Juontaja
Juontaja on juhlan tai muun tilaisuuden osioiden esittelijä. Juontajan tehtävänä on tilaisuuden läpivienti suunnitelmien mukaisesti sekä mahdollisen yleisön viihdytys tai sen haastattelu tai muu sellainen toiminta.
Perusmerkityksessään juontaminen on suomen kielessä tarkoittanut muun muassa ohjaamista, opastamista ja jonona kulkemista. Vuonna 1951 Suomen Akatemian kielilautakunta laati Yleisradion pyynnöstä ehdotuksen speaker-sanan korvaamiseksi. Kielitieteilijä Hannes Teppo keksi ehdottaa sanan merkityksen laajentamista tilaisuuksien ja esitysten, kuten radio-ohjelmien, vetämiseen. Kuitenkin vielä 1960-luvun puolivälissä Yleisradio ja Helsingin Sanomat käyttivät pääosin speaker- tai spiikkeri-sanaa, juontajaa ehkä sen rinnalla lainausmerkeissä, kunnes termi juontaja alkoi vakiintua.[1][2][3]
Erilaisia juontajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- televisiojuontaja (eri henkilö kuin televisiokuuluttaja)
- radiojuontaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 293 (s.v. ”juontaa”). Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
- ↑ Juontaako spiikkeri? Helsingin Sanomat, 14.5.1965, s. 51. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ ”Markku (Veijalainen), joka esiintyy elokuvan speakerina ja ’juontajana’ -- osoittautuu tässäkin tehtävässään erittäin sopivaksi;--” Talaskivi, Paula: Elokuva nuorille ostajille. Helsingin Sanomat, 15.10.1966, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksala, Elina: Ammattina juontaja. Like 2012. ISBN 9789520107505. (Haastateltavina Jan Andersson, Sirkka Haverinen, Helena Itkonen, Antero Mertaranta, Peter Nyman, Lauri Karhuvaara, Janne Kataja, Olga Ketonen, Leena Pakkanen, Mirja Pyykkö, Jenni Pääskysaari, Bettina Sågbom ja Hannu Taanila.)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juontaja Wikimedia Commonsissa
