Sanna Marin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sanna Marin
Marin vuonna 2022.
Marin vuonna 2022.
Suomen pääministeri
Marinin hallitus
10.12.2019–
Presidentti Sauli Niinistö
Pääministerin sijainen Annika Saarikko[1]
Edeltäjä Antti Rinne
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja
23.8.2020–
Edeltäjä Antti Rinne
Suomen liikenne- ja viestintäministeri
Rinteen hallitus
6.6.2019–10.12.2019
Edeltäjä Anu Vehviläinen
Seuraaja Timo Harakka
Kansanedustaja
22.4.2015–
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt16. marraskuuta 1985 (ikä 36)
Helsinki
Ammatti Poliitikko
Puoliso Markus Räikkönen (vih. 2020)[2][3]
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus hallintotieteiden maisteri (2017)
Tutkinnot Tampereen yliopisto
Aiheesta muualla
Kotisivu

Sanna Mirella Marin (s. 16. marraskuuta 1985 Helsinki) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut Suomen pääministerinä 10. joulukuuta 2019 lähtien.[4] Hän on myös kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä SDP:n puheenjohtaja.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin valmistui ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta vuonna 2004 ja aloitti vuonna 2007 opinnot Tampereen yliopistossa. Hän valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 2012 ja maisteriksi vuonna 2017.[5] Hänen pääaineensa oli kunta- ja aluejohtaminen ja sivuaineita hallinto- ja oikeustieteet. Pro gradunsa Marin teki kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumisesta.[6][7][8] Sukunimi Marin on peräisin Savosta.[9]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallispolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Marin sai Tampereella 160 ääntä eikä tullut valituksi.[10] Hän oli Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varajäsen vuosina 2009–2012.[11] Seuraavissa kunnallisvaaleissa 2012 Marin tuli valituksi kaupunginvaltuustoon ja tammikuussa 2013 sen puheenjohtajaksi.[12] Marin toimi valtuuston johdossa koko valtuustokauden aina kevääseen 2017 saakka. Marin oli jäsenenä myös Pirkanmaan maakuntavaltuustossa vuosina 2013–2016.[5] Kuntavaaleissa 2017 hän oli kaupunkinsa ääniharava 5 783 äänellä.[13][14]

Eduskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2015, jolloin hän oli vaalipiirinsä Pirkanmaan ääniharava 10 911 äänellä.[15][16] Marin uusi paikkansa eduskunnassa vuonna 2019, jolloin hän sai 19 088 ääntä ja oli siten jälleen vaalipiirinsä ääniharava.[17]

Vaalikaudella 2015–2019 Marin toimi varsinaisena jäsenenä suuressa valiokunnassa ja lakivaliokunnassa 2015–2017 ja ympäristövaliokunnassa 2018–2019.[18] Eri pituisia varajäsenyyksiä hänellä oli myös valtiovarain-, hallinto- ja tulevaisuusvaliokunnissa.[18]

Valtioneuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne- ja viestintäministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin toimi ensimmäisen kerran valtioneuvoston jäsenenä Rinteen hallituksessa liikenne- ja viestintäministerinä vuonna 2019.

Pääministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin ja Saksan liittokansleri Angela Merkel Berliinissä helmikuussa 2020.
Marin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Helsingissä maaliskuussa 2022.

SDP:n puoluevaltuusto valitsi hänet 8. joulukuuta 2019 puolueen seuraavaksi pääministeriehdokkaaksi Antti Rinteen erottua aiemmin samalla viikolla pääministerin tehtävästä.[19] Marin valittiin Suomen pääministeriksi 10. joulukuuta 2019, jolloin Marinin hallitus astui virkaan.[4]

34-vuotiaasta Marinista tuli tuolloin maailman nuorin istuva pääministeri[20] (vuotta nuorempi Sebastian Kurz astui virkaan Itävallan liittokanslerina kuukausi myöhemmin[21]) ja Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri.[22][23] Marinin valinta on herättänyt kansainvälistä huomiota: vuonna 2020 Marin valittiin BBC:n sadan innostavan ja vaikuttavan naisen listalle ja helmikuussa 2021 yhdysvaltalainen Time nosti hänet Time 100 Next -listalle, jolle valitaan tulevaisuuden vaikuttajia.[24][25]

