkovan alue) sekä Popasnaa, Lysytšanskia ja Sjevjerodonetskia (Luhanskin alue), joita koskien on esitetty väitteitä lukuisista siviiliuhreista.
  3. a b Englanniksi: loitering munition: Tykistön kayttämiä ammuksia, tai itsemurhalennokkeja, jotka voivat pysytellä ilmassa odottamassa, kunnes sopiva maali ilmaantuu alapuolelle.
  4. 19. helmikuuta Münchenin turvallisuuskokouksessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli pitänyt puheen, jossa hän esitti epäilyksensä siitä, onko Budapestin sopimus enää voimassa. Tämä tulkittiin Venäjän virallisessa tiedotuksessa Ukrainan aikeeksi luopua ydinaseettomuudestaan. Lännessä taas Zelenskyin puhe tulkittiin pelkästään pettymykseksi sopimuksessa luvattuihin molemminpuolisiin turvatakuisiin, joiden Ukraina näki pettäneen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Georgia’s Breakaway Region Sends Troops to Ukraine The Moscow Times. 26.3.2022. Arkistoitu 27.3.2022. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  2. Russian troops plan to drive non-functioning vehicles to occupied Donetsk region 30.03.2022 21:08. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  3. Resolution adopted by the General Assembly (Adopted without a vote on a Report from the Sixth Committee) 3314 (XXIX). Definition of Aggression (Twenty-ninth session. Agenda item 86) 14.12.1974. United Nations. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  4. United Nations and the Definition of Aggression (Essay) lawteacher.net. 16.7.2019. All Answers ltd. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  5. Russia Uses Homel Civil Airfield To Attack Ukraine charter97.org. 20.3.2022. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  6. Russia starts using Brest airport in Belarus to shell Ukraine 31.3.2022. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  7. Defense Ministry: Russia relocating missile systems to Belarus’ Homel region 1.4.2022. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  8. Brown, David: Ukraine conflict: Where are Russia’s troops? BBC News. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  9. The military balance 2021. International Institute for Strategic Studies, 2021. ISBN 978-1032012278. (englanniksi)
  10. Altman, Howard: Foreign fighters now on battlefield helping battle Russia: Ukraine Military Times. 7.3.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  11. Ukraine Army eliminates about 59,610 enemy troops 1.10.2022 09:45. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 1.10.2022. (englanniksi)
  12. Russian military death toll in Ukraine rises to 59,080 30.9.2022 09:14. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 30.9.2022. (englanniksi)
  13. Defence Minister Says 5,937 Russian Soldiers Killed In Ukraine Barron's. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  14. Russian casualties in Ukraine. Mediazona count, updated (yhteistyössä BBC News Russian ja vapaaehtoisten kanssa; Venäjän asevoimien varmennettuja tappioita) 25.9.2022. Mediazona. Viitattu 27.9.2022. (englanniksi)
  15. Обзор социально-гуманитарной ситуации, сложившейся на территории Донецкой Народной Республики вследствие военных действий в период с 24 по 30 сентября 2022 г. (Arvio sosiaalisesta ja humanitaarisesta tilanteesta Donetskin kansantasavallan alueella vihollisuuksien johdosta 24.-30.9.2022) 30.9.2022. ombudsman-dnr.ru. Viitattu 30.9.2022. (venäjäksi)
  16. Russian Defense Ministry to publish data on military deaths from Ukrainian documents (Venäjän puolustusministeriö) 16.4.2022. TASS. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  17. Russian forces disable nearly 4,000 Ukrainian military sites since beginning of operation (Russian Defense Ministry) 14.3.2022. Interfax. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  18. Sirpa Huuskonen: Ukrainan asevoimat: Venäjän isot tappiot syy uuden kenttäsairaalan perustamiselle Helsingin Sanomat, hs.fi. 12.6.2022 klo 02.20. Viitattu 12.6.2022. (suomeksi)
  19. Dan Sabbagh: Ukraine’s high casualty rate could bring war to tipping point The Guardian, theguardian.com. 10.6.2022. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  20. Ukraine: civilian casualty update 26 September 2022 (tilanne 25.9.2022 klo 24) 26.9.2022. Office of the High Commissioner for Human Rights (OHCHR), United Nations. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  21. Nebehay, Stephanie: Thousands of civilians in Mariupol may have died in past month – UN tells Reuters 29.3.2022. Reuters. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  22. Over 2,400 civilians died in Mariupol since Russian invaded, EU says 14.3.2022. Reuters. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  23. Zinets, Natalia: Almost 5,000 killed in Mariupol since Russian siege began, mayor’s office 28.3.2022. Reuters. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  24. Singh, Maanvi & Aratani, Lauren & Chao-Fong, Léonie & Belam, Martin: More than 20,000 civilians killed in Mariupol, mayor says 12.-13.4.2022. The Guardian. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
  25. a b c Ukraine Refugee Situation - Border crossings from Ukraine (since 24 February 2022) * Border crossings from Ukraine (since 24 February 2022) 11,976,498 ; Border crossings to Ukraine (since 28 February 2022) 5,324,798 ; Refugees Refugees from Ukraine recorded across Europe 7,007,381 ; Refugees from Ukraine registered for Temporary Protection or similar national protection schemes in Europe 3,969,537 (Ukrainan rajanylitykset ja pakolaiset EU/Eta-maihin päivitetty 30.8.2022) 30.8.2022. UNHCR/ United Nations. Viitattu 2.9.2022. (englanniksi)
  26. a b Ukraine — Internal Displacement Report — General Population Survey Round 8 (17 - 23 August 2022) (pdf) 30.8.2022. International Organization for Migration (IOM). Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
  27. a b Tällainen oli puhe, jossa Putin julisti Venäjän sotilasoperaation Yle uutiset. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  28. Venäjän joukot ympäröivät Ukrainaa kolmelta suunnalta Yle uutiset. 18.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  29. Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden MTV uutiset. 21.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  30. Analyysi: Putin hyödyntää retoriikassaan Ukrainan vaikeaa historiaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Yle uutiset 2022.
  31. a b Ukraine conflict: Russian forces invade after Putin TV declaration BBC News. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  32. a b ”Lopulta kyse on elämästä ja kuolemasta” – HS julkaisee Vladimir Putinin sodanjulistuspuheen sanasta sanaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  33. Mariupol: Why Mariupol is so important to Russia’s plan BBC News. 21.3.2022. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  34. Cohen, Roger: Live Updates: Russia Attacks Ukraine From Land, Air and Sea The New York Times. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  35. Sotatila julistettu koko Ukrainaan – Volodymyr Zelenskyi vahvistaa Venäjän ohjusiskut Uusi Suomi. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  36. a b Tiedustelutiedot: Venäjä edennyt lähemmäksi Kiovaa – Ukraina kertoo vallanneensa takaisin Hostomelin lentokentän Ilta-Sanomat. 12.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  37. Walters, Alex: In numbers: How does Ukraine's military stack up against Russia? Forces Network. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  38. a b c d Vaalisto, Heidi: Ex-tiedustelupäällikkö arvioi: Tähän Venäjä pyrkii Kiovan saarrolla – nostaa esiin Suomen talvisodan opit Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  39. a b c Ukraine’s demilitarization settings are yet to be agreed on TASS. 2.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  40. a b c Russia wants to demilitarize Ukraine, let Ukrainians decide their future: Lavrov Anadolu Agency. 3.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  41. Näkki, Marjo & Aaltola, Mika: Politiikkaradio. Audio Areena areena.yle.fi. 25.2.2022 (ohjelman ajankohta 4:00 – 10:00). Arkistoitu 15.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  42. a b c Näin Venäjä testaa, mikä propaganda toimii ja mikä ei, sitten vuoroon astuvat trollit ja some MTV uutiset. 17.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  43. Ukraina on joukkoistanut kybersotaansa taitavasti Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  44. a b Ukraine Support Tracker Kiel institute for world economy. Viitattu 3.5.2022. (englanniksi)
  45. Anna Nuutinen: Venäjän liikekannallepanon heikkous ei yllätä Pekka Toveria - "Ei kiinnosta Putinia pätkääkään" Ilta Sanomat. 24.9.2022. Sanoma. Viitattu 25.9.2022.
  46. Valekansanäänestysten tulos Ukrainassa oli odotetunlainen – Donetskissa yli 99 prosentin väitetään äänestäneen Venäjään liittymisen puolesta Itä-Häme. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  47. a b c d e Satu Helin, Harri Vähäkangas: Aikajana Yle uutiset. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  48. Tiina Kirkas: Ukraina oli Neuvostoliiton tärkeimpiä tasavaltoja: se tuotti viljaa, terästä ja ydinvoimaa koko valtakunnalle Yliopisto-lehti 4/2022. 10.5.2022. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022.
  49. Conflict in Ukraine Global Conflict Tracker. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  50. Sotilaat ovat neljättä vuotta poteroissaan Itä-Ukrainassa Yle uutiset. 23.4.2018. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  51. Kotkavirta, Johannes: Venäjä vahvisti kolmen ukrainalaislaivan valtaamisen Ilta-Sanomat. 26.11.2018. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  52. Zapad 2021 Military Exercises Uacrisis.org. 2.10.2021. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  53. Kofman, Michael: Zapad 2021: What We Learned From Russia’s Massive Military Drills The Moscow Times. 23.9.2021. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  54. Altman, Howard: Russia preparing to attack Ukraine by late January Military Times. 20.11.2021. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  55. Huttunen, Otso: Ukrainan tiedustelu: Venäjä valmistautunut hyökkäämään tammikuun lopulla Ilta-Sanomat. 21.11.2021. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  56. Venäjän duuma on hyväksynyt YYA-sopimukset Donetskin ja Luhanskin kanssa Demokraatti. 22.2.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 24.2.2022.
  57. Putin orders Russian forces to ”perform peacekeeping functions” in eastern Ukraine’s breakaway regions 22.2.2022. Reuters. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  58. Tällainen on Venäjän ja separatistien ”YYA-sopimus” verkkouutiset.fi. 22.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  59. Russia pummels Ukraine with air strikes as troops march deep into the country, advancing into downtown Kyiv Meduza. 24.2.2022. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
  60. В Азовском море два гражданских судна подверглись ракетному удару ВСУ RIA Novosti. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (venäjäksi)
  61. a b Russia has invaded Ukraine: what we know so far The Guardian. 24.2.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 16.3.2022.
  62. Belarus Says Its Army Not Taking Part in Ukraine Invasion Moscow Times. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  63. Pictures: In Battle For Hostomel, Ukraine Drove Back Russia’s Attack Helicopters And Elite Paratroopers 19fortyfive.com. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 16.3.2022.
  64. Ukraina valtasi lentokentän takaisin: ”Hostomel on meidän” Iltalehti. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  65. Officials say Ukraine no longer in control of Chernobyl site 24.2.2022. AP News. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  66. Jackson, Will: Why did Russia seize the disused Chernobyl nuclear power plant? 25.2.2022. Australian Broadcasting Corporation. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  67. What’s the latest? BBC News. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
  68. Nuuttila, Sakari: USA:n lähde: Venäjä kohtaa Ukrainassa ennakoitua enemmän vastustusta Yle uutiset. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  69. Juonala, Marja: Ukrainan asevoimat kertoo venäläisjoukkojen hyökkäyksestä ja venäläiskaluston alasampumisista (kokoava uutiskatsaus, useita väliotsikoita) Yle uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  70. Britannia: Iso osa venäläisjoukoista jokusen kymmenen kilometrin päässä Kiovasta Yle uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  71. Kerttula, Anu: Kuvernööri: Harkova takaisin Ukrainan hallintaan Yle uutiset. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  72. Luotonen, Anniina & Nuuttila, Sakari: EU aikoo sulkea ilmatilansa venäläiskoneilta Yle uutiset. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  73. Tämä toteutui seuraavana päivänä 28.maaliskuuta: Virallinen lehti (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 22.3.2022.
  74. Venäjä sulki ilmatilansa Iltalehti. 28.02.2022. Arkistoitu 22.3.2022. Viitattu 22.3.2022.
  75. Aholainen, Saara & Ilkka, Ilmo: Venäjän presidentti Putin määräsi maan ydinasejoukot korkeaan valmiustilaan Helsingin Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  76. a b c d e Vuortama, Juri: Venäjän hyökkäys: Daavid johtaa Goljatia informaatiosodassa Ilta-Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
  77. Ukrainan ja Venäjän neuvottelut Valko-Venäjän rajalla alkoivat Helsingin Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
  78. Russia, Ukraine complete peace talks for now, will hold second round 28.2.2022. Reuters. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  79. Russia-Ukraine War LIVE News: Ukrainian Delegation At Belarus Border For Talks With Russia Republic World. 28.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
  80. Russian delegation will wait until 3:00 p.m. for Ukraine's decision on readiness to attend talks in Gomel 27.2.2022. Interfax. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
  81. Ukrainian Forces Hold Kyiv as Talks With Russia Are Planned Wall Street Journal. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  82. UK says Russian advance on Kyiv slowed by staunch Ukrainian resistance 28.2.2022. Reuters. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  83. Lähdemme sotaan Yle uutiset. 8.3.2022. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 13.3.2022.
  84. Latvia allows its citizens to fight in Ukraine 28.2.2022. Reuters. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  85. Latvian citizens will be allowed to fight on the Ukrainian side as volunteers Baltics News. 28.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  86. a b Zelensky signs Ukraine’s EU membership application 28.2.2022. Interfax. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  87. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg Yle uutiset – Päivitetty seuranta Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  88. Taussi, Sari: Kiovaa lähestyvä sotilassaattue on jo 64 kilometriä pitkä Yle uutiset. 1.3.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022.
  89. Miksi Venäjän massiivinen kolonna hajaantui? Uusi Suomi. 11.3.2022. Arkistoitu 17.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  90. a b c d e Sorting fact, disinformation amid Russian war on Ukraine AP News. 3.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  91. Gijs, Camille: Belarus joins Russia’s war on Ukraine Politico. 1.3.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022. (englanniksi)
  92. Belarusian troops fulfilling tasks only in their homeland 28.2.2022. Interfax. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022. (englanniksi)
  93. Russia to strike cyber hubs in Kyiv, warns residents of nearby houses 1.3.2022. Interfax. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
  94. Russian Strike on Kyiv TV Tower Kills 5 The Moscow Times. 1.3.2022. Arkistoitu 17.3.2022. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  95. a b Ukraine live updates: Russia attacks key Ukraine cities as invasion intensifies BBC News. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
  96. Russian troops enter strategic Ukrainian port of Kherson 3.3.2022. Reuters. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  97. Ukraine live updates: Russia attacks key Ukraine cities as invasion intensifies BBC News. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
  98. Russia says it captures Ukrainian city of Kherson - RIA 2.3.2022. Reuters. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
  99. Mendick, Robert & Oliphant, Roland: ‘Don't let us be forgotten’: Soldier's plea as key Ukrainian port of Mariupol suffers under siege The Telegraph. 1.3.2022. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
  100. First in 7 days of war Ukrainian units go on offensive advancing to Horlivka Interfax-Ukraine. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
  101. Тростянець захоплено агресором – голова ОВА Interfax Ukraine. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 2.3.2022. (ukrainaksi)
  102. a b c Ukrainan rajaviranomaiset: Venäjän armeija yrittää murtautua Kiovan alueelle Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  103. a b c d e f g h i EU valmistelee kolmatta pakotekierrosta Venäjää vastaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  104. a b YK:n yleiskokouksen enemmistö vaatii Venäjää vetäytymään Ukrainasta, Kiina pidättäytyi äänestämästä Helsingin Sanomat. 2.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  105. Deutsch, Anthony: ICC prosecutor: Team leaves to investigate Ukraine war crimes 3.3.2022. Reuters. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  106. Izyum attacked by Russian forces. Seriously damaged downtown. 8 people were killed Tek Deeps. 3.3.2022. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  107. Gunter, Joel: Mariupol under siege: ’We are being completely cut off’ BBC News. 3.3.2022. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  108. Chao-Fong, Léonie ym.: Russia-Ukraine war latest news: Zelenskiy says defence lines holding against onslaught; Russian controls imposed in Kherson, says mayor The Guardian. 3.3.2022. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  109. Update 9 – IAEA Director General Statement on the situation in Ukraine 3.3.2022. IAEA. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  110. Russia-Ukraine war: Fire at Zaporizhzhia nuclear plant put out Al Jazeera. 4.3.2022. Arkistoitu 17.3.2022. Viitattu 16.3.2022.
