Tuusula

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuusula
Tusby
Tuusula.vaakuna.svg Tuusula.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.tuusula.fi
Sijainti 60°24′10″N, 025°01′45″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus Hyrylä
Perustettu 1643
Kokonaispinta-ala 225,45 km²
276:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 219,49 km²
– sisävesi 5,96 km²
Väkiluku 38 773
29:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 176,7 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 20,1 %
– 15–64-v. 63,7 %
– yli 64-v. 16,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 94,4 %
ruotsinkielisiä 1,5 %
– muut 4,0 %
Kunnallisvero 19,5 %
271:nneksi suurin 2017 [5]
Pormestari Arto Lindberg[6]
Kunnanvaltuusto 51 paikkaa
  2017–2021[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Muut
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD
 • RKP

13
12
11
5
3
3
2
1
1

Tuusula (ruots. Tusby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Tuusulan väkiluku on noin 39 000.

Noin puolet Tuusulan väestöstä asuu Hyrylässä, joka on kunnan kuntakeskus. Helsingistä Hyrylään johtaa moottoritie Tuusulanväylä.

Tuusulan naapurikunnat ovat Hyvinkää pohjoisessa, Mäntsälä koillisessa, Järvenpää, Sipoo ja Kerava idässä, Vantaa etelässä sekä Nurmijärvi lännessä.[8]. Tuusula on osa Helsingin seutua.

Tuusulan pormestari on vuodesta 2017 ollut Arto Lindberg.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusula ympäröi Tuusulanjärveä, paitsi järven pohjoispäässä, missä on Järvenpään kaupunki.

Tuusulan alue on keskeltä kapea, sillä siitä aikoinaan erotettu Järvenpää miltei jakaa sen kahtia. Niinpä Hyrylästä katsottuna kunnan pohjoisosa, jossa Kellokoski ja Jokela sijaitsevat, on lähes suoraan Järvenpään takana. Lisäksi kunnan itäosassa Keravan ja Järvenpään välissä on vielä kapeampi, Sipoon rajalle saakka ulottuva, Tuusulaan kuuluva alue.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Tuusulassa oli 38 588 asukasta, joista 36 371 asui taajamissa, 1 728 haja-asutusalueilla ja 489 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tuusulan taajama-aste on 95,5 %.[9] Tuusulan taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[10]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Tuusulan keskuspaikka Hyrylä ja Kellokoski eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Tuusulan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[10] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliökilometriä.[11] Jokelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Hyvinkään kaupungin alueelle. Nukarin ja Palojoen taajamat ulottuvat pääosin sekä Jäniksenlinnan taajama pieniltä osin Nurmijärven kunnan alueelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusulan kirkko helmikuussa 2009.
Sarvikallion virkistysalue Tuusulanjärven länsipuolella.

Tuusulan vanhimmat asutukset ennen keskiaikaa ovat sijainneet Tuusulanjärven rannalla. Järven vanha nimi on ollut Kaukajärvi ja saman niminen on ollut vanhin asutuskin nykyisen Vanhakylän paikalla. Eräät alueen paikannimet viittaavat Hämeestä tulleeseen asutukseen. Esimerkiksi kylännimi Hyökkälä (Hyvikkälä) viittaa Janakkalaan, jossa on Hyvikkälä niminen kylä.[12]

Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan kappeliseurakunta. Tuusulalaiset kuuluivat pääosin Sipoon seurakuntaan, ja oman kappeliseurakunnan perustaminen oli seurausta kyllästymisestä pitkiin kirkkomatkoihin. Suomenkieliset talonpojat olivat tyytymättömiä myös siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat. Kappeliseurakunnan perustamisesta huolimatta tuusulalaiset olivat edelleen Sipoon seurakunnan alaisuudessa ja erkanivat siitä vasta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1653, jolloin Tuusula lopullisesti itsenäistyi. Vuotta 1643 eli kappeliseurakunnan perustamista pidetään kuitenkin Tuusulan syntymävuotena.

Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä siihen liitettiin osia Helsingin pitäjästä (nyk. Vantaan kaupunki), muun muassa Hyrylä, Ruotsinkylä ja Lahela, sekä Nurmijärvestä. Seurakunnan ydinalueena olivat Kaukjärvenä tunnetun Tuusulanjärven rantamien kylät Hyrylä, Hyökkälä, Paijala, Tuusula, Tuomala, Järvenpää, Vanhakylä ja Ruskela. Järvestä erossa olevia kyliä oli Alikerava, Ylikerava, Rusutjärvi, Nahkela, Lahela ja Ruotsinkylä. Nykyisen Jokelan seutu, silloinen Vantaankorvenmaa, oli tuolloin lähes asumatonta takamaata, jonka maat jaettiin erillisalueina useiden kylien kesken.[13]

Rautatien rakentamisen (liikenteeseen 1862) jälkeen radanvarren kyläkeskukset kasvoivat ja teollistuivat kunnan muiden osien jatkaessa maatalousvaltaista elämää. Sillä oli omat seurauksensa:

  • Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta kauppalaksi.
  • Vuonna 1951 Järvenpää erotettiin Tuusulasta kauppalaksi.
  • Vuonna 1954 Tuusulan, Keravan ja Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) kolmeen osaan jakama Korson taajama liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan.[14]
  • Vuonna 1974 Tuusulan, Hyvinkään ja Nurmijärven kolmeen osaan jakama Jokelan taajama liitettiin kokonaisuudessaan Tuusulaan.[15]

Hyrylän kehittymiseen kuntakeskuksena vaikutti pääkaupungin läheisyys sekä venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Itsenäisyyden aikana Hyrylässä toimi aluksi ”Tuusulan tykistönä” tunnettu kenttätykistövaruskunta ja kesästä 1957 lähtien Helsingin Ilmatorjuntarykmentti.

Hyrylän läheisyydessä on kaksi kertaa pidetty asuntomessut, Lahelassa vuonna 1970 ja Nummenharjulla vuonna 2000.

Hyrylän läheisyydessä on ollut myös useita suuria sorakuoppia. Kun Helsingin ja sen lähiympäristön kiihkeään rakentamiseen tarvittiin loputtomasti hiekkaa ja soraa, sadat kuorma-autot kiidättivät sitä silloista kaksikaistaista, betonipintaista Tuusulantietä myöten. Koska Hyrylässä sijaitsi myös ilmatorjuntarykmentti, joku keksi nimetä nämä vinhasti liikkuvat autot ”Hyrylän hävittäjiksi”.

Tuusulanjärven länsipuolella toimi 1900-luvun jälkipuoliskolla Hankkijan koetila laajoine pelto- ja metsäalueineen.

Jokela alkoi rautatien (1862) vaikutuksesta kehittyä nopeasti teollisuustaajamaksi. Kylään perustettiin muun muassa kolme tiilitehdasta, tulitikkutehdas, vanutehdas ja laatikkotehdas. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät ainutlaatuiset, laajat savipitoiset maa-alueet. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Jokelan Tiilitehdas vuonna 1874.

Kellokoskelle teollisuus saapui paljon aikaisemmin kuin muihin Tuusulan taajamiin; ruukki aloitti toimintansa vuonna 1795.[16] Kellokosken psykiatrinen sairaala perustettiin vuonna 1915.

Tuusulaan asutettiin jatkosodan jälkeen Terijoen ja Viipurin maalaiskunnan siirtoväkeä. [17]

Keskiviikkona 7. marraskuuta 2007 Tuusulan Jokelan koulukeskuksessa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yhdeksän ihmistä.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusulaan syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen kautta aikain merkittävin taiteilijayhteisö. Sen jäsenten ajatusten ja käden jälki vaikutti, ja on sen jälkeenkin vaikuttanut, koko Suomen kansan kohtaloon ja asenteisiin: suomalaisen identiteetin muodostumiseen. Yhteisön elämään tutustuttaessa sana kulttuuri saa uuden ja erilaisen sävyn: vivahteikkaamman, arkisemman ja elämänläheisemmän. Jokapäiväinen elämä yhteisössä sisälsi kaikkia kuviteltavissa tapahtumia ja kohtaloita: perhe-elämää, työtä, puutetta, hyvinvointia, puutarhanhoitoa, yhteisiä juhlia, dramatiikkaa, rakkautta, sydänsuruja jne.