Marin on Suomen kolmas naispuolinen pääministeri Anneli Jäätteenmäen ja Mari Kiviniemen jälkeen. Marin on toiminut pääministerinä 898 vuorokautta, mikä on enemmän kuin aiempien naispuolisten pääministerien kaudet yhteensä.[26][27]

Toiminta SDP:ssä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin oli vuosina 2010–2012 Sosialidemokraattisten Nuorten ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja keväällä 2012 hän oli ehdolla yhdistyksen puheenjohtajaksi muttei tullut valituksi.[28][11]

Marin oli SDP:n puoluevaltuuston jäsen vuosina 2010–2014.[11] Huhtikuussa 2014 Marin ilmoitti tavoittelevansa SDP:n varapuheenjohtajan paikkaa toukokuussa pidettävässä puoluekokouksessa, jossa hänet valittiin puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi.[29][30] Helmikuun 2017 puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.[31] Vuoden 2019 alussa Marin toimi myös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sijaisena tämän sairausloman ajan.[32]

SDP:n puheenjohtajaksi hänet valittiin 23. elokuuta 2020.[33]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin on kertonut harkinneensa politiikkaan lähtiessään SDP:n lisäksi vasemmistoliittoa ja vihreitä mutta päätyneensä valitsemaan SDP:n sen ”tekojen historian” vuoksi. Hänen mukaansa 2000-luvulla SDP ei kuitenkaan ole puuttunut riittävästi tuloerojen kasvuun ja ihmisten eriarvoistumiseen.[9]

Marin arvosteli vuonna 2010 sitä, että Suomi kasvatti sadalla miljoonalla eurolla rokotevalmistajien sikainfluenssarokotteista saamia tuloja. Hänen mukaansa kyseisten rokotteiden vaikutuksesta terveyden laatuun ja tilaan oli heikosti näyttöä ja rokotteita markkinoitiin perusteettoman pelon ja uhan tunteilla.[39] Vuonna 2009 Marin kysyi blogikirjoituksessaan, onko Tampereen kaupunki lääkevalmistaja Pfizerin ”lahjonnan” kohteena. Kirjoituksessaan Marin viittasi Yhdysvaltain oikeusministeriön määräämään korvaukseen, joka Pfizer määrättiin maksamaan lääkepetoksista ja terveysalan päättäjien lahjomisista.[40]

Vuonna 2010 Marin esitti, että SDP:n tavoitteena tulee olla yhteiskunta ilman turkistarhausta ”jonakin päivänä”, mutta ensisijaisesti tärkeänä hän piti kuitenkin turkiseläinten häkkitarhauksen kieltämistä.[41]

Ylen vuoden 2015 vaalikoneessa Marin vastusti lisäydinvoimaa ja Natoon liittymistä. Hänen mukaansa sosiaaliturvan tasoa tulisi parantaa ja sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistaa. Hän kannatti julkisia terveys- ja sosiaalipalveluita ja eutanasian sallimista.[42]

Marinin katsotaan edustavan mielipiteiltään sosiaalidemokraattien vasenta laitaa ja olevan vasemmistolaisempi kuin edeltäjänsä Antti Rinne.[43][44] Helsingin Sanomien politiikan toimittajan Marko Junkkarin mukaan Marin edustaa SDP:n vasenta laitaa, mutta ”taitaa ennen kaikkea olla pragmaatikko”.[45]

Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalikoneessa Marin vastasi, että sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisena palveluina ja että Suomen tulee olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaikka se aiheuttaisikin Suomelle kuluja. Hän ei kannattanut vaalikoneessa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.[46]

Tammikuussa 2022 Marin ilmoitti brittiläiselle Reuters-uutistoimistolle pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä ”erittäin epätodennäköisenä” virkakautensa aikana.[47] Marin myös totesi samassa keskustelussa, että ”Jos Venäjä lisää aggressiotaan Ukrainassa, me reagoimme kovin ottein” ja ”Meillä on kykyä reagoida erittäin nopeasti ja erittäin voimakkaasti, ja tämän viestin haluamme välittää Venäjälle”.[48]

Marin kertoi toukokuussa vuonna 2022 yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.[49]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ilmoitti syksyllä 2014 eurovaalitappionsa tulleen niin kalliiksi, ettei hänellä ole varaa eduskuntavaaliehdokkuuteen toisin kuin rikkailla ja ay-rahaa saavilla,[50] Marin kirjoitti suuttuneensa Korholan ”tekeytymisestä vähävaraiseksi” ja lisäsi myöhemmin, että tältä oli ”todellisuudentaju hukassa”. Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi kuvasi Marinia tapauksen johdosta SDP:n ”likaisten temppujen osaston tykiksi”. Marin kuvaili Sasin luonnehdintaa asiattomaksi.[51]