  111. Winsor, Morgan ym.: Russia-Ukraine live updates ABC News. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 5.3.2022. (englanniksi)
  112. Death toll from Russian air strikes on Chernihiv city rises to 47, local authorities say 4.3.2022. Reuters. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
  113. Russian troops enter Ukrainian city of Mykolayiv 4.3.2022. Reuters. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
  114. a b Ukraine latest news: Russia announces temporary ceasefire in two besieged cities BBC News. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 5.3.2022. (englanniksi)
  115. Прищепа, Ярослав: Війська РФ підірвали залізницю, якою мали евакуювати мешканців Ірпеня Суспільне. Новини. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022. (ukrainaksi)
  116. Russian bombs destroying refugee train routes, says Ukrainian Railways boss Politico.eu. 2.3.2022. Arkistoitu 17.3.2022. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  117. The Kyiv Independent news desk: Over 66,000 men return to Ukraine amid Russia’s war The Kyiv Independent. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022. (englanniksi)
  118. Over 66,000 Ukrainian men return from abroad to fight, minister says The Independent. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022. (englanniksi)
  119. Institute for the Study of War Institute for the Study of War. Arkistoitu 25.3.2022. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  120. Residents of Russian Belgorod reported a loud explosion (video) World Today News. 5.3.2022. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  121. U.S. in talks with Poland on deal to send fighter jets to Ukraine NBC News. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  122. Ward, Alexander & Mcleary, Paul: White House weighs three-way deal to get fighter jets to Ukraine Politico. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  123. Ukraine war: Who are the dead Russian military officers and what do their deaths tell us about Russia’s operation? Sky News. 17.3.2022. Arkistoitu 17.3.2022. Viitattu 18.3.2022. (englanniksi)
  124. Russian general killed in Ukraine (Suhovetski) Pravda. 3.3.2022. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 18.3.2022. (englanniksi)
  125. Ukraine after 11th night of war: Mayor killed, towns taken, Moscow promises civilian corridors to Russia Baltic News Network. 7.3.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 7.3.2022. (englanniksi)
  126. Six cities in Zaporizhzhia region temporarily occupied Ukrinform. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 7.3.2022. (englanniksi)
  127. Ukraine starts evacuating civilians from Sumy and Irpin, officials say 8.3.2022. Reuters. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  128. Heiskanen, Heikki: “Ei ole sanoja”, huokaa taidegallerian johtaja – historialliset patsaat peittyvät muoviin, kun Lviv odottaa pommeja Yle uutiset. 8.3.2022. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 8.3.2022.
  129. Oscar, Holland: ’Concerned’ Ukrainian locals help protect Lviv’s historic statues CNN. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  130. Venäjä ilmoittaa aloittavansa tulitauon Ukrainassa siviilien evakuoimista varten Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 8.3.2022.
  131. Evacuation from Ukraine’s Sumy to continue on Wednesday-regional governor 9.3.2022. Reuters. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  132. Ukrainian city of Enerhodar says civilians can be evacuated on Wednesday 9.3.2022. Reuters. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  133. Bostock, Bill: Russia claims without evidence that the maternity hospital it bombed — which killed a child — was a Ukrainian militia base Business Insider. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  134. Trevelyan, Mark: Russia shifts stance on hospital bombing that sparked world outrage 10.3.2022. Reuters. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  135. Russ, Hilary: KFC parent Yum pausing development in Russia, a key market 9.3.2022. Reuters. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  136. Wiener-Bronner, Danielle / CNN Business: McDonald’s, Starbucks and Coca-Cola leave Russia CNN. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  137. Wiener-Bronner, Danielle: Burger King pulls support from its Russian locations CNN. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 19.3.2022.
  138. War in Ukraine: IMF approves $1.4bn emergency funding BBC News. 10.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  139. Ukraine says talks in Turkey with Russia fail to make progress towards ceasefire The Guardian. 10.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  140. Ukraine makes new attempt to evacuate civilians from Mariupol 10.3.2022. Reuters. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  141. Update 17 – IAEA Director General Statement on Situation in Ukraine IAEA. 10.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  142. Burtsoff, Petri: Yhdysvallat ja Venäjä syyttävät toisiaan kemiallisista aseista Ukrainassa – tutkija ei pidä niiden käyttöä todennäköisenä Yle uutiset. 11.3.2022. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 18.3.2022.
  143. Rigby, Jennifer & Landay, Jonathan: Exclusive: WHO says it advised Ukraine to destroy pathogens in health labs to prevent disease spread 11.3.2022. Reuters. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  144. United Nations Not Aware of Any Biological Weapons Programmes, Disarmament Chief Affirms as Security Council Meets to Address Related Concerns in Ukraine. (Arkistoitu – Internet Archive) United Nations 11.3.2022. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  145. Russian planes attack Belarusian settlement on border with Ukraine to involve army of Belarus into war Intefax Ukraine. 11.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  146. Russian-backed separatists capture Ukraine’s Volnovakha (RIA) 11.3.2022. Reuters. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  147. Ukraine says 78 children have been killed since Russia invaded 11.3.2022. Reuters. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  148. Hiilamo, Elli-Alina: Sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää Yle uutiset. 10.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  149. Ukraine bans fertiliser exports 12.3.2022. Reuters. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  150. Russian forces besiege Mariupol on 17th day of invasion Axios. 13.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  151. a b c d Russian airstrike hits base in western Ukraine, kills 35 ABC News. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  152. Ukrainian PfP Training Centre (PDF) NATO. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  153. Base Russia struck near Poland not used to funnel weapons: Pentagon Ukraine updates ABC News. 15.3.2022. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  154. American Journalist Shot Dead In Ukraine, Another Wounded NDTV. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  155. Ukraine’s Mariupol says city’s last reserves of food and water are running out 13.3.2022. Reuters. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  156. Russia denied access to $300 bln of its reserves, West trying to make China join sanctions 13.3.2022. Interfax. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi)
  157. Ten humanitarian corridors agreed for Monday 14.3.2022. Reuters. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi)
  158. Nine killed in air strike on TV tower in northern Ukraine, says governor 14.3.2022. Reuters. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi)
  159. Chechen strongman Kadyrov says he is in Ukraine France 24. 14.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi)
  160. a b The Kyiv Independent: ⚡️Ukraine’s Defense Ministry: Russia has recruited more than 1,000 Syrian mercenaries to fight in Ukraine Twitter. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  161. Russia says it takes control of Ukraine’s entire Kherson region Anadolu Agency. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15.3.2022.
  162. a b Negotiations are ongoing. Consultations on the main negotiation platform renewed. General regulation matters, ceasefire, withdrawal of troops from the territory of the country… Myh’ailo Podoljakin Twitter-tili. Twitter. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15.3.2022. (englanniksi)
  163. Venäjä eroamassa Euroopan neuvostosta Yle uutiset. 15.3.2022. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15.3.2022. (englanniksi)
  164. Ukraine war: European leaders risk train ride to meet Zelensky BBC News. 16.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  165. 3 EU prime ministers visit Kyiv as Russian attacks intensify CTV News. 15.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  166. Ukraine’s Mariupol says around 300 evacuees have reached Zaporizhzhia city 15.3.2022. Reuters. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15.3.2022. (englanniksi)
  167. Polityuk, Pavel & Zinets, Natalia & Berberoglu, Omer: Ukraine says 20,000 escape besieged Mariupol; UK says Russian forces struggling 16.3.2022. Reuters. Arkistoitu 16.3.2022. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
  168. Mayor of Melitopol released from Russian captivity The Kyiv Independent. 16.3.2022. Arkistoitu 16.3.2022. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  169. Ambrose, Tom & Lock, Samantha & Gambino, Lauren & Davidson, Helen: Ukraine-Russia war latest: homes in Kyiv and Kharkiv struck by shelling; Zelenskiy to address US Congress The Guardian. 16.3.2022. Arkistoitu 16.3.2022. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
  170. Mariupolista pääsi pois noin 30 000, kaupunki lähes tuhottu Yle uutiset. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  171. a b Lister, Tim & Voitovych, Olga & John, Tara & Murphy, Paul P.: Russia bombs theater where hundreds sought shelter and ’children’ was written on grounds CNN. Arkistoitu 16.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  172. Ukraine says Russia strikes Mariupol theatre sheltering residents, Moscow denies attack 17.3.2022. Reuters. Arkistoitu 16.3.2022. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  173. Ukrainian mayor says 21 killed as school and community center hit by Russian artillery strike CBS News. 17.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  174. Russian bombardment preventing evacuations from Ukraine’s Luhansk region -governor 18.3.2022. Reuters. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 18.3.2022. (englanniksi)
  175. Ukraine says 130 people rescued from bombed Mariupol theatre but many more could be trapped 18.3.2022. Reuters. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 18.3.2022. (englanniksi)
  176. Ukraine rescues 130 people so far from destroyed Mariupol theatre Global News. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 18.3.2022. (englanniksi)
  177. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Toinen päivitetty seuranta. Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat. 14.3.2022. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 19.3.2022.
  178. Mizzy, Sugar: 112 children killed in Russian armed aggression in Ukraine Europe-Cities. 19.3.2022. Arkistoitu 19.3.2022. Viitattu 19.3.2022. (englanniksi)
  179. Ukraine has evacuated 190,000 civilians from battle zones, says deputy PM 19.3.2022. Reuters. Arkistoitu 19.3.2022. Viitattu 19.3.2022. (englanniksi)
  180. a b Chernihiv left without electricity, water, heat, gas supplies Ukrinform. 20.3.2022. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  181. a b More than 200 civilians have been killed in Chernihiv since the beginning of the war The Times Hub. 20.3.2022. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  182. Russian forces bomb art school in Mariupol housing 400 refugees-city council 20.3.2022. Reuters. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  183. Video: Europe’s Biggest Steel Works ”Destroyed” In Ukraine War NDTV. 20.3.2022. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  184. One of Europe’s biggest steel plants damaged in Ukraine’s Mariupol Al Arabiya English. 20.3.2022. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  185. Khrystyna Bondarenko, Ivan Watson, AnneClaire Stapleton, Tom Booth, & Alaa Elassar: Mariupol residents are being forced to go to Russia, city council says CNN. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 20.3.2022.
  186. Ukraine’s Mariupol says Russia forcefully deported thousands of its people 20.3.2022. Reuters. Arkistoitu 21.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  187. Ukrainan sota: Mariupol ei antaudu, Kiina kiisti aseavun Venäjälle jyrkästi: ”ei aseita ja ammuksia millekään puolelle” Tekniikka ja talous. 21.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  188. Mariupolin ”maanpäällinen helvetti” kurjistuu edelleen: Venäjä pyrkinee näännyttämään kaupungin asukkaat antautumisen toivossa MTV Uutiset. 21.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  189. At least 902 civilians killed in Ukraine since conflict began, U.N. says 20.3.2022. Reuters. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  190. Kyiv Retroville shopping mall, cars catch fire after shelling The Kyiv Independent. 21.3.2022. Arkistoitu 21.3.2022. Viitattu 21.3.2022. (englanniksi)
  191. Update: four dead following shelling of Kyiv shopping mall, residential district The Kyiv Independent. 21.3.2022. Arkistoitu 21.3.2022. Viitattu 21.3.2022. (englanniksi)
  192. Russia says it hit Kyiv shopping centre because it was storing rockets 21.3.2022. Reuters. Arkistoitu 27.3.2022. Viitattu 21.3.2022. (englanniksi)
  193. a b Bachega, Hugo: Ukraine conflict: Russia trying to starve Mariupol into surrender BBC News. 21.3.2022. Arkistoitu 21.3.2022. Viitattu 21.3.2022. (englanniksi)
  194. Ukraine rejects Russian demand to surrender port city of Mariupol in exchange for safe passage CBS News. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 21.3.2022. (englanniksi)
  195. Ukrainian troops liberate Makariv The Kyiv Independent. 22.3.2022. Arkistoitu 22.3.2022. Viitattu 22.3.2022. (englanniksi)
  196. U.S. embassy: Illegal removal of Ukrainian children to Russia is not assistance, it is kidnapping Ukrinform. 22.3.2022. Arkistoitu 22.3.2022. Viitattu 22.3.2022. (englanniksi)
  197. Russia-Ukraine war: ’Hellscape’ in Mariupol where 100,000 trapped The Economic Times. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  198. Incoronato, Katja: Vladimir Putin iski arkaan paikkaan, eikä se ole sattumaa – Olaf Scholz pelaa nyt suoraan Venäjän pussiin Uusi Suomi. 23.2.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  199. Payments in foreign currency for goods supplied to U.S., EU become pointless due to default by West on obligations to Russia (Putinin lausunto) 23.3.2022. Interfax. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  200. Ukraine, Russia sign 5-year gas transit agreement Icis.com. 31.12.2019. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  201. Ukraine Says Russia Still Pays in Hard Currency for Natural Gas Transit Bloomberg. 21.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  202. Gazprom does not book transit capacity via Poland for April, additional transit via Ukraine not offered 21.3.2022. Interfax. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  203. Jokinen, Juho & Muhonen, Helmi: Tiedustelulähteet: Ukraina on onnistunut puolustamaan Kiovaa ja ajaa Venäjää puolustusasemiin Helsingin Sanomat. 24.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  204. Ukrainan sodan tilanne (Arkistoitu sivu) 24.3.2022. Maanpuolustuskorkeakoulu. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  205. Ukraina ilmoitti tuhonneensa suuren venäläisen aluksen Ilta-Sanomat. 24.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  206. General Staff update: Not Orsk but Saratov landing ship destroyed at Berdiansk Port 25.3.2022. Ukrinform. Arkistoitu 25.3.2022. Viitattu 25.3.2022. (englanniksi)
  207. Mariupol says 15,000 deported from besieged city to Russia National Post. 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  208. ”This Morning, Russian Phosphorus Bombs Were Used”: Zelensky To NATO NDTV. 24.3.2022. Arkistoitu 26.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  209. https%3A%2F%2Fuk-ua.facebook.com%2FGeneralStaff.ua%2Fposts%2F279993924313693 Увійти у Facebook Ukrainan pääesikunnan Facebook-sivu. 25.3.2022. Arkistoitu 25.3.2022. Viitattu 25.3.2022.