Taiteilijayhteisö syntyi Tuusulanjärven itärantaa myötäilevän vanhan tien varteen. Tämä Tuusulan Rantatie on nykyisin hiljainen sivutie, mutta alkujaan se oli osa 1680-luvulla rakennettua, myös Heinolantieksi kutsuttua tietä. Tie on nykyään museotie.

Jo ennen taiteilijayhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen.

Myöhemmin tien vaikutuspiirissä asuivat ja tekivät työtä muun muassa Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja J. H. Erkko. Nykyisin Ahola, Ainola ja Halosenniemi ovat museoita. Suvirantaa asutti Eero Järnefeltin jälkeen hänen tyttärensä taidemaalari Laura perheineen, ja paikka on edelleen suvun hallussa yksityiskotina. Myös Aleksis Kiven kuolinmökkiä vastapäätä tien toisella puolella sijaitseva Erkkola on nykyisin yksityiskoti.

Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilijayhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuurihenkilöitä. Merkittävänä oleskelupaikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alkuvuosina omisti venäläinen nimineuvos K. K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.

Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan Onnelan historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuurihenkilöitä. Nykyisin Onnela toimii Näkövammaisten Keskusliiton loma- ja kurssikeskuksena.

Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto E. A. Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talviasuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjastosiipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.

Järvenpään itsenäistyessä kolme taiteilijakotia, Ainola, Ahola ja Suviranta, jäivät sen alueelle erilleen museotiestä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen ateljee-kotimuseo.

Tuusula on johtava modernin taiteen paikka Keski-Uudellamaalla. Tuusulassa on Halosenniemi, arvokas kulta-ajan taiteilijoiden kokoelma ja Martta Wendelinin kokoelma.[18]

Tuusula sai Keravalta yhden Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista vuonna 2008. Keravan taidemuseon entisen johtajan Aune Laaksosen taidesäätiön 1 300 taulua saavat pysyvät näyttelytilan Hyrylässä. Näyttely aukesi marraskuussa 2008 Tuusulan taide ja kulttuurikeskuksessa. Pysyvät tilat kunnostetaan nykyisen viereisen kuvataidekoulun tiloihin. Keravan taidemuseo menetti yli puolet teoksistaan. Sinne jää edelleen Keravan taidesäätiön 1 200 teosta. Aune Laaksosen mukaan syy päätökseen on Keravan valtuuston puheenjohtajan ja kansanedustaja Eero Lehden toiminta. ”Mainettani on yritetty mustata. Lehti ja pari muuta kunnallispoliitikkoa ovat tehneet valituksia Keravan kaupungin tekemistä taidemuseopäätöksistä, mutta hävinneet ne. Kaikki tämä on kypsyttänyt nyt tehtyyn ratkaisuun.”[19]

Tuusulassa sijaitsee Tuusulan työläiskotimuseo.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tuusulan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
22 412
1985
  
25 222
1990
  
27 328
1995
  
28 791
2000
  
31 957
2005
  
34 890
2010
  
37 214
2015
  
38 459
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Vuonna 1943 Tuusulasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[21]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tuusulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tuusulan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusulan kunnan ulkoiset sekä sisäiset toimintakulut olivat vuonna 2006 yhteensä 166,5 miljoonaa euroa, investointimenot 20,5 miljoonaa euroa sekä rahoituskulut 0,4 miljoonaa euroa.

Työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusulan työllisyysaste on hyvä, ja sen asukkaat käyvät usein muilla paikkakunnilla töissä: vain noin kolmasosalla Tuusulan työssä käyvistä on työpaikka Tuusulassa.

