Antero Mertaranta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antero Mertaranta
Antero Mertaranta vuonna 2011.
Antero Mertaranta vuonna 2011.
Syntynyt 17. tammikuuta 1956 (ikä 61)
Hyvinkää
Ammatti urheiluselostaja
juontaja
muusikko
Lempinimet Anza, Mertsi

Lauri Antero Johannes Mertaranta[1] (s. 17. tammikuuta 1956 Hyvinkää) on suomalainen urheiluselostaja ja juontaja.

Mertaranta aloitti selostajan uransa 1980-luvun lopulla selostamalla jääkiekkoa lahtelaisessa Rytmiradio Lahti -paikallisradiossa. Yleisradion palvelukseen hän siirtyi vuonna 1992 Antero Karapalon tilalle. Nastolassa asuva Mertaranta toimii nykyisin freelancerina, mutta selostaa pääsääntöisesti MTV:n kanavilla.[2] Koulutukseltaan Mertaranta on peruskoulun opettaja.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mertarannan sukujuuret ovat Suojärvellä, Karjalassa. Nuoruudessaan Mertaranta vietti railakasta rock'n'roll -elämää, mutta sittemmin hän rauhoittui ja innostuttuaan kouluavustajan töistä pyrki Jyväskylään opettajankoulutuslaitokselle. Valmistuttuaan hän työskenteli ala-asteen opettajana.[3]

Mertaranta toimii myös B-junioreiden Nastolan Kiekko -jääkiekkojoukkueen valmentajana. Joukkueessa pelasi myös hänen poikansa.[4]

Selostajatehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antero Mertaranta selostaa naisten pesäpallo-ottelua Lappeenrannassa 21.6.2011.

Mertaranta oli Yleisradion pääasiallinen jääkiekkoselostaja. Hän selosti myös muita lajeja, muun muassa yleisurheilua Tapio Suomisen kanssa; useiden vuosien ajan hänen selostusparinsa oli Bror-Erik Wallenius.

Mertaranta aloitti Ylessä Barcelonan olympialaisten selostajana. Kisoissa hän selosti mm. ammuntaa ja pöytätennistä. Seuraavana vuonna hän selosti jo yleisurheilun MM-kisoja Stuttgartista. Vuonna 1994 hän toimi Lillehammerin olympialaisten jääkiekkoselostajana, ja kesällä hän selosti sekä Helsingin yleisurheilun EM-kisat ja jalkapallon MM-kisat, mukaan lukien finaalin. Vuosien 1992–1999 välisenä aikana hän selosti muun muassa Englannin Valioliigaa Jukka Röngän kanssa. Eräs hänen suurimmista meriiteistään on 1998 Ranskan maailmanmestaruuskilpailuiden loppuottelun selostaminen vuonna 1998. Syksyllä 1999 Mertaranta siirtyi Yleisradion palkkalistoilta itsenäiseksi yrittäjäksi tehden selostuksia välillä myös Neloselle. Vuonna 1999 Mertarannan Yleisradiolta lähdön kunniaksi selostajakollega Hannu-Pekka Hänninen kumppaneineen kohotti vaaleanpunaiset samppanjalasit ilmaan. Mertarannan palattua Ylelle talossa kiersi hänen paluutaan vastustava nimilista, jolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta hänen asemaansa.[3] Yleisradion saama katsojapalaute ennen vuoden 2000 jääkiekon MM-kilpailuja aiheutti kuitenkin sen, että Yle teki kiireen vilkkaa Mertarannan kanssa sopimuksen jääkiekon arvokisaselostuksista. Sopimus ulottui kevääseen 2007 ja sisälsi myös sen, ettei Mertaranta tee televisiotöitä muille tahoille kuin Yleisradiolle.