  210. Nalbantoglu, Minna & Sutinen, Teija & Welling, Roosa: VR: Allegro-junan liikennöinti loppuu maanantaista alkaen Helsingin Sanomat. 25.3.2022. Arkistoitu 25.3.2022. Viitattu 25.3.2022.
  211. Finland suspends train connections to Russia 25.3.2022. Reuters. Arkistoitu 25.3.2022. Viitattu 25.3.2022. (englanniksi)
  212. Jääskeläinen, Kirsi: VR: Allegro-junan liikennöinti keskeytetään maanantaina Ilta-Sanomat. 25.3.2022. Arkistoitu 25.3.2022. Viitattu 25.3.2022.
  213. Mariupol cites witnesses suggesting 300 may have been killed in theatre bombing 25.3.2022. Reuters. Arkistoitu 25.3.2022. Viitattu 25.3.2022. (englanniksi)
  214. Russian forces cut off Ukraine's Chernihiv city, mayor says 25.3.2022. Reuters. Arkistoitu 26.3.2022. Viitattu 25.3.2022. (englanniksi)
  215. a b Ukraine demands that International Red Cross Committee obtain from Russia lists of deported Mariupol residents. The Kyiv Independent. 26.3.2022. Arkistoitu 25.3.2022. Viitattu 26.3.2022. (englanniksi)
  216. Ukraine says 10 humanitarian corridors agreed for front line areas 26.3.2022. Reuters. Arkistoitu 26.3.2022. Viitattu 26.3.2022. (englanniksi)
  217. Zinets, Natalia & Saito, Mari: Multiple rockets hit Lviv city in western Ukraine 26.3.2022. Reuters. Arkistoitu 26.3.2022. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  218. Ukraine says two evacuation corridors agreed for Sunday, including from Mariupol 27.3.2022. Reuters. Arkistoitu 27.3.2022. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  219. Kelly, Lidia: Ukraine asks Red Cross not to open office in Russia’s Rostov-on-Don 27.3.2022. Reuters. Arkistoitu 27.3.2022. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  220. Next round of Russian-Ukrainian talks to be held on March 29-30 Tass. 27.3.2022. Arkistoitu 27.3.2022. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  221. a b Kozhukhar, Oleksandr & Polityuk, Pavel: Ukraine says Russia wants to split nation, calls for more arms 27.3.2022. Reuters. Arkistoitu 27.3.2022. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  222. Venäjän hyökkäys maksanut Ukrainalle yli 560 miljardia dollaria, Ukrainan talousministeri sanoo Yle uutiset. 28.3.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  223. Zinets, Natalia: Almost 5,000 killed in Mariupol since Russian siege began, mayor’s office 28.3.2022. Reuters. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  224. Ukrainian forces retake control of town of Irpin, says local mayor 28.3.2022. Reuters. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  225. Novaya Gazeta suspends publication until end of special operation in Ukraine 28.3.2022. Interfax. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  226. a b c d Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat jälleen Turkissa – odotukset tuloksista laihoja Yle uutiset. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  227. Polityuk, Pavel, & Tétrault-Farber, Gabrielle: ’No handshake’ as Ukraine, Russia delegations meet for peace talks 29.3.2022. Reuters. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  228. Seven dead in strike on government office in Ukrainian city of Mykolaiv BBC News. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  229. Thomas, Natalie: Twelve killed in Ukraine’s Mykolaiv as rocket blasts hole in regional HQ 29.3.2022. Reuters. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  230. Death toll from attack on Mykolaiv Regional State Administration rises to 36 Ukrinform. 2.4.2022. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
  231. Zinets, Natalia & Garanich, Gleb: Russia bombs Ukraine cities, despite pledge to pull back from Kyiv 30.3.2022. Reuters. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  232. Ukraine says ready to meet Russia’s principled demands 30.3.2022. Interfax. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  233. Russia and Ukraine will resume talks online on April 1 -Ukrainian negotiator 30.3.2022. Reuters. Viitattu 31.3.2022. (englanniksi)
  234. President Zelenskyy To Address Australian Parliament. Prime Minister of Australia Government of Australia. Viitattu 31.3.2022. (englanniksi)
  235. Russia Announces Ceasefire For Evacuation Of Civilians From Mariupol Today NDTV. 31.3.2022. Viitattu 31.3.2022. (englanniksi)
  236. a b Ukraine strikes fuel depot in Russia’s Belgorod, regional governor says 1.4.2022. Reuters. Viitattu 1.4.2022. (englanniksi)
  237. ”Ensimmäinen särö Ukrainalle vai itäinen karhu mellastamassa?” – sotilasprofessori epäilee Ukrainan väitettyä iskua Venäjälle ”false flag” -operaatioksi 1.4.2022. MTV Uutiset. Viitattu 1.4.2022.
  238. Karazy, Sergiy & Zinets, Natalia: Russian logistics hub ablaze, Moscow blames Ukraine 1.4.2022. Reuters. Viitattu 1.4.2022. (englanniksi)
  239. Zinets, Natalia & Hunder, Max: Ukraine says Russian forces pushed back around Kyiv but fighting continues 1.4.2022. Reuters. Viitattu 1.4.2022. (englanniksi)
  240. Ukrainian president says retreating Russian troops are leaving mines 2.4.2022. Reuters. Viitattu 3.4.2022. (englanniksi)
  241. Zinets, Natalia: Ukraine unable to get supplies to Mariupol or evacuate civilians 1.4.2022. Reuters. Viitattu 1.4.2022. (englanniksi)
  242. Mackenzie, James: As Mariupol residents flee, Russian forces hunt for Ukrainian fighters 2.4.2022. Reuters. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
  243. Підрозділи українського десанту взяли під контроль район прип’яті та ділянку державного кордону з республікою білорусь Ukrainan asevoiminen Facebook-sivu. 3.4.2022. Viitattu 3.4.2022. (ukrainaksi)
  244. McCarthy, Simone: Ukrainian city of Chernihiv mostly destroyed, mayor says CNN. 3.4.2022. Viitattu 3.4.2022. (englanniksi)
  245. Zinets, Natalia: Ukraine says 410 bodies found near Kyiv, witnesses traumatised 3.4.2022. Reuters. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  246. Nichols, Michelle: U.S. pushes to suspend Russia from U.N. human rights body 5.4.2022. Reuters. Viitattu 7.4.2022. (englanniksi)
  247. a b Piper, Elizabeth: Dozens of Ukrainians found in grave near Kyiv as battle looms in east 10.4.2022. Reuters. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  248. Lepore, Stephen M.: Video shows Ukrainian soldiers shooting captured Russian troops Daily Mail. 7.4.2022. Viitattu 27.4.2022. (englanniksi)
  249. Shull, Abbie: Video appears to show Ukrainian soldiers executing Russian soldier captured in an ambush outside Kyiv, New York Times reports Business Insider. 7.4.2022. Viitattu 7.4.2022. (englanniksi)
  250. Zinets, Natalia & Humphries, Conor: Russian forces pound key cities as Ukraine demands tougher sanctions 6.4.2022. Reuters. Viitattu 6.4.2022. (englanniksi)
  251. Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine – 5 April 2022 Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön Twitter-Tili. 5.4.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  252. Stewart, Phil & Ali, Idrees: Russia has withdrawn 2/3 of forces near Kyiv 4.4.2022. Reuters. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  253. Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine – 6 April 2022 Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön Twitter-Tili. 6.4.2022. Viitattu 6.4.2022. (englanniksi)
  254. Britain says heavy fighting, Russian air strikes continue in Ukraine’s Mariupol 6.4.2022. Reuters. Viitattu 6.4.2022. (englanniksi)
  255. Number of people leaving Ukraine for EU, Moldova increases 7.4.2022. Interfax. Viitattu 7.4.2022. (englanniksi)
  256. Oleksyi Ladyka: Прифронтовий Краматорськ. Мер розповів, як зараз живе місто і що робить влада (Kramatorskin pormestarin haastattelu) Texty.org.ua. 24.9.2022. Viitattu 8.5.2022. (ukrainaksi)
  257. Kramatorsk train station massacre sparks international outrage Le Monde. 10.4.2022. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  258. Are Russia's claims about Tochka-U missiles true? BBC News. 8.4.2022. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  259. "Точка У" разорвалась на вокзале в Краматорске, 52 человека погибли. Что известно о нападении и ракете (Mitä hyökkäyksestä tiedetään?) BBC News. 8.4.2022. Viitattu 8.5.2022. (venäjäksi)
  260. Russian military again strikes Dnipro airport Ukrinform. 10.4.2022. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  261. Ukraine Claims Russia Has "Completely Destroyed" Dnipro Airport NDTV. 10.4.2022. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  262. a b c d e f g h i j k l m Kolmas päivitetty seuranta. Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat. 9.4.2022. Viitattu 9.4.2022.
  263. Ukraine’s Zelenskiy says tens of thousands killed in Mariupol, seeks military aid from S.Korea 11.4.2022. Reuters. Viitattu 11.4.2022. (englanniksi)
  264. Polityuk, Pavel: Ukraine says tens of thousands killed in Mariupol, accuses Russia of abuses 12.4.2022. Reuters. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  265. Rheinmetall ready to supply up to 50 tanks to Ukraine 11.4.2022. Reuters. Viitattu 11.4.2022. (englanniksi)
  266. Russia almost ready to launch new eastern assault -Ukraine defence ministry 11.4.2022. Reuters. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  267. Sangal, Aditi ym.: CNN – Päivitetty seuranta CNN. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  268. Ukraine says checking unverified information that Russia used chemical weapons in Mariupol 12.4.2022. Reuters. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  269. Ukraine’s Zelenskiy says Russia using phosphorous bombs 13.4.2022. Reuters. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
  270. Russia says over 1,000 Ukrainian marines surrender in Mariupol 13.4.2022. Reuters. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
  271. Presidentti Niinistö: Suomen Nato-päätös tehdään ennen kesää – toivoo, että eduskunta käsittelee selonteon ripeästi Helsingin Sanomat. 13.4.2022. Viitattu 13.4.2022.
  272. Hakahuhta, Ari ym.: Hallitus julkisti Nato-selontekonsa, presidentti Niinistö: Suomen Nato-ratkaisu on valmis hyvissä ajoin ennen Madridin kesäkuun huippukokousta Yle uutiset. 13.4.2022. Viitattu 13.4.2022.
  273. a b Venäjän mukaan laivaston lippulaivalla tulipalo ja räjähdys, Ukraina sanoi iskeneensä laivalle ohjuksilla Yle uutiset. 14.4.2022. Viitattu 14.4.2022.
  274. Russia says blast cripples Black Sea flagship, Ukraine claims missile strike 14.4.2022. Reuters. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  275. Polityuk, Pavel & Kozhukhar, Oleksandr: Russia says blast cripples Black Sea flagship, Ukraine claims missile strike 14.4.2022. Reuters. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  276. Russian warship: Moskva sinks in Black Sea BBC News. 15.4.2022. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  277. Ukrainian forces blew up bridge with convoy of Russian military equipment heading to Izium Ukrinform. 14.4.2022. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  278. a b Russia says Ukraine helicopters strike homes in cross-border attack 14.4.2022. Reuters. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  279. Powerful blasts heard in Kyiv and other Ukraine’s cities -local media 14.4.2022. Reuters. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
  280. Zinets, Natalia: Ukrainians hang on at Mariupol steel plant 15.4.2022. Reuters. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
  281. Russian court says Google, Wikipedia face fines over ’fake’ content 15.4.2022. Reuters. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
  282. Ukraine deputy PM: 9 evacuation corridors, including Mariupol, agreed for Saturday 16.4.2022. Reuters. Viitattu 16.4.2022. (englanniksi)
  283. Polityuk, Pavel & Piper, Elizabeth: Ukraine says fighting rages in Mariupol, blasts rattle Kyiv 15.4.2022. Reuters. Viitattu 16.4.2022. (englanniksi)
  284. Russia strikes armoured vehicle plant, military repair facility in Ukraine 16.4.2022. Reuters. Viitattu 16.4.2022. (englanniksi)
  285. Russian crowd mourns Black Sea flagship after sinking 16.4.2022. Reuters. Viitattu 16.4.2022. (englanniksi)
  286. Ylhänen, Kaisa: Moskvan kunniaksi pidettiin muistotilaisuus – tämä Venäjän lippulaivan uppoamisesta tiedetään nyt Ilta-Sanomat. 16.4.2022. Viitattu 16.4.2022.
  287. Ukrainan rikkain mies lupaa rakentaa Mariupolin kaupungin uudelleen Ukrainan voitettua vihollisen Helsingin Sanomat. 16.4.2022. Viitattu 16.4.2022.
  288. Piper, Elizabeth: Ukraine’s richest man vows to rebuild besieged Mariupol 16.4.2022. Reuters. Viitattu 16.4.2022. (englanniksi)
  289. Russia says ammunition factory near Kyiv destroyed by missile strike 17.4.2022. Reuters. Viitattu 17.4.2022. (englanniksi)
  290. Missile attack damages infrastructure in Brovary, near Kyiv 17.4.2022. Reuters. Viitattu 17.4.2022. (englanniksi)
  291. Prentice, Alessandra & Zinets, Natalia: Russia demands Ukrainian surrender in Mariupol 17.4.2022. Reuters. Viitattu 17.4.2022. (englanniksi)
  292. Russian forces will close off Mariupol from Monday, official says. Here’s the situation in the besieged city CNN. 18.4.2022. 18.4.2022. (englanniksi)
  293. Mariupol evacuees arrive by bus in south-eastern Ukraine Euronews. 21.4.2022. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  294. Blasts reported in Ukraine’s Kyiv, Lviv, Dnipropetrovsk regions 18.4.2022. Reuters. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
  295. 5 прицільних ракетних ударів по Львову. Відповідні служби вже виїхали на місце. Детальнішу інформацію з‘ясовуємо Andriy Sadovyin Twitter-tili. 18.4.2022. Viitattu 18.4.2022. (ukrainaksi)
  296. Russian official says Ukraine strikes village near border, three wounded 19.4.2022. Reuters. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  297. Ukraine says ’Battle of Donbas’ has begun, Russia pushing in east 18.4.2022. Reuters. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  298. Ukraine hopes to evacuate women, children and elderly from Mariupol on Wednesday 20.4.2022. Reuters. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  299. a b Polityuk, Pavel & Mackenzie, James: No surrender in Mariupol as Russian deadline expires; refugees top 5 million 20.4.2022. Reuters. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  300. Regional governor says Russian forces have seized east Ukrainian city of Kreminna 19.4.2022. Reuters. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  301. Russian forces seize city of Kreminna in east Ukraine, regional governor says Hindustan Times. 19.4.2022. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  302. Polityuk, Pavel: Putin claims victory in Mariupol, leaving Ukrainian defenders holed up 21.4.2022. Reuters. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  303. Putin calls off plan to storm Mariupol plant, opts for blockade instead 21.4.2022. Reuters. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  304. Mayor of Ukraine’s Kharkiv says city is under intense bombardment 21.4.2022. Reuters. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  305. Moscow has deported 500,000 people to Russia, Ukraine lawmaker says 20.4.2022. Reuters. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  306. Mariupol says 40,000 deported from besieged city to Russian regions 18.4.2022. Reuters. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
  307. Mariupol: Satellite images suggest mass graves dug near besieged city 21.4.2022. BBC News. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  308. a b Russian invaders throw bodies into several mass graves in Mariupol 21.4.2022 13:28. Ukrinform. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  309. Mariupolin lähistöltä löytynyt jälleen mahdollinen joukkohauta Yle uutiset. 23.4.2022. Viitattu 23.4.2022.