Vuonna 2017 Marin twiittasi, että pääministeri Juha Sipilä tuntuu olevan politiikassa edistämässä lähipiirinsä etua eikä isänmaan. Syksyllä 2020 hän ei suostunut vastaamaan, onko yhä tekstinsä takana. Kun Sipilä joutui väkivallan kohteeksi ja twiitti taas nousi esiin, Marin pyysi anteeksi sitä, että se oli ”ehkä tarpeettoman kovaa kieltä”.[52][53]

Toukokuussa 2021 nousi kohu siitä, että Marin perheineen on käyttänyt verotonta elintarvike-etua asuessaan pääsääntöisesti virka-asunnossaan Kesärannassa. Elintarvike-edussa oli kyse aamiaistarvikkeiden ja kylmänä toimitettavien muiden aterioiden hankkimisesta Kesärantaan. Ostosten kuitit oli salattu.[54][55] Marinin ja valtioneuvoston kanslian mukaan kyse on ollut Kesärannan vakiintuneesta tavasta, jota ovat käyttäneet myös aiemmat pääministerit.[56] Väite on myöhemmin kuitenkin kyseenalaistettu.[57] Verottaja antoi lausunnon 4. kesäkuuta 2021, jonka mukaan Sanna Marinin nauttima ateriaetu on veronalaista tuloa. Sanna Marin kertoi Twitterissä maksavansa saamansa edun takaisin ja korjaavansa veroilmoituksensa Verohallinnon lausunnon mukaisesti.[58] Edun arvo on ollut 14 363,20 euroa sisältäen arvonlisäverot.[59] Takaisinmaksusta huolimatta tuloveron maksuvelvoite säilyi.[60] Valtioneuvoston kanslian ja Marinin oikeuskanslerille joulukuussa 2021 antaman selvityksen mukaan Marinin kulut ovat olleet paljon suuremmat kuin edellisillä pääministereillä. Valtioneuvoston kanslia on laittanut vireille pääministerin virka-asuntoa koskevan ohjeistuksen tarkistamisen.[61]

Joulukuussa 2021 Marin oli juhlimassa yökerhossa koronavirukselle altistuneena. Häntä yritettiin tavoitella tekstiviesteillä illan aikana kahdesti valtioneuvoston puhelimesta, jota Marinilla ei ollut kuitenkaan mukanaan. Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaan ministerien pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Valtioneuvoston turvallisuusuhkia selvittävän tilannekeskuksen vuonna 2019 laatiman käsikirjan mukaan ministerin on pidettävä virkamatkapuhelinta aina mukana ja käyttövalmiina. Marinilla oli mukanaan yökerhossa vain eduskuntapuhelin.[62] Marinin yökerhoillasta tehtiin kaksi kantelua oikeuskanslerille.[63] Yökerhoillasta uutisoitiin myös ulkomaiden mediassa, muun muassa Ruotsissa, Virossa, Britanniassa[64] ja Yhdysvalloissa.[65] Keskeiset keskustakansanedustajat sanoivat Marinin valehdelleen heille muuttuvilla selityksillään.[66]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marin kasvoi sateenkaariperheessä äitinsä ja tämän naisystävän kanssa.[67][68] Marinin äiti ja isä olivat eronneet Sannan ollessa vielä pieni muun muassa isän alkoholismin vuoksi. Perhe oli köyhä ja työväenluokkainen.[69] Kesäkuun 2020 lopulla Marinin Lauri-isä kuoli 66-vuotiaana. [70]

Marin on naimisissa viestintäkonsultti Markus Räikkösen kanssa. He tapasivat, kun Marin oli 18-vuotias.[3] Parille syntyi tytär 28. tammikuuta 2018[71] ja he menivät naimisiin 1. elokuuta 2020.[3] Perhe asuu pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa, mutta heidän vakituinen kotinsa on Tampereella.[2][72][6]

