Aladobi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aladobia

Aladobi (ransk. à la daube, arkikielessä myös alatoopi, syltty, punsa, tytinä, tutina, hytisevä) on ruokalaji, kylmä ja jäykkä viipaleiksi leikattava liha-, kala- tai kasvishyytelö. Lihahyytelö valmistetaan yleensä vasikan tai sian päästä tai sorkista, mutta myös lampaan-, hirven- ja naudanliha ovat yleisiä. Myös kieli ja potka sopivat aladobin raaka-aineeksi. Myös kasvis- ja kala-aladobeja valmistetaan.[1][2]

Sanan aladobi sanotaan tulevan ranskan kielen termistä à la daube tai italian kielen termistä dobba, mutta nykyranskassa tai -italiassa näitä termejä ei tunneta. Sen sijaan daube ja en daube merkitsevät viinissä mausteyrttien tai vihannesten kanssa keitettyä lihaa. Nykyisin aladobin kaltaista ruokalajia kutsutaan sekä ranskaksi että englanniksi joko nimellä aspic (senkin sanan alkuperä on epäselvä) tai kieltä ym. pään osia sisältävää versiota nimellä ”pääjuusto”, ranskaksi fromage de tête ja englanniksi head cheese.[2]

Aladobin kaltaiset ruoat tunnetaan perinneruokina ympäri Suomen. 1980-luvulla toteutetussa pitäjäruokaprojektissa jonkinlaisen aladobin, useimmiten lihahyytelön, valitsi nimikkoruoakseen ainakin Humppila, Joensuu, Jyväskylä, Kangasala, Kiukainen, Kotka, Kuusankoski, Lahti, Marttila, Mouhijärvi, Myrskylä, Nastola, Pirkkala, Suodenniemi ja Tuusula.[3]

Suomessa tarjottiin aladobin kanssa aiemmin laimennettua väkiviinaetikkaa, mikä ei kuulu ranskalaiseen keittiöön.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 11. WSOY, 1958.
  2. a b c Aladobi, Raholan syötäviä sanoja 13.2.2003. Viitattu 11.7.2014.
  3. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.