  310. Bensemra, Zohra & Campbell, Joseph: Police say 269 bodies recovered in Ukraine’s war-torn Irpin 18.4.2022. Reuters. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
  311. Военные РФ заявили о планах обеспечить сухопутный коридор в Крым и выход к Приднестровью Interfax.ru. 22.4.2022. Arkistoitu 22.4.2022. Viitattu 23.4.2022. (venäjäksi)}
  312. Venäjän armeija ilmoittaa tavoitteekseen koko Donbasin ja Etelä-Ukrainan hallinnan Yle uutiset. 12.2.2022. Viitattu 22.4.2022.
  313. Russia has resumed offensive against Ukrainian forces in Mariupol’s Azovstal, Ukrainian official says 23.4.2022. Reuters. Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
  314. Ukraine says shelling of eastern Luhansk’s cities intensifying 23.4.2022. Reuters. Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
  315. Polityuk, Pavel & Zinets, Natalia: Russia renews assault on Mariupol and missiles hit Odesa, Ukraine says 23.4.2022. Reuters. Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
  316. Polityuk, Pavel: Mayor appeals for ’full evacuation’ of Mariupol 22.4.2022. Reuters. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  317. More people entering Ukraine, fewer exiting 22.4.2022. Interfax. Arkistoitu 23.4.2022. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  318. a b Russia says it struck arms depots in Ukraine’s Kharkiv region 24.4.2022. Reuters. Viitattu 25.4.2022. (englanniksi)
  319. Russia strikes Ukrainian oil depot and military installations 25.4.2022. Reuters. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  320. 25.04.2022 (20:00) Briefing by Russian Defence Ministry 25.4.2022. Venäjän puolustusministeriö. Viitattu 25.4.2022. (englanniksi)
  321. Супутник зафіксував вже третє місце масового поховання біля Маріуполя (Satelliitti tallensi Mariupolin lähellä kolmannen joukkohautapaikan) 25.04.2022 17.30. radiosvoboda.org. Viitattu 27.4.2022. (ukrainaksi)
  322. Another mass grave found near Mariupol. Photos 25.04.2022 19:58. Ukrinform. Viitattu 27.4.2022. (englanniksi)
  323. Saksan Ukrainalle lupaamat panssarivaunut pitää vielä kunnostaa Yle uutiset. 26.4.2022. Viitattu 26.4.2022.
  324. Germany considers sending howitzers to Ukraine 29.4.2022. Reuters. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  325. Russian gas supplies continue to Hungary, not affected by suspension to Bulgaria 27.4.2022. Interfax. Arkistoitu 27.4.2022. Viitattu 27.4.2022. (englanniksi)
  326. Moldovan breakaway region says shots fired from Ukraine towards village 27.4.2022. Reuters. Viitattu 27.4.2022. (englanniksi)
  327. Podoljak, Myhailo: Україна має сама вирішувати, чи завдавати ударів по військових об‘єктах, заявив SecBlinken. Росія напала на та вбиває мирних громадян. Україна захищатиме себе в будь-який спосіб, зокрема ударами по складах і базах убивць. Світ це право визнає Twitter. 28.4.2022. Arkistoitu 28.4.2022. Viitattu 28.4.2022. (ukrainaksi)
  328. Brugen, Isabel van: Russian territory under attack as Ukraine shells border checkpoint Newsweek. 29.4.2022. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  329. Nexta: A bridge was blown up in the Donetsk region. The bridge crossed the Seversky Donets on the way from Liman to Slavyansk between Raigorodok and Twitter. 29.4.2022. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  330. Zelenskyi: Sata ihmistä evakuoitu Azovstalin terästehtaalta Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 1.5.2022.
  331. Civilians evacuated from Ukraine's Mariupol; U.S. Speaker Pelosi visits Kyiv Reuters. 1.5.2022. Viitattu 1.5.2022. (englanniksi)
  332. Israelin pääministeri: Putin pyysi anteeksi Lavrovin Hitler-puheita MTV Uutiset. 5.5.2022. Viitattu 6.5.2022.
  333. Rocket strike hits Odesa in southwest Ukraine, causing deaths and injuries Reuters. 2.5.2022. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
  334. Nine civilians killed by shelling in Ukraine's Donetsk region Reuters. 3.5.2022. Viitattu 3.5.2022. (englanniksi)
  335. At least 10 killed in Russian shelling of coking plant in eastern Ukraine Reuters. 3.5.2022. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  336. Russian strikes pound Ukraine on eve of new EU sanctions Reuters. 4.3.2022. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  337. a b Mariupol mayor says heavy fighting under way at Azovstal steel plant Reuters. 4.5.2022. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  338. Connection with Azov Regiment recovered. Russian troops enter Azovstal territory Ukrinform, ukrinform.net. 4.5.2022. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  339. Ukraine says it is 'ready' if Belarus joins Russian war effort Reuters. 4.5.2022. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  340. Lori Hinnant, Mstyslav Chernov ja Vasilisa Stepanenko: AP evidence points to 600 dead in Mariupol theater airstrike 4.5.2022. Associed Press, apnews.com. Viitattu 5.5.2022. (englanniksi)
  341. No Ukrainian counter-offensive expected before mid-June, presidential adviser says Reuters. 5.5.2022. Viitattu 5.5.2022. (englanniksi)
  342. Ukraine war: Ukraine can hit Russia with UK weapons BBC News. 16.4.2022. Viitattu 6.5.2022. (englanniksi)
  343. Russia killed over 600 Ukrainian fighters in artillery strikes Reuters. 5.5.2022. Viitattu 5.5.2022. (englanniksi)
  344. a b Pavel Polityuk: Ukraine says new Mariupol evacuation has begun, despite reports of fighting Reuters. 6.5.2022. Viitattu 6.5.2022. (englanniksi)
  345. a b c d e f g h i Ukraine and Russia: What you need to know right now 3 Reuters. 6.5.2022. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)
  346. Liam James: Russian warship Admiral Makarov ‘on fire after being hit by Ukrainian missile’ independent.co.uk. 6.5.2022. Viitattu 6.5.2022. (englanniksi)
  347. David Axe: The Russian Frigate ‘Admiral Makarov’ Might Be The Juiciest Target In The Black Sea Forbes, forbes.com. 6.5.2022. Viitattu 6.5.2022. (englanniksi)
  348. Heidi Vaalisto: Ukrainan esikunta: Venäjän suuri ohjusfregatti sai osuman Ilta-Sanomat, is.fi. 6.5.2022. Viitattu 6.5.2022.
  349. Donetsk forces say another 50 people evacuated from Azovstal plant in Mariupol Reuters. 7.5.2022. Viitattu 7.5.2022. (englanniksi)
  350. a b c d e f Neljäs päivitetty seuranta Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat. 6.5.2022. Viitattu 2.6.2022.
  351. Pavel Polityuk: Diplomatic efforts seek to save Ukraine fighters in Mariupol, Zelenskiy says Reuters. 7.5.2022. Viitattu 7.5.2022. (englanniksi)
  352. Russia says it destroyed US and European equipment in Ukraine’s Kharkiv region Al Arabiya English. 7.5.2022. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  353. a b c Bombing of school in Ukraine kills two, dozens more feared dead, governor says Reuters. 8.5.2022. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  354. a b Ukraine troops retreat from Popasna, Luhansk governor confirms Reuters. 8.5.2022. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  355. Ukraine Army keeps defense in Popasna, reinforcements arrive Ukrinform. 9.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  356. Russia says it hit Ukrainian warship near Odesa, downed two bombers Reuters. 8.5.2022. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  357. Putin suolsi puheessaan tutuksi tullutta propagandaansa Yle Uutiset. 9.5.2022. Viitattu 9.5.2022.
  358. Ylen TV-uutiset 9.5 Yle. Viitattu 9.5.2022.
  359. Ukrainan presidentti lähetti voitonpäivän tervehdyksensä yhden miehen marssiltaan Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 9.5.2022.
  360. 'We will win': Ukraine defiant on anniversary of World War Two victory Reuters. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  361. Ukraine says Russian tanks and artillery pound Mariupol steel plant Reuters. 9.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  362. Emma Farge: U.N. rights session planned on Ukraine, to address Mariupol 'mass casualties' Reuters. 9.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  363. Jonathan Landay: Ukraine pushes Russian troops back in counter-offensive near Kharkiv Reuters. 10.5.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  364. Shelling damages Ukrainian warehouse storing ammonium nitrate Reuters. 11.5.2022. (englanniksi)
  365. Näin presidentti ja pääministeri perustelevat liittymistä Natoon Yle Uutiset. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
  366. Anne Kauranen, Essi Lehto: Finland must apply for NATO membership "without delay", Finnish leaders say Reuters. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022. (englanniksi)
  367. Governor: Russia fires 18 missiles at residential areas in Komyshuvakha, Zaporizhzhia Oblast. Yuri Karapetyan, head of the Komyshuvakha community, also said one person was killed, three were injured, and about 60 houses were damaged. The Kyiv Independentin Twitter-tili. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022. (englanniksi)
  368. У Комишувасі Запорізької області росіяни запустили півтора десятки ракет: 1 загиблий Pravda.com.ua. 11.5.2022. Viitattu 12.5.2022. (ukrainaksi)
  369. a b Jari Alenius: Ukraina tuhosi jokea ylittäneen pataljoonan Ilta-Sanomat. 12.5.2022. Viitattu 13.5.2022.
  370. a b Jonathan Landay: Ukraine forces thwart Russian armoured column crossing river Reuters. 13.5.2022. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)
  371. Ukraine accuses Russia of forcibly deporting over 210,000 children Reuters. 13.5.2022. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)
  372. Moscow says 1,847 children among thousands transported from Ukraine to Russia Reuters. 3.5.2022. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)
  373. Ukraina: Venäjä vetää joukkojaan pois Harkovassa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 14.5.2022.
  374. Missile hits military infrastructure in Ukraine's Lviv region, governor says Reuters. 15.5.2022. Viitattu 15.5.2022. (englanniksi)
  375. Russian village bordering Ukraine shelled, one wounded, governor says Reuters. 15.5.2022. Viitattu 15.5.2022. (englanniksi)
  376. a b Tom Balmforth: Front lines shift in Donbas as Ukraine mounts counteroffensive Reuters. 15.5.2022. Viitattu 15.5.2022. (englanniksi)
  377. Ukraine war Live updates: Russia says 'won't simply put up with' NATO's Nordic expansions Hindustan Times. 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
  378. a b Ukraine says it has repelled Russian incursion in Sumy region Reuters. 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
  379. Jonathan Landay, Tom Balmforth: Russian forces fall back in northeast Ukraine, McDonald's retreats from Moscow Reuters. 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
  380. Troops defending Kharkiv reached Russian border, Ukraine says Reuters. 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
  381. a b c Azovstal siege ends as hundreds of Ukrainian fighters surrender Reuters. 17.5.2022. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)
  382. Ukraine cedes control of Azovstal plant in Mariupol DW. 17.5.2022. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)
  383. a b c d Ukraine and Russia: What you need to know right now 4 Reuters. 17.5.2022. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)
  384. Russia says talks with Ukraine are not going on 'in any form,' Interfax reports Reuters. 17.5.2022. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)
  385. Russian air strike kills eight in northern Ukraine, emergency service says Reuters. 17.5.2022. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  386. a b Max Hunder: Russia says nearly 700 more Mariupol fighters surrender Reuters. 18.5.2022. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  387. Russia says 959 Ukrainian fighters surrendered from Azovstal so far Reuters. 18.5.2022. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  388. Max Hunder, Natalia Zinets: For hundreds of Ukraine fighters in Mariupol, fate is unknown Reuters. 19.5.2022. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  389. Ukraine officials give conflicting accounts of attack on Russian train Reuters. 19.5.2022. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  390. Kherson to become part of Russia, new governor says BBC News. 7:51 20.5.2022. Viitattu 20.5.2022. (englanniksi)
  391. Kherson mayor refuses to cooperate with collaborators and invaders 26.4.2022 17:54. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 29.5.2022. (englanniksi)
  392. Venäjä väittää tuhonneensa lännen aselähetyksen Ukrainassa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 21.5.2022.
  393. a b Russia-Ukraine war: airstrikes target Mykolaiv and Donbas regions; Ukraine EU bid could take 20 years, says French minister the Guardian. 22.5.2022. Viitattu 22.5.2022. (englanniksi)
  394. Russian soldiers start clearing mines from Ukraine's Azovstal Reuters. 23.5.2022. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  395. Pavel Polityuk, Tom Balmforth: Russian soldier in Ukraine war crimes trial says he did not want to kill Reuters. 20.5.2022. Viitattu 20.5.2022. (englanniksi)
  396. Ukrainassa alkoi ensimmäinen sotarikosoikeudenkäynti venäläissotilasta vastaan: Syytteen mukaan sotilas murhasi aseettoman 62-vuotiaan miehen Yle Uutiset. 13.5.2022. Viitattu 20.5.2022.
  397. Pavel Polityuk: Russian soldier jailed for life in first war crimes trial of Ukraine war Reuters. 23.5.2022. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  398. Ukrainalainen tuomioistuin langetti elinkautisen venäläissotilaalle Yle Uutiset. 23.5.2022. Viitattu 27.5.2022.
  399. Claudia Rowan, Marcus Parekh, Chanel Zagon: Russia-Ukraine latest news: Putin 25km from encircling elite Ukrainian unit in major Donbas victory The Telegraph. 24.5.2022. Viitattu 24.5.2022. (englanniksi)
  400. a b Pavel Polityuk: Russia launches all-out assault to encircle Ukraine troops in east Reuters. 24.5.2022. Viitattu 24.5.2022. (englanniksi)
  401. Russia lost more troops in Ukraine than Soviets did in Afghan War The Jerusalem Post. Viitattu 24.5.2022. (englanniksi)
  402. Russian military casualties have surpassed that of the Soviet invasion of Afghanistan. The Kiyv Independent. 24.5.2022. Viitattu 24.5.2022. (englanniksi)
  403. Vladimir Putin’s invasion of Ukraine has cost the lives of 15,000 Russian troops, says Defence Secretary Ben Wallace Evening Standard. 25.4.2022. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
  404. Ukraine war: What might tip the balance? BBC News. 21.5.2022. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
  405. US to end Russia’s ability to pay international investors 25.5.2022. AP. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
  406. U.S. stops Russian bond payments, raising risk of default 5.4.2022. Reuters. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
  407. a b Pavel Polityuk, Max Hunder: Russia drives to cut off key towns in Ukraine's east Reuters. 25.5.2022. Viitattu 25.5.2022. (englanniksi)
  408. Separatist republics hold 8,000 Ukrainian POWs Reuters. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  409. a b Pavel Polityuk, Max Hunder: Russian forces battle to surround Ukrainians in east Reuters. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  410. a b Donbas separatist leader calls for Russia's military operation to be accelerated Reuters. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  411. Yrjö Kokkonen: Sanna Marin vieraili sodan tuhoamissa kaupungeissa Ukrainassa Yle Uutiset. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022.