Marin on kertonut olevansa kasvissyöjä.[73] SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen on hänen läheinen ystävänsä.[74] Marin on kertonut olevansa Eurovision laulukilpailun suuri fani.[75][76]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ministerit pääministerin sijaisuusjärjestyksessä Valtioneuvoston kanslia
  2. a b Rakkaus leiskui! Nämä upeat pariskunnat kuuluivat Linnan kuvatuimpiin 7.12.2019. Ilta-Sanomat.
  3. a b c Aaltonen, Joona: Pääministeri Sanna Marin meni naimisiin, häitä vietettiin Kesärannassa Helsingin Sanomat. 2.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
  4. a b Eduskunta valitsi Sanna Marinin pääministeriksi www.eduskunta.fi. Viitattu 10.12.2019.
  5. a b Sanna Marin. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  6. a b Kuka Sanna? sannamarin.net. Viitattu 25.4.2015.
  7. Heikkonen, Aino: Sanna Marin on opiskellut lähes 10 vuotta – gradusta tuli poliitikon akateeminen loppuvastustaja Aviisi. 14.12.2016. Viitattu 29.10.2017.
  8. Ijäs, Johannes: Sanna Marinin gradu on kiinnostavaa luettavaa luottamushenkilöille – nyt hän kertoo miten valmistuminen onnistui Demokraatti. 3.7.2017. Viitattu 29.10.2017.
  9. a b Heikkinen, Susan: Sanna Marin: Mikä on demarin tarkoitus? Suomen Kuvalehti, 20.4.2015, nro 1, s. 54–55. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.4.2015.
  10. a b Kunnallisvaalit 26.10.2008: Tampere Vaalit.fi. 21.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2015.
  11. a b c Ansioluettelo sannamarin.net. Viitattu 14.11.2020.
  12. Sanna Marin valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Tampere.fi. 21.1.2013. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
  13. Mansikka, Heli: Sanna Marin ei halua Tampereen pormestariksi – valtakunnan politiikka kiinnostaa enemmän Yle Uutiset. 12.4.2017. Viitattu 29.10.2017.
  14. Kuntavaalien tulokset tampere.sdp.fi. 18.4.2017. Tampereen Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö. Viitattu 29.10.2017.
  15. Ketonen, Petra: Pirkanmaan äänikuningatar Sanna Marin saaliistaan: "Tämä on ihan huikea tulos" Yle Uutiset. 20.4.2015. Viitattu 23.4.2015.
  16. Pirkanmaa - ehdokkaat Yleisradion tulospalvelu, eduskuntavaalit 2015. Viitattu 23.4.2015.
  17. a b Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.6.2019.
  18. a b Sanna Marin www.eduskunta.fi. Viitattu 28.4.2021.
  19. Bjurström, Eelis & Pitkänen, Mimmi & Mannermaa, Jaakko & Natri, Santtu & Toivonen, Terhi: SDP on valinnut: Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri – suora lähetys menossa, Yle seuraa hetki hetkeltä 8.12.2019. Yleisradio. Viitattu 8.12.2019.
  20. Itävaltaan saatiin viimein hallitus – Sanna Marin menetti tittelinsä maailman nuorimpana pääministerinä Iltalehti. Viitattu 2.1.2020.
  21. Sanna Marin jäi nyt kakkoseksi - Itävallan Sebastian Kurzista tuli taas maailman nuorin pääministeri Iltalehti. Viitattu 8.1.2019.
  22. Sanna Marinista on tulossa maailman nuorin istuva pääministeri, tällä hetkellä nuorin löytyy Ukrainasta Helsingin Sanomat. 5.12.2019. Viitattu 11.12.2019.
  23. Kommentti: Suomi saa maailman nuorimman pääministerin, ja se on rohkea veto Kouvolan Sanomat. Viitattu 10.12.2019.
  24. BBC 100 Women 2020: Who is on the list this year? BBC News. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
  25. Katriina Töyrylä: Time-lehti valitsi Sanna Marinin 100:n nousevan johtajan listalle 17.2.2021. Yle Uutiset. Viitattu 17.2.2021.
