Penna Tervo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Penna Tervo
Penna-Tervo.jpg
Suomen valtiovarainministeri
Kekkosen V hallitus
20.10.1954–26.2.1956
Edeltäjä V. J. Sukselainen
Seuraaja Aarre Simonen
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
Kekkosen II hallitus
17.1.1951–19.9.1951
Kekkosen III hallitus
20.9.1951–8.7.1953
Törngrenin hallitus
5.5.1954–19.10.1954
Edeltäjä Teuvo Aura
Teuvo Aura
Seuraaja Teuvo Aura
Aarre Simonen
Kansanedustaja
6.4.1945–26.2.1956
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Kymen läänin vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 10. marraskuuta 1901
Viipuri
Kuollut 26. helmikuuta 1956 (54 vuotta)
Tuusula
Puolue SDP
Puoliso Elsa Mercedes Angerkoski
(1937–)
Koulutus ylioppilas (1923)

Penna Tervo (10. marraskuuta 1901 Viipuri26. helmikuuta 1956 Tuusula) oli pankinjohtaja, kansanedustaja ja ministeri.

Penna Tervo oli koulutukseltaan ylioppilas. Hänet valittiin eduskuntaan sosiaalidemokraattien edustajana Kymen läänin läntisestä vaalipiiristä vuosiksi 1945–1947 ja Kymen läänin vaalipiiristä vuonna 1948. Hän toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Kekkosen II ja III hallituksessa vuosina 1951–1953 sekä Törngrenin hallituksessa vuonna 1954. Hän oli valtiovarainministerinä Kekkosen V hallituksessa vuosina 1954–1956.

Niin kutsuttuihin asevelisosialidemokraatteihin kuuluneen Tervon välit hänen pitkäaikaisen ystävänsä, SDP:n puoluesihteerin Väinö Leskisen kanssa katkesivat syksyllä 1952. Sotakorvausten päättymisen kunniaksi Helsingin messuhallissa järjestetyssä juhlassa syyskuussa 1952 Tervo piti puheensa humaltuneena, mitä Leskinen piti skandaalina. Leskinen määräsi Tervon pyytämään tapaamista presidentti J. K. Paasikiveltä ja esittämään tälle eroanomuksensa. Paasikivi ei kuitenkaan myöntänyt Tervolle eroa. Jupakalla oli kauaskantoiset seuraukset, sillä se edesauttoi osaltaan sisäistä hajaannusta SDP:ssa, ammattiyhdistysliikkeessä ja Työväen Urheiluliitossa.[1]

Tervo kuoli auto-onnettomuudessa Tuusulassa kesken ministeri- ja kansanedustajakautensa. Ministeriä Riihimäeltä Helsinkiin kovalla vauhdilla kuljettanut valtioneuvoston suuri Chevrolet-henkilöauto alkoi heittelehtiä jäisellä tiellä, jolloin vastaan tullut auto törmäsi sen vasempaan takakulmaan. Kaikki autossa olleet putosivat auki sinkoutuneista ovista maantielle, ja pahimmat vammat saanut Tervo kuoli tajuihinsa tulematta matkalla sairaalaan.[2] Onnettomuus oli eräiden salaliittoteorioiden mukaan Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n järjestämä, ja sen toteuttajaksi on väitetty muun muassa Bodominjärven murhiin liitettyä Hans Assmannia. Onnettomuutta koskeneen arkiston avautuminen alkuvuodesta 2006 ei millään tavalla tukenut murhateorioita.[3]

Tervon on väitetty loikanneen Fagerholmin joukoista Kekkosen leiriin vuoden 1956 presidentinvaalin viimeisellä kierroksella, mutta esimerkiksi Tervon läheiset kiistävät väitteen.[3]

Hän oli vuodesta 1948 lähes ministeriaikaansa Suomen Sosialidemokraatti -lehden päätoimittaja[3] ja järjestötoiminnassa TUL:n puheenjohtaja vuosina 1955–1956.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arvo Tuominen: Ettei totuus unohtuisi, s. 62–63. Helsinki: Tammi, 1976. ISBN 951-30-3775-4.
  2. Mikko Heino: Jäinen maantie koitui ministerin kohtaloksi. Ilta-Sanomat 25. helmikuuta 2017, Plus-liite s. 14. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
  3. a b c Yle.fi, Mot, käsikirjoitus. Viitattu 26.1.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Penna Tervo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Soikkanen, Hannu: Tervo, Penna (1901–1956). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006 (päivitetty 12.2.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

Edeltäjä:
Teuvo Aura
Teuvo Aura
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
1951−1953
1954
Seuraaja:
Teuvo Aura
Aarre Simonen
Edeltäjä:
V. J. Sukselainen
Suomen valtiovarainministeri
1954–1956
Seuraaja:
Aarre Simonen
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.