  412. Ilmo Ilkka: Ukrainan sota. Sanna Marin matkusti Ukrainan Butšaan Helsingin Sanomat. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022.
  413. a b Zelenskyi julkaisi yhteiskuvan Sanna Marinin kanssa: "Suomen sotilaallinen apu on meille erittäin arvokasta – kiitos tuesta" MTV Uutiset. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022.
  414. Emma Farge, Jennifer Rigby, Mrinalika Roy: WHO condemns Russia's aggression in Ukraine in rare vote, rejects Moscow's counter-proposal Reuters. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  415. Kuvernööri: Ukrainan joukkojen on ehkä vetäydyttävä Luhanskin kaupungeista Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 27.5.2022.
  416. a b Natalia Zinets, Conor Humphries: Russia battles to take railroad hub, surrounds major city in east Ukraine Reuters. 27.5.2022. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
  417. Russian shelling kills at least seven in Ukraine's Kharkiv, governor says Reuters. 27.5.2022. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
  418. Ukraine blew up a dam to stop the Russian advance on Kyiv, some homes remain flooded Reuters. Viitattu 29.5.2022. (englanniksi)
  419. Carlos Barria: Flood saves Ukrainian village from Russian occupation Reuters. 16.5.2022. Viitattu 29.5.2022. (englanniksi)
  420. Max Hunder, Conor Humphries: Russia pummels eastern towns in bid to encircle Ukraine forces Reuters. 29.5.2022. Viitattu 29.5.2022. (englanniksi)
  421. Max Hunder, Natalia Zinets: Ukrainan defenders hold out in Donbas city under heavy fire Reuters. 29.5.2022. Viitattu 29.5.2022. (englanniksi)
  422. a b Russia says it struck shipyard in Ukraine's Mykolaiv Reuters. 30.5.2022. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
  423. a b Two civilians killed as Russian troops enter Sievierodonetsk Reuters. 30.5.2022. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
  424. BFM TV a l'immense douleur d'annoncer la disparition de Frédéric Leclerc-Imhoff, journaliste reporter d'images, tué en Ukraine BFM TV. 30.5.2022. Viitattu 30.5.2022. (ranskaksi)
  425. French journalist Frédéric Leclerc-Imhoff killed in Ukraine 2022. The Committee to Protect Journalists. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
  426. Pavel Polityuk: Ukrainian court sentences two Russian soldiers to jail for war crimes Reuters. 31.5.2022. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
  427. Sjeverodonetskin puolustajat vetäytyvät, Mariupolista lähti ensimmäinen rahtilaiva Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 31.5.2022.
  428. Russian offensive campaign assessment, May 31 31.5.2022. The Institute for the Study of War, Washington DC, USA. Viitattu 1.6.2022. (englanniksi)
  429. Governor of Ukraine's Luhansk region says Russia controls 70% of Sievierodonetsk Reuters. 1.6.2022. Viitattu 1.6.2022. (englanniksi)
  430. Pavel Polityuk, Max Hunder: Russian forces advance in key eastern city, U.S. to send advanced rockets to Ukraine Reuters. 1.6.2022. Viitattu 1.6.2022. (englanniksi)
  431. Reuters: Slovakia toimittaa Ukrainaan kenttätykkejä Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 2.6.2022.
  432. Kremlin says talks with Zelenskiy possible, but negotiations stalled Reuters. 1.6.2022. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
  433. Russia says it will continue 'operation' in Ukraine until all goals are achieved Reuters. 3.6.2022. Viitattu 3.6.2022. (englanniksi)
  434. Conor Humphries, Robin Emmott: Analysis: Ukraine waits for West to tip balance against Russia after 100 days of war Reuters. 3.6.2022. Viitattu 3.6.2022. (englanniksi)
  435. Reuters: Ukrainian forces have had some success in Sievierodonetsk, says Zelenskiy Reuters. 3.6.2022. Viitattu 3.6.2022. (englanniksi)
  436. Russia Ukraine War News Live Updates: Sievierodonetsk split in half between Ukrainian, Russian forces; US backs international war crimes probe The Indian Express. 5.6.2022. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
  437. Ukrainian plane carrying weapons shot down in Odesa, claims Russia Hindustan Times. 4.6.2022. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
  438. a b Russian Artillery Hit Monastery In Eastern Ukraine: President Zelensky NDTV. Viitattu 5.6.2022.
  439. a b Ukraine's Sievierodonetsk split in half between Ukrainian and Russian forces, regional governor says Reuters. 5.6.2022. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
  440. a b c d e f Ukraine and Russia: What you need to know right now 5 Reuters. 5.6.2022. Viitattu 20.6.2022. (englanniksi)
  441. Natalia Zinets, Pavel Polityuk: Russia strikes Kyiv for first time in weeks, battle rages in eastern Ukraine Reuters. 5.6.2022. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
  442. Ukraine partially repels Russian Black Sea fleet: Army The Times of India. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)
  443. Latest Developments in Ukraine: June 7 VOA. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  444. a b Russian forces control most of Sievierodonetsk, are shelling twin city -official Reuters. 8.6.2022. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  445. a b Western artillery already making difference for Ukraine -regional governor Reuters. 8.6.2022. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  446. Russia-Ukraine war: What happened today (June 9) : NPR NPR. 10.6.2022. Viitattu 12.6.2022.
  447. We’re almost out of ammunition and relying on western arms, says Ukraine the Guardian. 10.6.2022. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  448. Russian Offensive Campaign Assessment, June 9 Institute for the Study of War. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  449. Ukrainassa ammutaan niin paljon tykistö­tulta, että se on sekoittanut ammusten maailman­markkinat – Venäjä varautui tilanteeseen jo vuosia sitten Helsingin Sanomat. 3.7.2022. Viitattu 29.7.2022.
  450. Ukrainian casualties: Kyiv losing up to 200 troops a day - Zelensky aide BBC.com. 9.6.2022. Viitattu 29.7.2022 (englanniksi).
  451. Ukraina menettää jopa 100 miestä päivässä Verkkouutiset.fi. 1.6.2022. Viitattu 29.7.2022.
  452. Putin vertaa itseään Pietari Suureen: "Hän ei ottanut mitään, hän otti sen takaisin" MTV Uutiset. 9.6.2022. Viitattu 12.6.2022.
  453. Ukrainian forces sink their own anti-submarine corvette Vinnytsia Navy Recognition. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  454. Flamethrower used in Vrubivka Geopolitical Report. 11.6.2022. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  455. Russians strike Vrubivka, enter Orikhove, storm Sievierodonetsk www.ukrinform.net. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  456. Ukraine war latest: Chemical plant hit as fighting rages in key eastern city BBC News. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  457. a b Venäjä sanoo tuhonneensa länsimaisia aseita ohjusiskulla Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 12.6.2022.
  458. a b Three killed in artillery attack on Donetsk market, separatist news agency reports 13.6.2022. Reuters. Viitattu 13.6.2022. (englanniksi)
  459. a b Natalia Zinets, Abdelaziz Boumzar: Russian artillery bombards Sievierodonetsk Reuters. 13.6.2022. Viitattu 13.6.2022. (englanniksi)
  460. Katya Soldak: Monday, June 13. Russia’s War On Ukraine: News And Information From Ukraine 13.6.2022. Forbes, forbes.com. Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  461. a b Russia says it destroyed U.S., European weapons in eastern Ukraine Reuters. 13.6.2022. Viitattu 13.6.2022. (englanniksi)
  462. a b Amanda Macias,Holly Ellyatt: U.S. to send fresh military, humanitarian aid to Ukraine; Xi tells Putin he wants to see a settlement CNBC. 15.6.2022. Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  463. Ukraine says Russian forces trying to attack simultaneously in nine directions Reuters. 15.6.2022. Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  464. a b Four killed in overnight rocket strike on outskirts of Ukraine's Sumy -governor Reuters. 16.6.2022. Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  465. Latest Developments in Ukraine: June 17 VOA. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  466. Russian tugboat hit by Ukrainian forces in Black Sea sinks 17.6.2022 23:44. Ukrinform. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  467. Sebastien Roblin: Ukraine Blasts Russian Tug Near Snake Island With Land-Based Missiles Forbes, forbes.com. 17.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  468. Rescuers putting out fire at fuel storage depot in Novomoskovsk district for second day Ukrinform. Viitattu 20.6.2022. (englanniksi)
  469. a b Ukraine Latest: Zelenskiy Meets Troops; War Prisoners Exchanged Bloomberg. 18.6.2022. Viitattu 20.6.2022. (englanniksi)
  470. Russia claims Ukrainian generals killed in missile strike Deutsche Welle. Viitattu 20.6.2022. (englanniksi)
  471. Latest Developments in Ukraine: June 19 VOA. Viitattu 20.6.2022. (englanniksi)
  472. Venäjä jatkanut Liettuan uhkailua Kaliningrad-kiistaan liittyen MTV Uutiset. 21.6.2022. Viitattu 23.6.2022.
  473. Republic World: Russia takes control of frontline village of Toshkivka in Donbass region, says Ukraine Republic World. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  474. Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 160. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  475. German Defense Minister: Germany, Netherlands to provide Ukraine with a total of 12 Panzerhaubitze 2000 The Kyiv Independent. 22.6.2022. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  476. Russian refinery says it was struck by drones from direction of Ukraine Reuters. 22.6.2022. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  477. Ukraina ja Moldova EU:n jäsenehdokkaiksi Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 23.6.2022.
  478. Pavel Polityuk, Vitalii Hnidyi: Ukraine takes step toward EU membership as battle in east enters 'fearsome climax' Reuters. 23.6.2022. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  479. a b Ukraine, in symbolic move, files European court case against Russia Reuters. 23.6.2022. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  480. Ukrainian troops may pull back from Lysychansk front line to avoid encirclement -governor Reuters. 23.6.2022. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  481. Ukraine Forces Leaving Battered City of Sievierodonetsk VOA. Viitattu 26.6.2022. (englanniksi)
  482. Russia claims it has encircled up to 2,000 Ukrainian soldiers in Donbas Egypt Independent. 24.6.2022. Viitattu 26.6.2022. (englanniksi)
  483. Russian military says it has full control over Sievierodonetsk Reuters. 25.6.2022. Viitattu 26.6.2022. (englanniksi)
  484. a b G7-maiden huippukokous alkoi Saksassa Yle Uutiset. 26.6.2022. Viitattu 26.6.2022.
  485. a b Simon Lewis: Dozens missing after Russian missile strike on mall kills 18 Reuters. 28.6.2022. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  486. a b Simon Lewis: Russian missile strike kills 16 in shopping mall, Ukraine says Reuters. 28.6.2022. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  487. a b Ukraina: Venäjä teki ohjusiskun ostoskeskukseen, jossa oli yli tuhat siviiliä Ilta-Sanomat. 27.6.2022. Viitattu 29.6.2022.
  488. Emily Feng: At least 20 people were killed in Russia's missile attack on a crowded Ukrainian mall NPR. 28.6.2022. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  489. Nato | HS kävi läpi Turkin, Suomen ja Ruotsin ”yhteisymmärrysasiakirjan”, tässä sen keskeinen sisältö Helsingin Sanomat. 29.6.2022. Viitattu 29.6.2022.
  490. a b Venäjä väittää iskeneensä taistelijoiden harjoituskeskukseen Mykolajivissa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 29.6.2022.
  491. a b c Max Hunder: Russian forces withdraw from Ukraine's strategic Snake Island Reuters. 30.6.2022. Viitattu 30.6.2022. (englanniksi)
  492. Russian Navy Captures Ukraine's Outpost on Snake Island The Maritime Executive. 24.2.2022. Viitattu 30.6.2022. (englanniksi)
  493. a b Jari Alenius: Ukrainalle suuri voitto: Venäjä vetäytyi Käärmesaarelta Ilta-Sanomat. 30.6.2022. Viitattu 30.6.2022.
  494. a b Iryna Nazarchuk: Russian missile strikes near Ukraine's Odesa kill 21 Reuters. 2.7.2022. Viitattu 3.7.2022. (englanniksi)
  495. Россия обстреляла курорт под Одессой, погиб 21 человек, в том числе один ребенок BBC News. Viitattu 3.7.2022. (venäjäksi)
  496. Russians fired at Serhiivka missile designed to destroy aircraft carriers - Zelensky ukrinform.net. 1.7.2022. Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
  497. New U.S. security assistance package to significantly strengthen Ukraine's air defenses - Zelensky ukrinform.net. 2.7.2022. Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
  498. Arwa Ibrahim,Nadim Asrar,Dalia Hatuqa: Russia-Ukraine latest: Ukraine says Lysychansk ‘not encircled’ Aaljazeera. Viitattu 3.7.2022. (englanniksi)
  499. Russian shelling kills six in eastern Ukrainian city of Sloviansk, officials say Reuters. 3.7.2022. Viitattu 3.7.2022. (englanniksi)
  500. Ukraine confirms withdrawal of its forces from Lysychansk Reuters. 3.7.2022. Viitattu 3.7.2022. (englanniksi)
  501. Natasha Turak,Holly Ellyatt: Russian forces turn firepower on Donetsk after capturing Luhansk; Zelenskyy vows Ukraine will win back its land CNBC. 4.7.2022. Viitattu 8.7.2022. (englanniksi)
  502. Inka Saarela: Venäjä otti askeleen lähemmäs sotataloutta Talouselämä. Viitattu 8.7.2022.
  503. Venäjä käynnistelee sotataloutta: Lomat voitaisiin perua ja yritykset valjastaa armeijan käyttöön MTV Uutiset. 3.7.2022. Viitattu 8.7.2022.
  504. Tanska ratifioi ensimmäisenä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen, Puola uusin hyväksyjä Yle Uutiset. 16.5.2022. Viitattu 8.7.2022.
  505. Helen Regan and Kathleen Magramo: July 6, 2022 Russia-Ukraine news CNN. 6.7.2022. Viitattu 8.7.2022. (englanniksi)
  506. Latest Developments in Ukraine: July 6 VOA. Viitattu 8.7.2022. (englanniksi)
  507. Helen Regan, Sana Noor Haq, Ed Upright, Aditi Sangal, Adrienne Vogt: July 7, 2022 Russia-Ukraine news CNN. 7.7.2022. Viitattu 8.7.2022. (englanniksi)
  508. Latest Developments in Ukraine: July 7 VOA. Viitattu 8.7.2022. (englanniksi)
  509. Hafsa Khalil, Aditi Sangal, Hannah Strange, Adrienne Vogt & Elise Hammond: July 8, 2022 Russia-Ukraine news CNN. 8.7.2022. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  510. Latest Developments in Ukraine: July 8 VOA. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  511. Russian Offensive Campaign Assessment, July 9 EIN News. 9.7.2022. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  512. At least 15 killed in rocket strike on apartment building in eastern Ukraine The Guardian. 10.7.2022. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  513. Latest Developments in Ukraine: July 10 VOA. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  514. Anna Voitenko: Ukraine: Death toll from Russian rocket attack on housing block rises to 30 Reuters. 11.7.2022. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  515. a b c Tom Balmforth, Pavel Polityuk: Ukrainian rockets hit Russian-held area as Kyiv readies southern counter-attack Reuters. 12.7.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  516. В окупованій Новій Каховці лунають потужні вибухи Українська правда. Viitattu 17.7.2022. (ukrainaksi)
  517. a b July 12, 2022 Russia-Ukraine news CNN. 12.7.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  518. July 13, 2022 Russia-Ukraine news CNN. 13.7.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  519. a b Ukraine war: 23 killed in Russian rocket attack on Vinnytsia BBC News. 14.7.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  520. Death toll in Russian missile strike on Vinnytsia rises to 25 19.7.2022. Ukrinformn. Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  521. a b Russo-Ukrainian War, Day 141 Euromaidan Press. 14.7.2022. Viitattu 17.7.2022.