  26. Hallituksen tiedot ja kokoonpano, 68. Jäätteenmäki Valtioneuvosto. Viitattu 28.4.2021.
  27. Hallituksen tiedot ja kokoonpano, 71. Kiviniemi Valtioneuvosto. Viitattu 28.4.2021.
  28. Joona Räsänen Demarinuorten puheenjohtajaksi. Demari.fi. 20.5.2012. Arkistoitu 25.9.2013. Viitattu 23.4.2015.
  29. Kokko, Tiina: Sanna Marin Tampereelta tavoittelee SDP:n varapuheenjohtajuutta tosissaan Yle Uutiset. 29.4.2014. Viitattu 29.4.2014.
  30. Pohjanpalo, Olli: Yllätysnimi Sanna Marin nousi Sdp:n puheenjohtajistoon. Helsingin Sanomat. 9.5.2014. Arkistoitu 13.5.2014. Viitattu 23.4.2015.
  31. Toivonen, Terhi: SDP:n varapuheenjohtajiksi kukitettiin Marin, Feldt-Ranta ja Skinnari Yle Uutiset. 4.2.2017. Viitattu 4.2.2017.
  32. Tamminen, Jenni: Sdp: Sanna Marin jatkaa Antti Rinteen sijaisena Uusi Suomi. 21.1.2019. Viitattu 13.3.2019.
  33. Ari Hakahuhta: Sanna Marin SDP:n johtoon: "Teidän ansiosta ja teidän vuoksenne" – Ei ole kuullut Antti Rinteeltä ministerihaaveista, Yle seurasi kokousta Yle Uutiset. 23.8.2020. Viitattu 6.11.2021.
  34. Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.8.2021.
  35. Pirkanmaan vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.8.2021.
  36. Valitut ehdokkaat Tampere tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.8.2021.
  37. Tampere, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.8.2021.
  38. Tampere, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.8.2021.
  39. Marinin räväkkää blogikirjoitusta ei päässyt lukemaan - pääministerin esikunta: Mitään ei ole poistettu www.iltalehti.fi. 18.05.2020. Alma Media Oyj. Viitattu 9.1.2022.
  40. Marin, Sanna: Tampereen kaupunki Pfizerin "lahjonnan" kohde? www.sannamarin.net. 3.9.2009. Viitattu 9.1.2022.
  41. Puheet | Sanna Marin www.sannamarin.net. 29.5.2010. Viitattu 16.8.2021.
  42. Vaalikone 2015: Sanna Marin Yle. Viitattu 25.4.2015.
  43. Tuomo Lappalainen ja Heikki Vento: Takaisin lähtöruutuun (50/2019, sivu 25) Suomen Kuvalehti. 11.12.2019.
  44. Sanna Marinin nousu Suomen pääministeriksi huomattiin maailmalla, ruotsalaismedia laittoi nuoren iän lisäksi merkille Marinin vasemmisto­laisuuden Helsingin Sanomat. 9.12.2019.
  45. Junkkari, Marko: Puoliväliriihen kriisiyttäminen näyttää olevan keskustan etukäteen suunnittelema operaatio, jolla puolue yrittää pelastaa itsensä hs.fi. 24.4.2021. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.4.2021.
  46. Eduskuntavaalien 2019 vaalikone – Sanna Marin yle.fi. Viitattu 8.3.2020.
  47. Finland's PM says NATO membership is "very unlikely" on her watch Reuters. 19.1.2022. Viitattu 20.1.2022. (englanniksi)
  48. Karkkola, Minna: Sanna Marin Reutersille: Suomen liittyminen Natoon ”hyvin epätodennäköistä” tällä kaudella Talouselämä. Viitattu 20.1.2022.
  49. Näin presidentti ja pääministeri perustelevat liittymistä Natoon – lue sanasta sanaan Niinistön ja Marinin yhteinen, historiallinen lausunto Yle Uutiset. 12.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
  50. Lukka, Teemu: Korhola: Vaaleissa pärjävät jatkossa vain rikkaat ja ammattiyhdistysjyrät. Helsingin Sanomat. 14.11.2014. Arkistoitu 30.11.2014. Viitattu 25.4.2015.
  51. Välimäki, Tuukka: Sanna Marin tyrmistyi Sasin rankasta syytöksestä Aamulehti. 16.11.2014. Arkistoitu 22.11.2014. Viitattu 6.9.2020.
  52. Näkökulma: Huippusuosittu Sanna Marin päätti vaieta Sipilä-tviittinsä kuoliaaksi Iltalehti. 24.10.2020.