Lokakuussa 2011 Mertaranta siirtyi MTV Sportin palvelukseen, päätoimenaan jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen selostaminen. Lisäksi Mertaranta selostaa MTV:n C More Sport -kanavilla myös Yleisurheilun Timanttiliigaa ja Hiihdon maailmancupin kisoja.[5]. Tammikuussa 2017 Mertaranta teki kolmivuotisen jatkosopimuksen selostamisesta MTV:n kanavilla.[6]

Toistaiseksi tunnetuimman selostuksensa Mertaranta teki vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuiden kultaottelussa, samanlainen maailmanmestaruushurma myös tv-selostajan ympärillä toistui keväällä 2011 Suomen voittaessa Ruotsin Bratislavassa pelatussa MM-finaalissa. Bratislavan kisojen Venäjä-ottelussa Mertaranta hehkutti Mikael Granlundin ilmaveivimaalia sellaisella innolla, että "Taivas varjele, mikä sieltä tulee" -selostuspätkästä tehtiin myös musiikkiversio.[7]

Mertaranta selostaaselvennä 11 vuoden jälkeen Lahden Salpausselän kisoissa ja toimii tapahtuman pääkuuluttajana.

Juontajatehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selostuksiensa lisäksi Mertaranta toimii myös juontajana. Hän juonsi TV2:lla esitettävää Se on siinä -urheiluvisailua, joka alkoi vuonna 2001 ja loppui 2009. Ohjelman vakiojäseninä esiintyivät myös Risto Kaskilahti ja Jukka Laaksonen. Vuosina 2004 ja 2005 Mertaranta toimi Suomen euroviisukarsintojen finaalien juontajana.[8] Mertaranta juontaa myös Yle TV2:lla vuonna 2009 alkanutta Urheiluhullut -urheilutietovisaa. Hän on lisäksi juontanut muun muassa pajatson maailmanmestaruuskilpailut. Vuonna 2012 Mertaranta toimi MTV3:lla esitettävän Ennätystehtaan uutena juontajana yhdessä Eppu Salmisen kanssa. Vuonna 2016 alkoi TV5-kanavalla Mertaranta ja legendat -sarja. Sarjan toinen kausi alkoi tammikuussa 2017.

Muusikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mertarannan ääntä on kuultu myös äänitteillä. A-tyyppi -yhtye tilasi Mertarannan lausahduksia ja miksasi ne yhteen musiikin kanssa. Näin syntyi vuosituhannen vaihteessa "Ihanaa Leijonat, Ihanaa!"-hitti. Mertarannalla itsellään ei ollut asian kanssa muuta tekemistä, mutta hän antoi siihen suostumuksensa. Mertaranta on soittanut rumpuja, toiminut palomiehenä ja musiikkiluokan opettajana. Mertarannan selostuksista on tehty myös kappale Taivas Varjele joka on koottu Mertarannan reaktiosta Granlundin ilmaveivimaaliin.

Vuonna 2004 perustettu Anza Mertaranta Allstars suunnitteli levytystä loppuvuoteen 2005. Yhtyeen levyttämä esikoissingle "Nopea rakastumaan" jaettiin radioasemille keväällä 2006.[9] Yhtye tekee vuodessa n.30 keikkaa soittaen pääasiassa 1960- ja 1970-lukujen hittejä ja solistinsa Seppo Tammilehdon levyttämää materiaalia. Yhtyeen kokoonpanossa Mertaranta soittaa rumpuja. Yhtyeeltä ilmestyi loppuvuodesta 2009 albumi Jytää, poppia ja rautalankaa. Kesällä 2010 yhtye julkaisi Seppo Tammilehdon säveltämän ja sanoittaman singlen Sinistä ja vihreää, josta muodostui yhtyeen ensimmäinen kestoradiohitti.

Dubbaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antero Mertaranta on dubannut selostajan roolin Disneyn elokuvassa Pikku Kananen vuonna 2005.[10]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mertaranta palkittiin vuoden 2010 Radio Gaalassa Kaikkien aikojen radiopersoonana.[11] Hänet valittiin Vuoden Positiivisimmaksi suomalaiseksi vuonna 2011 [12]

Kalevalaisten naisten liitto palkitsi vuonna 2011 Antero Mertarannan vuotuisella Larin Paraske -palkinnollaan.[13]

Mertaranta palkittiin vuoden 2012 Suomen urheilugaalassa Urheilujournalismipalkinnolla.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokinen, Juha Veli (toim.): Se on siinä! Antero Mertarannan parhaat. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-732-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Antero Mertaranta.