Vuosi 2004 2005 2006
Työttömät työnhakijat 1 001 959 804
Työttömyysaste 5,7 % 5,4 % 4,5 %
Avoimet työpaikat 108 137 159

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemminkäinen Betonituote Oy

Vuonna 2008 Tuusulan suurimpia työnantajia olivat

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingistä Tuusulaan ja sen kuntakeskukseen Hyrylään johtaa Tuusulanväylä (kantatie 45), joka aivan kuntakeskuksen porteille asti on moottoritie. Hyrylässä on isohko liikenneympyrä, jossa kantatie 45 jatkuu Hyvinkään suuntaan tienä, joka tunnetaan nimellä Hämeentie, ja Järvenpään suuntaan johtaa Järvenpääntie (seututie 145). Hämeentiestä erkanee Nurmijärvelle johtava Nahkelantie (seututie 139) ja Järvenpääntiestä erkanee Keravan kautta Kilpilahden satamaan johtava Kulloontie (seututie 148)

Hyrylästä on matkaa Helsingin keskustaan 28 kilometriä, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 14 kilometriä, Järvenpäähän 7 kilometriä, Keravalle 5 kilometriä, Nurmijärvelle 17 kilometriä ja Hyvinkäälle 30 kilometriä.

Pääradalla Tuusulalla on Järvenpään ja Hyvinkään välisellä osuudella Jokelan rautatieasema, josta on Helsingin päärautatieasemalle matkaa noin 48 kilometriä. Aiemmin alueella toimi myös Nuppulinnan rautatieasema, jonka henkilöliikenne lopetettiin 27. maaliskuuta 2016. Samaan aikaan lopetettiin myös henkilöliikenne Purolan rautatieasemalle, joka sijaitsee juuri Järvenpään kaupungin puolella, mutta pääosa aseman palvelemasta asutuksesta sijaitsi Tuusulan puolella.

Tuusulan kunnanvaltuusto on päättänyt Tuusulan liittymisestä mukaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään 1. tammikuuta 2018 lukien.[23]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusulassa toimii Tuusulan Palloseura eli TuPS. Jääkiekossa Tuusulaa edustaa KJT. Ringetessä Tuusulaa edustaa Tuusula Ringette. Tuusulassa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien vuosittainen Tuusulanjärven Luistelumaraton. Luistelumaratonissa on Suomen mestaruuden lisäksi avoin kansainvälinen luokka, johon on osallistunut hollantilaisia huippuluistelijoita. Tuusulanjärven Luistelumaraton kuuluu Suomen Luisteluliiton hallinnoimaan Tour de Skate -sarjaan. Tuusulassa on kaksi salibandyseuraa: FC Tuusula ja Tuusulan salibandy (TusBy)

Tunnettuja tuusulalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Vesa Marttinen: Pormestari Arto Lindberg on luotsannut Tuusulaa nyt vuoden Yle uutiset. 20.6.2018. Viitattu 20.6.2018.
  7. Kuntavaalit 2017, Tuusula Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  8. Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  9. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  10. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  12. Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 56. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  13. Risto O Peltovuori: Suur-Tuusulan historia, Vammalan kirjapaino oy 1975, ISBN 951-99058-4-7
  14. Korson kunta Korson sos.dem. työväenyhdistys. Viitattu 6.8.2011.
  15. Antti Roseberg: ”Jokelan alueliitos”, Tuusulan historia 1920–1984, s. 14–18. Gummerus, 1998. ISBN 952-91-0288-7.
  16. Kellokoski ja ruukki 4.6.2004. Tuusulan kunta.
  17. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  18. Matti Huhta: Tuusula nappasi Keravan kaupungilta 1 300 arvotaulun kokoelman Hyrylään. Aune Laaksosen taulut esille Hyrylään, Helsingin Sanomat 29.8.2008 A13
  19. Matti Huhta: Tuusula nappasi Keravan kaupungilta 1 300 arvotaulun kokoelman Hyrylään. Aune Laaksosen taulut esille Hyrylään, Helsingin Sanomat 29.8.2008 A13
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  21. Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. Parkkinen, Pia: Kymmenen vuoden kädenvääntö päättyi – HSL laajenee myös Tuusulaan 14.7.2017. Yle. Viitattu 5.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuusula.