Matti Ahde

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matti Ahde
Matti Ahde.jpg
Matti Ahde heinäkuussa 2013
Eduskunnan puhemies
1987–1989
Edeltäjä Ilkka Suominen
Seuraaja Kalevi Sorsa
Suomen sisäasiainministeri
Sorsan III hallitus
19.2.1982–6.5.1983
Sorsan IV hallitus
6.5.1983–30.9.1983
Edeltäjä Eino Uusitalo
Seuraaja Matti Luttinen
Suomen ympäristöministeri
Sorsan IV hallitus
1.10.1983–30.4.1987
Seuraaja Kaj Bärlund
Kansanedustaja
23.3.1970–30.6.1990
19.3.2003–19.4.2011
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Oulun vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 23. joulukuuta 1945 (ikä 71)
Oulu
Puolue SDP
Puoliso Hilkka Ahde
Ammatti sähköasentaja

Matti Allan Ahde (s. 23. joulukuuta 1945 Oulu)[1] on suomalainen sosialidemokraatteja edustava poliitikko. Hän toimi sisäasiainministerinä vuosina 1982–1983 Sorsan III:ssa ja IV:ssä hallituksessa, ympäristöministerinä 1983–1987 Sorsan neljännessä hallituksessa ja eduskunnan puhemiehenä 1987–1989. Kansanedustajana Ahde toimi vuosina 1970–1990 ja 2003–2011.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahde valmistui Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulun iltalinjalta vuonna 1962 ja Työväen Akatemian kansankorkeakoulusta vuonna 1968. Hän työskenteli Oulussa Typpi Oy:n sähköasentajana vuodet 1961–1964. Vuosina 1968–1970 Ahde työskenteli Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton järjestöohjaajana Oulussa. Vuosina 1972–1984 hän oli Oulun kaupunginvaltuutettu.[1]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahde valittiin SDP:n kansanedustajaksi Oulun läänin vaalipiiristä vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Hän istui eduskunnassa yhtäjaksoisesti vuoteen 1990 ja oli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuosina 1975–1982 sekä puoluetoimikunnan jäsen 1972–1990. Vuosina 1984–1987 Ahde oli SDP:n toinen varapuheenjohtaja ja 1987–1990 ensimmäinen varapuheenjohtaja.[1]

Ahde toimi sisäasiainministerinä Sorsan III hallituksessa 1982–1983, ympäristöministerinä Sorsan IV hallituksessa 1983–1987 sekä eduskunnan puhemiehenä 1987–1989. Presidentin valitsijamiehenä Ahde oli vuosina 1978, 1982 ja 1988.[1]

Ahde valittiin uudelleen eduskuntaan vuoden 2003 vaaleissa. Hän oli valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja vuosina 2003–2007 ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 2007–2011.[1] Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Ahde ilmoitti saaneensa kampanjarahoitusta 21 010 euroa ”etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta” ja 17 459 euroa ”yrityksiltä” muttei nimennyt tahoja tarkemmin.[2] Myöhemmin selvisi Ahteen saaneen Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistykseltä 10 000 euroa, jotka kierrätettiin Oulun työväenyhdistyksen kautta.[3] Ahde ei enää asettunut ehdolle vuoden 2011 vaaleissa.

Tutkija Seppo Hentilän mukaan Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasi piti Ahdetta yhtenä tärkeimmistä kontakteistaan SDP:ssä.[4] Ahteen nimi on myös Alpo Rusin tutkimusten perusteella kootulla, Vasemmalta ohi -kirjassa julkaistulla listalla suomalaisista, jotka olivat tiiviissä yhteistyössä Stasin kanssa.[5] Vuonna 1971 Ahde yhtyi DDR:n edustuston päällikön valituksiin Demarin kirjoittelusta, ja kertoi vuonna 1972 haluavansa lähteä yksityismatkalle DDR:ään.[6] 1980-luvulla Ahde oli Suomi–DDR-Seuran varapuheenjohtaja.[7]

Veikkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahde oli Veikkauksen hallituksen jäsen vuosina 1980–2001, josta puheenjohtajana vuodet 1990–1999 ja varapuheenjohtajana vuonna 2000.[8] Vuonna 1990 Ahde siirtyi eduskunnasta Veikkauksen toimitusjohtajaksi. Hänet erotettiin vuonna 2001 luottamuspulan takia.[9] Luottamuspula oli syntynyt, kun naispuoliset alaiset syyttivät Ahdetta ahdistelusta.[10][11]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilun puolella Ahde pelasi Oulun Palloseuran suomisarjan eli nykyisen II-divisioonan jalkapallojoukkueessa kaudella 1966. Pelipaikaltaan hän oli hyökkääjä. 1970-luvun alussa Ahde osallistui Oulun Työväen Palloilijoiden toimintaan.

Matti Ahde toimi Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana vuosina 1975-1977. Hänet valittiin vuonna 1977 Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) puheenjohtajaksi.[12] Hän jatkoi tehtävässä vuoteen 1995. Tänä aikana tapahtui TUL:n yhdistyminen 1978-79 ja syksyllä 1993 vanhanmuotoisen TUL:n alasajo. TUL:n yhdistyessä palasivat lähes kaikki TUL:stä vuonna 1959 eronneet Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton (TUK) seurat TUL:ään.[13][14] Suomen urheilun eheytymisen seurauksena syksyllä 1993 SVUL ajettiin alas ja syntyi uusi keskusjärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU). Ahteen rooli Suomen urheilun eheytyksessä johti TUL:n säilymiseen, vaikkaakaan ei enää entisenlaisena kilpaurheilun keskusjärjestönä.[15] Ahde toimi TUL:n edustajana Suomen olympiakomiteassa varapuheenjohtajana 1979–1996 ja sen jälkeen Suomen olympiayhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana vuosina 1996–2004.

Vuonna 1995 Ahde sai Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin tunnustuksena ansiokkaasta liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä. Hän on toiminut Salibandyliiton puheenjohtajana vuodesta 2002.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahteen perheeseen kuuluu vaimo Hilkka Ahde sekä lapset Timo (1977), Juha-Matti (1980) ja Tiina (1982).[1]

Ahde tunnetaan oopperan harrastajana. Hän on toiminut Oopperan tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1995 ja kuulunut Savonlinnan Oopperajuhlien valtuustoon[1] sekä Kansallisoopperan hallitukseen. Vuonna 2011 hänelle myönnettiin Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen kunniamerkki.[16] Toukokuussa 2017 kerrottiin Ahteen sairastuneen vakavasti, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin. Sairaus todettiin huhtikuussa.[17]Ahde sai ministerin arvon vuonna 2017.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Matti Ahde Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 20.5.2014
  2. Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta, eduskuntavaalit 2007: Ahde Matti Allan Vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 20.5.2014.
  3. Myös Ahde sai KMS:ltä tukea - puolue vienee luottamustoimet Yle Uutiset. 5.6.2008. Viitattu 20.5.2014.
  4. Salminen, Juho: DDR halusi demarit. Suomen Kuvalehti, 26.7.2007, nro 39. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.5.2014.
  5. Rusi esitteli oman Stasi-listansa MTV Uutiset. 27.8.2007. Viitattu 20.5.2014.
  6. Tikka, Juha-Pekka: Näin DDR:lle laulettiin Iltasanomat.fi. 10.9.2007. Viitattu 20.5.2014.
  7. DDR-Kulturzentrum Helsinki 25 vuotta (DDR-Kulturzentrum Helsinki 1985)
  8. Kuka kukin on 2015, s. 24–25. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  9. Matti Ahde erotettiin luottamuspulan vuoksi Helsingin Sanomat. 11.3.2012. Sanoma News. Viitattu 11.8.2015.
  10. Pirkko K. Koskinen: Ahde syyllistyi käpälöintiin MTV Uutiset. 17.4.2001. Viitattu 20.5.2014.
  11. Veikkaus erotti Matti Ahteen. Ilta-Sanomat, 17.4.2001. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.3.2012.
  12. Hentilä, Seppo: ”4.1.4 TUL:n puheenjohtaja vaihtuu”, Suomen Työläisurheilun Historia III - 1959-1979, s. 411-415. Hämeenlinna: Työväen Urheiluliitto ja Karisto Oy, 1987. ISBN 951-23-2433-4.
  13. Hentilä, Seppo: ”4.2 Eheytysparlamentti, TUK:n purkautuminen ja uusi TUL”, Suomen Työläisurheilun Historia III - 1959-1979, s. 424-449. Hämeenlinna: Työväen Urheiluliitto ja Karisto Oy, 1987. ISBN 951-23-2433-4.
  14. Jouko Kokkonen, Teijo Pyykkönen: Suomalainen urheilujohtaja - itse asiassa kuultuna. (Verkkojulkaisu, päivitetty 26.7.2014) Liikuntatieteellisen seuran Impulssi, 2011, nro 24, s. 38-39. Artikkelin verkkoversio.
  15. Eheytyssoppa on kiehunut pian neljä vuotta. Iltasanomat, 20.10.1993.
  16. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014–1947, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto 2014 (pdf) Viitattu 27.2.2016.
  17. http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215358.html
  18. Ilkka Kanerva, Seppo Kääriäinen ja Matti Ahde saivat ministerin arvonimen Verkkouutiset Kotima. Verkkouutiset. Viitattu 16.6.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Eino Uusitalo
Suomen sisäasiainministeri
1982−1983
Seuraaja:
Matti Luttinen
Edeltäjä:
Ilkka Suominen
Eduskunnan puhemies
1987−1989
Seuraaja:
Kalevi Sorsa