Nastola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nastola
Nastola.vaakuna.svg Nastola.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nastola.fi
Sijainti 60°56′55″N, 025°55′50″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu
Kuntaliitokset Lahti[1] (2016)
Kokonaispinta-ala 362,86 km²
249:nneksi suurin 2015 [2]
– maa 324,18 km²
– sisävesi 38,68 km²
Väkiluku 14 930
77:nneksi suurin 31.7.2015 [3]
väestötiheys 46,05 as./km² (31.7.2015)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 18,5 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 17,7 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
132:nneksi suurin 2015 [5]
Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
 2009–2012[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • KD
 • PS
 • Vas.

13
11
10
4
3
2
Nastolan kunnantalo

Nastola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Se on Lahden itäinen rajanaapurikunta. Nastolassa oli 2015-07-31 31. heinäkuuta 2015 14 930 asukasta[3], ja sen pinta-ala oli 2015-01-01 1. tammikuuta 2015 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 362,86 km², josta 324,18 km² on maata ja loput 38,68 km² sisävesialueita.[2] Nastolan naapurikuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Lahti ja Orimattila.

Vapaa-ajan asuntoja Nastolassa on 1 545.

Nastolaan pääsee muun muassa Lahti-Kouvola-radalla kulkevalla taajamajunalla. Nastolassa on kolme junapysäkkiä, kun Nastolan pysäkin lisäksi Villähteelle ja Uuteenkylään rakennettiin uudet pysäkit vuonna 2010. Arkisin junia kulkee Lahden suuntaan 5 ja Kouvolan suuntaan 6 kertaa päivässä. Junamatka Helsinkiin kestää Lahden oikoradan avauduttua 66 minuuttia. Nastola sijaitsee valtatie 12:n varrella, joka kulkee leveäkaistatienä Lahdesta Nastolan Uuteenkylään. Lisäksi Nastolaan kulkee säännöllinen bussiliikenne Lahdesta.

Nastolan kunnanjohtajana toimii Pauli Syyrakki. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Reijo Savurinne (sd.) ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Reijo Oksanen (kok.).

Kunnanvaltuuston suurin puolue on Sosiaalidemokraatit 13 valtuustopaikallaan. Muut valtuustopaikat jakautuvat seuraavasti: Kokoomus 11, Keskusta 10, Vasemmistoliitto 2, Kristillisdemokraatit 4 ja Perussuomalaiset 3.

Nastolassa sijaitsi jatkosodan aikana suuri neuvostoliittolaisia sotavankeja varten varattu vankileiri (Sotavankien järjestelyleiri 1). Leirin paikalla on vuonna 1987 paljastettu muistomerkki.

Nastolan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 26.1.2015 äänin 22-21 kuntaliitoksesta Lahden kanssa. Yhdistyminen tapahtuu virallisesti vuoden 2016 alussa.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Nastolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 864
1985
  
14 472
1990
  
15 121
1995
  
14 919
2000
  
14 735
2005
  
14 790
2010
  
14 994
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nastolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[9]

Kulmakuntia Nastolassa ovat Kirkonkylä, Rakokivi, Seesta- Luhtaanmaa, Järvinen ja Tapiola.

Kouluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia nastolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nastolalainen kansallispuku 1800-luvun alusta.

Vuosittaiset tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rautalankafestarit kesäkuun viimeisenä lauantaina Taidekeskus Taarastissa
  • Nastolan syysmarkkinat syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina
  • Ruuhijärvi Rockabilly -festivaalit Ruuhijärvellä

Historiatietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Neljästä tulee kaksi: Lahden seudulle syntyy kaksi uutta kuntaa 26.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2015.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.7.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 26.8.2015.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 25.11.2014. Verohallinto. Viitattu 12.4.2015.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 1.1.2009.
  7. Tiedote: Lahden kaupunki Viitattu 26.1.2015.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 335. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]