  522. Institute for the Study of War: Russia begins 'volunteer mobilization' to solve soldier shortage issues The Kyiv Independent. 14.7.2022. Viitattu 17.7.2022.
  523. a b Adrienne Vogt, Sana Noor Haq ja Hafsa Khalil: Live updates: Russia's war in Ukraine CNN. 15.7.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  524. a b Russian strike kills three people in Kharkiv region, governor says Reuters. 17.7.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  525. a b Zelensky dismisses security chief; missiles hit Mykolaiv Washington Post. 17.7.2022. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  526. Ukrainians say Russia bolstering troop presence in south Egypt Independent. 18.7.2022. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  527. a b c Mike Hayes, Elise Hammond ja Maureen Chowdhury: July 18, 2022 Russia-Ukraine news CNN. 18.7.2022. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  528. Erdoğan uhkaa jäädyttää Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset Iltalehti. 18.7.2022. Viitattu 18.7.2022.
  529. a b Kathleen Magram, Rob Picheta ja Aditi Sangal: July 19, 2022 Russia-Ukraine news CNN. 19.7.2022. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  530. Amanda Macias,Holly Ellyatt: U.S.-supplied rockets helping Ukraine retain defensive lines; Putin and Erdogan to talk grain exports CNBC. 19.7.2022. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  531. Latest Developments in Ukraine: July 19 VOA. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  532. Syria breaks diplomatic ties with Ukraine The Canberra Times. 20.7.2022. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  533. Russian occupiers unable to repair crucial Antonivskyi bridge destroyed by precise Ukrainian HIMARS strikes Euromaiden Press. 21.7.2022. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  534. About 2,000 occupiers were surrounded in the Kherson direction – media Ukraine Today. 22.7.2022. Viitattu 29.7.2022. (englanniksi)
  535. Kaliningradin kiistassa käännös – Liettua poisti rautatiekuljetuskiellon MTV Uutiset. 23.7.2022. Viitattu 29.7.2022.
  536. Liettua sallii jälleen Venäjän rautatiekuljetukset Kaliningradiin Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 29.7.2022.
  537. a b Ukrainan sodan tapahtumat 23. heinäkuuta 2022 MTV Uutiset. 23.7.2022. Viitattu 29.7.2022.
  538. a b Russia fires missiles at Odesa port hours after signing grain export deal The Guardian. 23.7.2022. Viitattu 29.7.2022. (englanniksi)
  539. a b Ukrainan sota, päivä 151: Ukraina arvioi Hersonin vapautuvan syyskuuhun mennessä Iltalehti. Viitattu 29.7.2022.
  540. a b c Ukrainan sota, päivä 152: Moldova huolissaan Venäjän seuraavista siirroista Iltalehti. Viitattu 29.7.2022.
  541. Ukrainan sodan tapahtumat 25. heinäkuuta MTV Uutiset. 25.7.2022. Viitattu 29.7.2022.
  542. Umesh Ellichipuram: Russian troops take Ukraine’s second-largest power station Power Technology, power-technology.com. 7.2022. Viitattu 2.8.2022. (englanniksi)
  543. Russian forces take control of Vuhlehirska power station Pravda. 26.7.2022. Viitattu 29.7.2022. (englanniksi)
  544. Venäjän kerrotaan saaneen haltuunsa Ukrainan toiseksi suurimman voimalaitoksen Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 29.7.2022.
  545. a b Ukrainan sodan tapahtumat 26. heinäkuuta MTV Uutiset. 26.7.2022. Viitattu 29.7.2022.
  546. Ukrainan sota, päivä 154: Ukraina vahingoitti Venäjälle strategisesti merkittävää siltaa, USA:n ulkoministeri aikeissa keskustella Lavrovin kanssa Iltalehti. Viitattu 29.7.2022.
  547. Reuters: Bridge closed in Russia-held Kherson after HIMARS shelling, official says Reuters. 27.7.2022. Viitattu 29.7.2022. (englanniksi)
  548. MTV Uutiset seurasi Ukrainan sotaa 28.7.2022 MTV Uutiset. 28.7.2022. Viitattu 29.7.2022.
  549. a b Війна Росії проти України: в Оленівці від удару загинули українські полонені, Україна готова вивезти зерно - BBC Україна BBC News Україна. Viitattu 29.7.2022. (ukrainaksi)
  550. Ukrainan sota, päivä 157: Ukraina kertoo tappaneensa yli sata venäläissotilasta Hersonissa, Venäjä värvää sotaan tuhansia vapaaehtoisia Iltalehti. Viitattu 7.8.2022.
  551. a b Ukrainan sodan tapahtumat 31. heinäkuuta MTV Uutiset. 31.7.2022. Viitattu 7.8.2022.
  552. Latest Developments in Ukraine: July 31 VOA. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  553. Ukrainan sota, päivä 158: Venäjä pommittanut rajusti kaupunkeja, ensimmäinen viljalaiva saattaa lähteä maanantaina Iltalehti. Viitattu 7.8.2022.
  554. a b Ukrainan sota, päivä 159: Lisää aseapua länsimailta, Yhdysvallat syytti Venäjää ydinvoimalan käyttämisestä "suojakilpenään" Iltalehti. Viitattu 7.8.2022.
  555. Ukraine war: First grain ship leaves under Russia deal BBC News. 1.8.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  556. Azov: rykmentin määrittäminen terrorijärjestöksi Venäjän keino oikeuttaa sotarikoksia Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 7.8.2022.
  557. a b Russia designates Ukraine’s Azov Regiment a ‘terrorist’ group Aljazeera. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  558. Ukraine war: IAEA says Zaporizhzhia nuclear plant out of control BBC News. 3.8.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  559. Umit Bektas, Orhan Coskun: First Ukraine grain ship passes through Bosphorus en route to Lebanon Reuters. 3.8.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  560. Amnesty arvostelee Ukrainan joukkoja siviilien vaarantamisesta: Sotilastukikohtia sairaaloissa ja kouluissa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 7.8.2022.
  561. Andrew E. Kramer: Russia Steps Up Attacks on Ukrainian Fortifications in the East The New York Times. 4.8.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  562. Amnesty: Ukrainan taistelutaktiikat vaarantavat siviilien turvallisuuden MTV Uutiset. 4.8.2022. Viitattu 7.8.2022.
  563. Volodymyr Zelenskyy responds to Amnesty allegations of Ukrainian forces 'putting civilians at risk' SBS News. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  564. Ainakin kahdeksan kuollut Venäjän iskussa bussipysäkille Itä-Ukrainan Toretskissa – MTV seurasi sotaa 4. elokuuta MTV Uutiset. 4.8.2022. Viitattu 7.8.2022.
  565. Pavel Polityuk: Shells hit power lines at Ukraine nuclear plant, fighting in east Reuters. 5.8.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  566. Ukrainan sodan tapahtumat 5. elokuuta MTV Uutiset. 5.8.2022. Viitattu 7.8.2022.
  567. Stetson Payne: Ukraine Situation Report: Army Of North Korean ‘Volunteers’ Said To Be Ready To Help Russia The Drive. 6.8.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  568. At least 17 dead and dozens injured in Kharkiv after overnight shelling Meduza. Viitattu 18.9.2022. (englanniksi)
  569. Venäjän hyökkäys | RIA: Venäjä nimesi uuden komentajan Mustanmeren laivastolle Krimin räjähdysten jälkeen Helsingin Sanomat. 17.8.2022. Viitattu 18.9.2022.
  570. President, First Lady commemorate fallen defenders of Ukraine Ukrinform, ukrinform.net. 24.8.2022. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
  571. a b Jyrki Saarikoski: Ukrainalle isosti aseapua Yhdysvalloilta ja Britannialta – sota varjosti itsenäisyyspäivää 24.8.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 30.8.2022.
  572. Venla Kuokkanen, Alli Hallonblad, Matilda Jokinen & Kosma Rönkä: Yli 20 kuoli Venäjän ohjus­iskuissa rautatieasemalle ja sitä ympäröiviin rakennuksiin – Yhdysvaltain Blinken: ”Sopii hirmutekojen kaavaan” Helsingin Sanomat, hs.fi. 25.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  573. Dea Bankova, Samuel Granados, Michael Ovaska & Prasanta Kumar Dutta: Six months of the war in Ukraine Reuters, reuters.com. 25.8.2022. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
  574. David Axe: 9,000 Dead Soldiers Weigh On Ukraine’s Ability To Wage War Forbes, forbes.com. 25.8.2022. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
  575. EU strongly condemns Russia's missile strike on Chaplyne Ukrinform, ukrinform.net. 25.8.2022. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
  576. Death Toll Climbs After Russian Missile Strike in Eastern Ukraine (video, via The Associated Press) 25.8.2022. The New York Times, nytimes.com. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
  577. Josh Groeneveld & Nathan Rennolds: Russia is pulling all its fighter jets out of Crimea after a series of strikes on its military outposts there, secret NATO report says Business Insider, businessinsider.com. 26.8.2022. Viitattu 8.9.2022. (englanniksi)
  578. Ukraine says long-anticipated southern offensive has begun 29.8.2022. Reuters. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
  579. a b Heather Chen, Tara John, Hafsa Khalil, Ed Upright, Aditi Sangal, Elise Hammond & Maureen Chowdhury: Russia's war in Ukraine 29.8.2022. CNN. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
  580. Ukrainan vastahyökkäys etenee Hersonin alueella – IL seuraa sotaa Iltalehti. 29.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  581. Daria Makina, Vica Butenko & Petro Zadorozhnny: Zelensky meets with UN nuclear watchdog chief ahead of delegation's visit to Zaporizhzhia plant 30.8.2022. CNN. Viitattu 31.8.2022. (englanniksi)
  582. Oliver Alexander: Antonovsky crossing was targeted again twitter.com via liveuamap.com. 30.8.2022. Viitattu 31.8.2022. (englanniksi)
  583. a b Ellen Nakashima & Joby Warrick: Iran sends first shipment of drones to Russia for use in Ukraine The Washington Post. 29.8.2022. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
  584. Natasha Bertrand: First on CNN: Russians have begun training on Iranian drones, US believes 10.8.2022. CNN. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)
  585. Riikka Kajander, Jussi Nurminen, Antti Haavisto, Ilmari Reunamäki, Jussi-Pekka Panttila, Maarit Piri-Lahti: Lehti: Ukrainalaiset huijaavat venäläisiä puusta rakennetuilla raketinheitinjärjestelmillä 30.8.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 31.8.2022.
  586. a b Marikki Nykänen & Eevi Karvinen: Ukrainan sota, päivä 189: EU hankaloittaa venäläisten maahantuloa, eri puolilla Hersonia rajuja räjähdyksiä 31.8.2022. iltalehti.fi. Viitattu 8.9.2022. (suomeksi)
  587. a b Kateryna Stepanenko, Karolina Hird, George Barros & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, August 31 31.8.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 8.9.2022. (englanniksi)
  588. via STT–Yle: IAEA:n ryhmä pääsi pitkään odotetulle tarkastuskäynnille Zaporižžjan ydinvoimalaan – tarkastajien tavoitteena pysyvä läsnäolo 1.9.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 4.9.2022.
  589. Zaporizhzhia nuclear plant: History, control and key developments 2.9.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  590. Russia says thwarted Ukrainian attempt to capture Zaporizhzhia nuclear plant 1.9.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  591. Ukrainian refugees forcibly transferred, mistreated in Russia: HRW 1.9.2022. Deutsche Welle, dw.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  592. a b Forcible Transfer of Ukrainians to Russia 1.9.2022. Human Rights Watch, hrw.org. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  593. Russian forces stop Ukrainian media from entering Zaporizhzhia nuclear power plant, jam signal in Energodar to prevent broadcasts - Energoatom espreso.tv. 2.9.2022. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  594. Two IAEA inspectors to stay at Zaporizhzhia nuclear plant permanently -Russian envoy Reuters, reuters.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  595. Ukraine says it hit targets in region where IAEA team is working 2.9.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  596. a b Ukrainan sota, päivä 191: Ukrainalaissotilaan puoliso vuosi tietoja Venäjälle, Kreml pillastui värväyksen mahalaskusta iltalehti.fi. Viitattu 4.9.2022. (suomeksi)
  597. Russian military equipment removed from ZNPP before IAEA mission arrived – General Staff 2.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  598. Otso Huttunen: Siemens Energy: Öljyvuodot eivät voi olla syy Nord Stream 1 -kaasuputken suljettuna pitämiseen Taloussanomat, is.fi. 3.9.2022. Viitattu 4.9.2022.
  599. Russians open fire with MLRS near Zaporizhzhia NPPVIDEO04.09.2022 4.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  600. Minna Karkkola: Nyt se varmistui – Ukrainan vastahyökkäys etenee, ISW havaitsi muutoksen Venäjän viestinnässä Talouselämä, talouselama.fi. 5.9.2022. Viitattu 8.9.2022. (suomeksi)
  601. Jari Himanen & Aino Vasankari: Ukrainan sota, päivä 194: Venäjä talousahdingossa lännen pakotteiden takia, EU:n asevarastot tyhjentyneet uhkaavasti Iltalehti, iltalehti.fi. 5.9.2022. Viitattu 8.9.2022. (suomeksi)
  602. a b c d Nuclear Safety, Security and Safeguards in Ukraine. 2nd Summary Report by the Director General (28 April – 5 September 2022) (pdf) 6.9.2022. IAEA/ YK, iaea.org. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  603. a b Carlie Porterfield: IAEA Calls For ‘Protection Zone’ Around Zaporizhzhia Nuclear Plant Amid Fighting In Ukraine Forbes, forbes.com. 6.9.2022. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  604. a b c Pavel Polityuk & Francois Murphy: Ukraine says it downs Russian missiles, UN pushes for nuclear plant's safety 7.9.2022. Reuters. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  605. a b Karolina Hird, George Barros, Layne Philipson & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, September 6 6.9.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  606. Head of Russian-controlled Ukrainian city injured in blast, says official 6.9.2022. Reuters. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  607. Over 50,000 Russian invaders already killed in Ukraine 6.9.2022 09:40. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 6.9.2022. (englanniksi)
  608. Mediat: Tarvikepulasta kärsivä Venäjän armeija ostaa nyt miljoonia ammuksia Pohjois-Korealta 6.9.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 8.9.2022.