  53. Puoluejohtajat tuomitsevat väkivallan­teon Juha Sipilää vastaan Iltasanomat. 12.1.2021.
  54. Sanna Marin maksattaa perheensä aamiaiset verovaroista Iltalehti. 25.5.2021.
  55. Uusi tieto: Marinin ateriaetu onkin ollut noin 850 euroa kuussa Iltalehti. 30.5.2021.
  56. Sanna Marin aamiaiskohusta: ”Käytäntö ollut sama kuin aikaisemmilla pääministereillä” Iltalehti. 25.5.2021.
  57. Päivi Lipponen ärähtää Kesärannan eduista Iltalehti. 27.5.2021.
  58. Paavo Teittinen, Maria Muilu: Verottaja: Pääministerin ateriaetu on veronalaista HS. 4.6.2021.
  59. Marin maksaa ateriaetua takaisin 14 363,20 euroa – aiempien pääministerien osalta selvitetään verotusta www.iltalehti.fi. 17.06.2021. Iltalehti. Viitattu 11.1.2022.
  60. Verokarhun uusimmat terveiset: Sanna Marin joutuu maksamaan verot, vaikka aikoo palauttaa ruokarahansa Iltalehti. 5.6.2021.
  61. Valtioneuvoston kanslia selittää pääministerin ateriapalveluiden kallista hintaa – Marinin kulut paljon isommat kuin aiemmilla pääministereillä Yle Uutiset. 9.12.2021. Yleisradio Oy. Viitattu 10.1.2022.
  62. Juhlimassa ollutta pääministeri Marinia ei tavoitettu virkapuhelimesta yrityksistä huolimatta Yle Uutiset. 5.12.2021. Viitattu 6.12.2021.
  63. Marinin yökerhoillasta tehty kaksi kantelua oikeuskanslerille Yle Uutiset. 7.12.2021. Viitattu 7.12.2021.
  64. Seppä, Petri: Sanna Marinin baari-ilta huomioitiin myös ulkomailla – näin tapauksesta uutisoitiin Ilta-Sanomat. 6.12.2021. Viitattu 7.12.2021.
  65. Yksi maailman suurimmista viihdesivustoista uutisoi Marinin ”maskittomasta” baari-illasta Ilta-Sanomat. 7.12.2021. Viitattu 7.12.2021.
  66. Keskustasta kova väite: ”Marin valehteli meille – tarinat vaihtuvat koko ajan” Iltalehti. 7.12.2021.
  67. Kajander-Ruuth, Sanna: ”Normista poikkeava rakkaus ei ole väärin”. Gloria, 2013, nro maaliskuu, s. 80–83.
  68. Uusi valtuuston puheenjohtaja jakoi nuorena Tamperelaista. Tamperelainen. 12.1.2013. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
  69. Suomen uusi pääministeri Sanna Marin, 34, pääsi lukioon rimaa hipoen, kasvoi kahden äidin kodissa eikä uskaltanut ottaa opintolainaa: "En luottanut siihen, että pystyn maksamaan sen takaisin" MTV3 Uutiset. 10.12.2019. Viitattu 23.1.2020.
  70. Pääministeri Sanna Marinin isä on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 5.8.2020.
  71. Matson-Mäkelä, Kirsi: Kansanedustaja Sanna Marinille syntyi vauva Yle Uutiset. 31.1.2018. Viitattu 31.1.2018.
  72. Aino Haili: Sanna Marin kertoo britti-Voguessa elämästään äitinä ja nuorena pääministerinä: "Se ei ollut jotain, mitä olisin suunnitellut" MTV3 Uutiset. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  73. Yhdessä yössä huomion keskipisteeksi – pääministeri Sanna Marin kertoo erikoishaastattelussa, miltä on tuntunut elämän muuttuminen ja nousu vallan huipulle: ”En ole hyppinyt riemusta” www.satakunnankansa.fi. Viitattu 26.12.2019.
  74. Lehto, Mika: Sanna Marinin paras ystävä kulkee samaa polkua kuin pääministeri – Ilmari Nurminen: ”Kyllä omilla meriiteillä otetaan tehtävä haltuun” is.fi. 12.8.2021. Viitattu 12.8.2021.
  75. Tiesitkö? Pääministeri Sanna Marin on kova Euroviisu-fani – paljastaa Joonas Nordmanille suuren viisu-unelmansa mtvuutiset.fi. Viitattu 12.5.2022.
  76. Pääministeri Sanna Marin hehkuttaa Euroviisuja: ”Euroopan parhaat bileet” iltalehti.fi. Viitattu 12.5.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sanna Marin.
Edeltäjä:
Antti Rinne
Suomen pääministeri
2019–
Seuraaja:
(nykyinen)