  609. Ukraine calls for evacuation of Zaporizhzhia nuclear plant town 7.9.2022. Reuters. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  610. Jari Himanen & Aino Vasankari: Ukrainan sota, päivä 196: Ukrainan vastahyökkäys etenee Harkovassa, Britannia arvioi Venäjän joutuvan valitsemaan rintamien välillä Iltalehti, iltalehti.fi. 7.9.2022. Viitattu 7.9.2022. (suomeksi)
  611. a b September 8, 2022 Russia-Ukraine news 8.9.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  612. a b Jari Himanen & Aino Vasankari: Ukrainan sota, päivä 197: Valko-Venäjä aloittaa sotaharjoitukset rajalla Iltalehti, iltalehti.fi. 8.9.2022. Viitattu 10.9.2022. (suomeksi)
  613. a b Kateryna Stepanenko, Grace Mappes, George Barros, Layne Philipson & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, September 8 8.9.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  614. Andrea Shalal: Rebuilding Ukraine after Russian invasion may cost $350 bln, experts say 9.9.2022. Reuters. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  615. Some 140,000 buildings destroyed in Ukraine since invasion - Vereshchuk 9.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  616. Ten injured, including children, in hostile shelling of Kharkiv – Terekhov 9.9.2022. Interfax Ukraine, interfax.com.ua. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  617. Christy Cooney & Sam Jones: Ukraine-Russia war: Ukrainian forces claim capture of key city as counter-offensive ‘takes Russian military by surprise’ – live 10.9.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
  618. a b Eero Lassila, Juuso Määttänen: Venäjä myöntää perääntyneensä Izjumista ja Balaklijasta, Ukrainan eteneminen jatkuu Koillis-Ukrainassa Helsingin Sanomat, hs.fi. 10.9.2022. Viitattu 10.9.2022. (suomeksi)
  619. a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. 148. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  620. Brendan Cole: Putin Faces Second Revolt as Russian Officials Slam War, Demand Resignation 10.9.2022. Newsweek, newsweek.com. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  621. Giulia Carbonaro: Russian Officials Propose Overthrowing Putin, Charging Him With Treason 8.9.2022. Newsweek, newsweek.com. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  622. a b Katriina Töyrylä: Harkovan alueella laajoja sähkökatkoja 11.9.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 10.9.2022. (suomeksi)
  623. Tom Balmforth, Ron Popeski & Diane Craft: Russia hits Dnipropetrovsk power sites: governor 11.9.2022. Reuters. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  624. Russian defense ministry shows retreat from most of Kharkiv region 11.9.2022. Meduza, meduza.io. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  625. R Enemy fleeing from Kharkiv region, retreat from several positions in Kherson region 11.9.2022. Ukrinform. Viitattu 12.9.2022. (englanniksi)
  626. Ukraine has retaken 6,000 sq km of land -Zelenskiy 12.9.2022. Reuters, reuters.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  627. a b Ukraine and Russia: What you need to know right now 12.9.2022. Reuters, reuters.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  628. Ukraine's National Guard confirms recapture of Sviatohirsk 12.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  629. Ukraine: civilian casualty update 5 September 2022 (tilanne 4.9.2022 klo 24) 5.9.2022. Office of the High Commissioner for Human Rights (OHCHR), United Nations. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  630. Joseph Trevithick: Ukraine Just Captured One Of Russia’s Most Capable Aerial Electronic Warfare Pods The Drive. 12.9.2022. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  631. Stefan Korshak: UAF Grabs Epic Haul of Military Hardware Abandoned by Russian Army 13.9.2022. Kyiv Post, kyivpost.com. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  632. Jack Detsch: Russia Is Supplying Ukraine With Lightly Used Tanks 13.9.2022. foreignpolicy.com. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  633. Ukraine Army likely to have shot down Iranian UCAV near Kupiansk photos 13.9.2022 10:26. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  634. Military Knowledge: Shahed-136 Loitering Munition 12.1.2022. iswnews.com. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  635. Russian invaders leave Kreminna in Luhansk region – regional governor 13.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  636. a b Vivian Ho & Martin Belam et al.: Russia-Ukraine at a glance: what we know on day 203 of the invasion 14.9.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  637. Kryvyi Rih struck with eight Russian missiles: Hydraulic structures damaged 14.9.2022. Ukrinform. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  638. Juuso Määttänen: Venäläis­opettajat lähtivät Ukrainaan suuren rahasumman perässä – Nyt heitä on ehkä otettu kiinni, ja edessä voi olla pitkiä vankeustuomioita Helsingin Sanomat, hs.fi. 14.9.2022. Viitattu 14.9.2022.
  639. a b c Maya Yang, Vivian Ho, Martin Belam & Michael Coulter: Russia-Ukraine war: EU says supply of weapons to Ukraine ‘absolutely vital’; missile strikes Zelenskiy’s home town – as it happened 15.9.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)
  640. tekijä= Maiju Ylipiessa, Benjamin Suomela, Yrjö Kokkonen, Eelis Bjurström, Olli-Pekka Sulasma, Jussi Nurminen & Paula Tapiola: Putinin mukaan Venäjällä ei ole kiirettä lopettaa "erityisoperaatiota" Ukrainassa 16.9.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 17.9.2022.
  641. a b Katherine Lawlor, Grace Mappes, Mason Clark & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, September 16 16.9.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)
  642. Putin linjasi Venäjän pää­tavoitteen Ukrainassa 16.9.2022. Ilta-Sanomat, is.fi. Viitattu 17.9.2022.
  643. Venäjä ei ehkä pysty vastaamaan Ukrainan mahdolliseen vastahyökkäykseen Luhanskissa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 18.9.2022.
  644. Ylen toimittaja Antti Kuronen Izjumin joukkohaudalla: "Lemu on kuvottava, joissakin ruumiissa on merkkejä kidutuksesta" Yle Uutiset. 16.9.2022. Viitattu 18.9.2022.
  645. EU-puheenjohtajamaa Tšekki vaatii sotarikostuomioistuinta perustettavaksi Izjumin joukkohautojen takia Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 18.9.2022.
  646. IAEA: Zaporižžjan ydinvoimala on jälleen kytketty sähköverkkoon Helsingin Sanomat. 17.9.2022. Viitattu 18.9.2022.
  647. Hersonissa useita voimakkaita räjähdyksiä Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 18.9.2022.
  648. WSJ: Iranian drones supplied to Russia create new dangers for Armed Forces of Ukraine 18.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 18.9.2022. (englanniksi)
  649. a b Yhdysvaltalaisviranomainen: Wagner haluaa värvätä 1 500 vankia sotimaan Ukrainaan – MTV seurasi sotaa 19.9. MTV Uutiset. 19.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  650. Presidentti Niinistö: Putin on all-in Ukrainassa Helsingin Sanomat. 20.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  651. Slovenia lähettää neuvostotankkeja Ukrainalle osana Saksan kanssa tehtyä sopimusta – MTV seurasi sotaa 20.9. MTV Uutiset. 20.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  652. Duuma hyväksyi lakiesityksen, joka tiukentaisi rangaistuksia liikekannallepanon aikana Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 21.9.2022.
  653. Putin julisti osittaisen liikekannallepanon Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 21.9.2022.
  654. Euroopan unioni suunnittelee vastatoimia Venäjää kohtaan Helsingin Sanomat. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  655. Reuters: Russia calls up 300,000 reservists, says 6,000 soldiers killed in Ukraine Reuters. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  656. Venäjän puolustusministeriö: 300 000 reserviläistä palvelukseen Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 21.9.2022.
  657. Tästä on kyse Venäjän liikekannallepanossa: maalaispojat joutuvat sotaan, mutta kaupunkilaiset eivät, koska Putin suojelee itseään Yle Uutiset. 21.9.2022. Viitattu 22.9.2022.
  658. Päivittyvä seuranta | Lähteet Novaja Gazetalle: Yli 260 000 miestä lähtenyt Venäjältä liikekannallepanon julistamisen jälkeen Helsingin Sanomat. 30.8.2022. Viitattu 26.9.2022.
  659. Venäjällä miehiä on määrätty sotaan osin mielivaltaisesti, asiantuntijan mukaan kyse ei ole enää osittaisesta liikekannallepanosta Yle Uutiset. 27.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  660. Aditi Sangal, Tara Subramaniam, Andrew Raine, Jack Bantock, Ed Upright, Adrienne Vogt & Maureen Chowdhury: Zelensky encourages Russians to protest against Putin's "partial mobilization" order CNN. 22.9.2022. Viitattu 23.9.2022. (englanniksi)
  661. Presidentti Zelenskyi kehottaa venäläisiä vastustamaan liikekannallepanoa Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 23.9.2022.
  662. "Äänestys" Venäjän valtaamilla alueilla alkoi Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 23.9.2022.
  663. a b "Kansanäänestykset" venäläisten miehittämillä alueilla alkaneet Helsingin Sanomat. 23.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  664. Pavel Polityuk: Russia starts annexation vote in occupied areas of Ukraine, West condemns 'sham' Reuters. 23.9.2022. Viitattu 23.9.2022. (englanniksi)
  665. YK: Venäjä tehnyt Ukrainassa sotarikoksia, kuten kidutusta ja "kauhistuttavaa seksuaalista väkivaltaa" Helsingin Sanomat. 23.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  666. YK-komitea: Ukrainassa tapahtunut kammottavia sotarikoksia Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 23.9.2022.
  667. Ukrainian military down Russia’s Su-25, six Shahed-136 suicide drones 23.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 24.9.2022. (englanniksi)
  668. Ukrainian anti-aircraft gunners down Iranian-made Mohajer-6 drone for first time 23.9.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 24.9.2022. (englanniksi)
  669. Putin vapautti korkeakouluopiskelijat liikekannallepanosta Helsingin Sanomat. 24.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  670. Venäjä on tehnyt uusia ohjusiskuja Zaporizhzhjaan MTV Uutiset. 24.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  671. Suomeen tuli sunnuntaina yli 7 500 venäläistä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilta Helsingin Sanomat. 25.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  672. Ukraina: Izjumista löydetty 447 ruumista Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 26.9.2022.
  673. Full transcript: Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy on "Face the Nation," Sept. 25, 2022 CBS News. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  674. Ukraina: Venäjä tehnyt kaksi lennokki-iskua Odessaan Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 26.9.2022.
  675. Ukraine's Zelenskiy says two more burial sites found in liberated Izium Reuters. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  676. Zelenskyi: Izjumista löydetty kaksi uutta hautapaikkaa, joissa on satojen ihmisten ruumiita Helsingin Sanomat. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
  677. Ortodoksisen kirkon johtaja: Ukrainassa kuolleet venäläissotilaat saavat synninpäästön Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 26.9.2022.
  678. Venäläislehti: Yli 260 000 miestä on lähtenyt Venäjältä liikekannallepanon jälkeen Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 26.9.2022.
  679. Ukrainan asevoimat: Venäjä sulkenut Hersonin alueen rajan miehittämällään alueella Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 27.9.2022.
  680. a b YK huolissaan "surkeasta ihmisoikeustilanteesta", sanoo sekä Venäjän että Ukrainan syyllistyneen ihmisoikeusrikkomuksiin Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  681. UN says Russia abuses prisoners in Ukraine Reuters. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022. (englanniksi)
  682. Putin: Liikekannallepano voi koskea myös maanviljelijöitä Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  683. Teemu Juhola: Venäjällä miehiä on määrätty sotaan osin mielivaltaisesti, asiantuntijan mukaan kyse ei ole enää osittaisesta liikekannallepanosta Yleisradio, yle.fi. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  684. Olena Roshchina: Kupiansk-Vuzlovyi settlement liberated in Kharkiv Oblast, 6% of Kharkiv Oblast still under occupation pravda.com.ua. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  685. EU-komission puheenjohtaja: Kaasuputkivuodot johtuvat sabotaasista Yleisradio, yle.fi. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  686. Venäjä tulitti ohjuksilla Harkovaa, tuhannet ilman sähköä Helsingin Sanomat. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  687. Kaasuputkivuoto | Puolustusministeri Kaikkonen: ”Eivät nämä kaasuputket siellä itsestään räjähtele” – Häkkänen nimeää syylliseksi Venäjän Helsingin Sanomat. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  688. Latest Developments in Ukraine: Sept. 28 VOA. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)
  689. Saksa: Nord Stream 1 -kaasuputken molemmat linjat menneet käyttökelvottomiksi Yle Uutiset. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  690. Venäjän hyökkäys | Venäjä ei myönnä enää passeja niille, joita liikekannallepano koskee Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  691. Venäjä ei myönnä ulkomaanpasseja asepalvelukseen kutsutuille Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 28.9.2022.
  692. Zaporižžjan alue pyytää Putinia liittämään alue osaksi Venäjää Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 28.9.2022.
  693. a b Suomen raja sulkeutuu torstaina keskiyöllä venäläisiltä lomamatkailijoita – Sisäministeri Mikkonen: "Vaikutus liikennemääriin on merkittävä" Yle Uutiset. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
  694. a b Itäraja | Suomen raja sulkeutuu venäläisturisteilta ensi yönä, päätös sisältää useita poikkeuksia Helsingin Sanomat. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
  695. Finland will shut border to Russian tourists from midnight Reuters. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
  696. a b Kreml: Venäjä aikoo liittää Ukrainalta miehitetyt alueet itseensä perjantaina Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 29.9.2022.
  697. Putin to annex four Ukrainian territories in Kremlin ceremony on Friday Reuters. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
  698. Romaniakin kehottaa kansalaisia palaamaan Venäjältä "niin pian kuin mahdollista" Helsingin Sanomat. 29.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
  699. Venäjän hyökkäys | Julistus alueliitoksista, käsien yhdistäminen ja yleisön huudattaminen: Näin Putin esiintyi Helsingin Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  700. Laittomat liittämisdokumentit allekirjoitettiin ja sali puhkesi suosionosoituksiin Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  701. Konstitutsija Rossijskoi Federatsi, Statja 90 Venäjän perustuslaki. 1993. Viitattu 1.10.2022. (venäjäksi)
  702. Putin: Ihmiset revittiin kotimaastaan, kun Neuvostoliitto hajosi Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  703. Putin: Venäjä puolustaa "uusia alueitaan" kaikin keinoin Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  704. AFP: Zelenskyi ei suostu neuvottelemaan Putinin kanssa Helsingin Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  705. Putin: Olemme valmiita neuvottelemaan Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  706. Turvallisuus | Presidentti Niinistö: Putinin puhe oli ”pahinta laatua” Helsingin Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  707. a b c Ukrainan asevoimat sanoo saartaneensa Lymanin kaupungin Yle Uutiset. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
  708. a b Venäjän hyökkäys | ”Aikamoinen nöyryytys”, arvioi Pekka Toveri – Ukraina kertoo motittaneensa tuhansia venäläisiä Lymaniin Helsingin Sanomat. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
  709. Ukraina sanoo päässeensä strategisesti tärkeään Lymanin kaupunkiin Helsingin Sanomat. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
  710. Venäjän hyökkäys | ”Aikamoinen nöyryytys”, arvioi Pekka Toveri – Ukraina kertoo motittaneensa tuhansia venäläisiä Lymaniin Helsingin Sanomat. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
  711. Zelenskyi syyttää länsimaita hitaasta reagoinnista Yle uutiset. 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  712. Russia ready to send delegation to Minsk for talks with Ukraine 25.2.2022. Interfax. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  713. Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö kertoi tehostetusta Nato-yhteydenpidosta Uusi Suomi. 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  714. Aliyev, Erdogan offer to organize talks with Russia 26.2.2022. Interfax. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  715. Russia-Ukraine War Live News: Ukrainian Delegation At Belarus Border For Talks With Russia Republic World. 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  716. Russian delegation will wait until 3:00 p.m. for Ukraine’s decision on readiness to attend talks in Gomel 27.2.2022. Interfax. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  717. Ukrainian Forces Hold Kyiv as Talks With Russia Are Planned Wall Street Journal. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  718. Russia-Ukraine peace talks at Belarusian border end Anadoly Agency. 28.2.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  719. Live updates: Putin claims Russia is offering safe corridors AP News. 3.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  720. What neutrality would mean for Ukraine, Russia and the war Financial Times. 10.3.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  721. Russia wants to demilitarize Ukraine, let Ukrainians decide their future: Lavrov Aa. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  722. 2nd round of talks between Russia and Ukraine end with no cease-fire ABC News. 3.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  723. Russia will not let Ukraine obtain nuclear weapons TASS. 2.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  724. Third round of Ukraine-Russia peace talks ends with no results Kyiv Independent. 7.3.2022. Arkistoitu 11.4.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  725. a b ‘No progress’ as top Russia, Ukraine diplomats talk in Turkey Al Jazeera. 10.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  726. Russia-Ukraine talks fail with no progress on cease-fire, safe passage for civilians CNBC. 10.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  727. Russia keeps up attacks in Ukraine as two sides hold talks AP News. 15.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  728. a b Zelensky: Peace talks ’sound more realistic’ BBC News. 16.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  729. a b Ukraine and Russia explore neutrality plan in peace talks Financial Times. 16.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  730. a b Russia, Ukraine ‘close to agreement’ in negotiations, says Turkey Al Jazeera. 20.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  731. French Foreign Minister says Russia is ’pretending to negotiate’ in Ukraine talks Radio France Internationale. 17.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  732. Best, Paul: Russia and Ukraine to start next round of live negotiations in Turkey in the coming days Fox News. 27.3.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  733. Update 1-In call with Putin, Turkey’s Erdogan stresses need for ceasefire 27.3.2022. Reuters. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  734. Zelensky says Ukraine prepared to discuss neutrality in peace talks BBC News. 28.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  735. a b Zelenskiy says Ukraine willing to discuss neutrality at Russia talks The Guardian. 28.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  736. Spicer, Jonathan & Garanich, Gleb: Russia promises to scale down operations in northern Ukraine 29.3.2022. Reuters. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  737. ‘The world sees you’ UN chief tells Ukrainians, pledging to boost support 28.4.2022. YK. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  738. Ukrainian president condemns Russia's 'inhuman' treatment of civilians in Ukraine's Mariupol Anadolu Ajansi. 6.5.2022. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  739. a b c d e ”Ajatuksemme ovat viattomien naisten, miesten ja lasten luona” – Näin poliitikot ympäri Eurooppaa kommentoivat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  740. Lehto, Mika: Suomi antaa puolustusapua Ukrainalle – kypäriä, luotiliivejä, kaksi kenttäsairaalaa ja lupa Viron haupitseille Ilta-Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  741. Suomi lähettää Ukrainaan aseellista materiaaliapua 28.2.2022. Suomen valtioneuvosto. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  742. Väntönen, Elina: Niinistö tapaa tänään Bidenin, ja se on itsessään merkittävä tuenosoitus Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  743. Lehto, Mika: Niinistö ja Biden tapaavat illalla Ilta-Sanomat. 4.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  744. Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu Yle uutiset. 14.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  745. Kiinan ulkoministeriö: ”Maineensa menettää maa, joka puuttuu toisen sisäisiin asioihin” Yle uutiset. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  746. a b In Japan and across Asia, an outpouring of support for Ukraine Washington post. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  747. South Korea to Join International Sanctions Against Russia Wall Street Journal. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  748. Japan freezes Putin’s assets, joins SWIFT sanction .nhk.or.jp. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  749. In rare stand, South Korea, Singapore unveil sanctions on Russia Al Jazeera. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  750. Ukraine crisis: Why India is walking tightrope amid calls for Russia’s isolation The Times of India. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  751. Where do Russia’s allies stand as Western powers slam Moscow Al Jazeera. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  752. Notheirs, Asher: Russian ally Kazakhstan denies request to join attack on Ukraine: Report Washington Examiner. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  753. Kyrgyzstan calls on Russia, Ukraine to sit down at negotiating table 25.2.2022. Interfax. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  754. Tuomaala, Erja: Kirgisia tukee Venäjää Ukrainassa Yle uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  755. Kyrgyz president supports Russia’s actions in Ukraine in phone call with Putin TASS. 26.2.2022. TASS. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  756. Cilbert, C. Asha: Who are Russia’s allies in the Ukraine conflict and what is their stance? CBS News. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  757. Ndtv ndtv.com. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  758. Uzbekistan affirms neutrality in relation to Russian action in Ukraine 26.2.2022. Interfax. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  759. Reuters reuters.com. 27.2.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  760. Venäjä blokkasi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin sen hyökkäys Ukrainaan MTV Uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  761. MTV Uutiset 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  762. 141 countries vote to condemn Russia at UN (mukana kartta) Axios. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
  763. Lue neljä tärkeintä asiaa siitä, mitä Ukrainassa tapahtui illan ja yön aikana Yle uutiset. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  764. Suomi sulkemassa ilmatilansa Venäjältä. Länsi sulkee venäläispankkeja ulos Swift-järjestelmästä. Johnson ja Zelenskyi: Maailman eristettävä Venäjä täysin Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  765. Venäjän ulkoministeriö uhkaa Suomea ”vakavilla sotilaallisilla seurauksilla”, jos liitymme Natoon Iltalehti. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  766. Iso-Britannia kieltää venäläisyhtiöiden lentojen maahansaapumisen sekä ilmatilan käytön Lentoposti. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  767. Balti riigid sulgevad oma õhuruumi Vene lennukitele Uutispalvelut. 26.2.2022. Err.ee. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (viroksi)
  768. Ukraine invasion: EU shuts airspace to Russian planes BBC News. 27.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  769. Hakkerikollektiivi julistaa ”kybersodan” Venäjää vastaan Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  770. Kailio, Antti: Hakkerikollektiivi Anonymous julisti kybersodan Venäjää vastaan Kauppalehti. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  771. a b Yli 10 000 ihmistä osoitti lauantaina mieltään Ukrainan puolesta Helsingissä Helsingin Sanomat. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  772. a b c Kuvakooste: Synkkä torstai yhdisti mielenosoittajat ympäri maailman Helsingin Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  773. Kilgannon, Corey: Ukrainians Take to the Streets in Manhattan The New York Times. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  774. Jordans, Frank: Anti-war protests across Europe, small rallies in Russia Associated Press. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi)
  775. Venäjällä on otettu kiinni yli 800 maan sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa Yle uutiset. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  776. a b c Nations discuss coordinating Ukraine war crimes probes AP News. 14.7.2022. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  777. Emmanuel Grynszpan & Faustine Vincent: Ukraine's military accused of war crimes against Russian troops Le Monde, lemonde.fr. 9.4.2022. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  778. NATO has no plans to send troops into Ukraine, Stoltenberg says 24.2.2022. Reuters. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  779. Yadav, Ishika: Helmets, grenades, tanks and machine guns: These nations are sending defence supplies to Ukraine Hindustan Times. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  780. a b Germany to send Ukraine weapons in historic shift on military aid Politico. 26.2.2002. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  781. Czech Republic, Netherlands To Ship More Military Aid To Ukraine Radio Free Europe. 26.2.2002. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  782. Sweden to send arms to Ukraine in break with tradition (AFP) Times of Israel. 27.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  783. Deutsch, Jillian & Pronina, Lyubov: EU Approves 450 Million Euros of Arms Supplies for Ukraine Bloomberg. 27.2.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  784. Cenciotti, David: The Italian Air Force is deploying four more Eurofighter Typhoons to Romania to support NATO’s enhanced Air Policing. The Avionist. 26.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  785. Britain may donate Starstreak missiles to Ukraine, Ben Wallace says Evening Standard. 9.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  786. Liebermann, Oren: At a secret airfield in Eastern Europe, a multinational effort to send weapons to Ukraine proceeds at high speed edition.cnn.com. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  787. Ukraine supplied 25,000 anti-aircraft weapons by US, allies-US general 7.4.2022. Reuters. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  788. Deutsch, Jillian & Pronina, Lyubov: EU Approves 450 Million Euros of Arms Supplies for Ukraine bloomberg.com. 27.2.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  789. Ovaskainen, Teppo: Puolan hävittäjäehdotus hämmentää Uusi Suomi. 9.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022.
  790. Patriots arrived in Slovakia, talks about S-300 delivery to Ukraine continue Euractive. 21.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  791. U.S. suggested Turkey transfer Russian-made missile system to Ukraine 20.3.2022. Reuters. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  792. Czechs ship tanks, rocket launchers, artillery to Ukraine Reuters. 8.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  793. France to deliver Caesar artillery guns, shells to Ukraine Anadolu Ajansi. 22.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  794. Ukraine to get a dozen howitzers from Germany and the Netherlands Defence News. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  795. Poland has sent over 200 tanks to Ukraine: IAR Puolan yleisradio. 29.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  796. US says 'vast majority' of howitzers has arrived in Ukraine Anadolu Ajansi. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  797. Everything you need to know about the anti-aircraft tank Germany will send to Ukraine Business Insider. 27.4.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  798. Swiss block German request to re-export tank ammunition to Ukraine 27.4.2022. Sveitsin yleisradio. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  799. Ukraina kiisti, nyt myös USA korjaa hävittäjälausuntoa: ”Näin ei ole käynyt” Uusi Suomi. 21.4.20222. Viitattu 9.5.2022.
  800. Ukraine given parts, not whole aircraft, by allies: Pentagon France24.com. 20.4.20222. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  801. Parkkari, Jani: Kansalaisjärjestö: Venäjällä pidätetty sunnuntaina yli 2 000 mielenosoittajaa Yle uutiset. 6.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  802. Treisman, Rachel: Russia arrests nearly 5,000 anti-war protesters this weekend NPR. 7.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  803. Ada Petriczko: A few members of the Russian Parliament speak out against the war. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) The New York Times 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  804. Lemon, Jason: Russian Politician Demands Putin ’Immediately’ Stop Ukraine Invasion (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) Newsweek 26.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  805. Muratov, Novaya Gazeta to put up Nobel medal for auction to help Ukrainian refugees 22.3.2022. Interfax. Arkistoitu 22.3.2022. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
  806. a b c ”Onko Venäjä aliarvioinut Ukrainan?” – Putinin joukot eivät ole pystyneet tai halunneet käyttää vahvuuksiaan MTV Uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  807. a b c d Mäkinen, Mauri: Panssarivaunu ei ole voittamaton. Sotilasaikakauslehti, 2022, nro 2, s. 38–43. Upseeriliitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.4.2022.
  808. Harju, Jukka: Ex-komentaja Lindberg Venäjän joukkojen etenemisestä: ”Ei näytä miltään paraatimarssilta” Helsingin Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  809. Huusko, Markku: Taistelu Kiovasta: Sotatieteilijä avaa, miten röyhkeästi Venäjä hyökkää (Apulaissotilasprofessori Antti Paronen) Uusi Suomi. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  810. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhä epätodennäköinen, arvioivat asiantuntijat Yle uutiset. 14.2.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022.
  811. a b Kallio, Jaana: Sotataidon asiantuntija arvioi, mihin Venäjän hyökkäys tähtää: ”Jokainen tunti on Ukrainalle tärkeä” (teksti, video 26:00) Ilta-Sanomat. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  812. a b Aholuoto, Vilma: Taistelut Ukrainassa tulevat todennäköisesti kiihtymään lähiaikoina, arvioi tutkija Helsingin Sanomat. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  813. Mitä tapahtui Venäjän ilmavoimille Ukrainassa? Jotain ihan muuta oli odotettu Ilta-Sanomat. 2.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  814. a b c Toveri, Pekka: Tilanne illalla 7.3. Suomen Sotilas. 7.3.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  815. Kuusijoensuu, Teemu: Asiantuntija tuo esille syyn, miksi Venäjän huolto on epäonnistunut niin täysin Ilta-Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  816. Seppä, Petri: Kova väite: Venäjän sotakaluston uudistamiseen tarkoitetut miljoonat menivätkin luksusjahteihin Ilta-Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  817. Huusko, Markku: Taistelu Donbasista: Näin kenraali Jarmo Lindberg arvioi asetelmia ja Venäjän ”kaksiteräistä miekkaa” Uusi Suomi. 19.4.2022. Viitattu 22.4.2022.
  818. a b Martti Lehto: Ukrainan infrastruktuuri kyberhyökkäysten kohteena Sotilasaikakauslehti. 2022. Arkistoitu . Viitattu 1.6.2022.
  819. Mike Mcquade: The Untold Story of NotPetya, the Most Devastating Cyberattack in History Wired.com. 22.8.2018. Viitattu 1.6.2022. (englanniksi)
  820. a b c Venäjän hyökkäys. Informaatiovaikuttamisessa Ukraina pyyhkii Venäjällä lattiaa, sanovat tiedustelukonkarit Martti J. Kari ja Pekka Toveri Helsingin Sanomat. 21.4.2022. Viitattu 9.5.2022.
  821. Analyysi: Venäjä jättää kotirintaman yhä pahempaan pimentoon sodan raakuudesta Yle uutiset. 27.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  822. Mikkonen, Erkka: Yle Moskovassa: Ihmiset puhuivat natsismista ja rauhanaatteesta jonottaessaan Venäjän hyökkäyksen tukikonserttiin Yle uutiset. 18.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  823. Moscow threatens to block Russian-language Wikipedia over invasion article Reuters. 2.3.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  824. Moscow Threatens to Block Russian-Language Wikipedia Over ‘Invasion’ Article NDTV Gadgets 360. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  825. Russia threatens to block Wikipedia over article on Ukraine invasion The Independent. 2.3.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  826. Press Releases/Wikimedia RU considers free access to reliable knowledge critical for peace and harmony ru.wikimedia.org. 3.3.2022. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  827. Wikimedia says it ‘will not back down’ after Russia threatens Wikipedia block The Verge. 3.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  828. Oladipo, Gloria ym.: Russia-Ukraine war latest: Kyiv TV tower hit, killing five, as Moscow threatens ‘high-precision strikes’ The Guardian. 1.3.2022 (20:26). Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022. (englanniksi)
  829. A top Wikipedia editor has been arrested in Belarus The Verge. 11.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  830. "Valtava määrä disinformaatiota": Venäjän valtiollinen Russia Today -kanava ja uutistoimisto Sputnik eivät saa enää toimia EU:ssa MTV Uutiset. 2.3.2022. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  831. YouTube blokkaa isot venäläisviestimet IS Digitoday. 1.3.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  832. Venäläisen RT-kanavan saksankielinen versio on määrätty suljettavaksi MTV Uutiset. 2.2.2022. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  833. Facebook allows war posts urging vi