Palokunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Palokunta sammuttamassa palavaa taloa Kanadassa.

Palokunta ei nykyään yleensä enää keskity pelkästään palontorjuntaan eli tulipalojen sammuttamiseen ja niiden syttymisen estämiseen, vaan myös muiden onnettomuuksien hoitamiseen ja estämiseen. Siksi siitä käytetään nykyään usein ilmaisua pelastustoimi tai pelastuslaitos, ja siihen kuuluu väestönsuojelu ja ihmisten, eläinten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen ja pelastaminen ja ympäristövahinkojen torjuminen.lähde? Palokunnat tarjoavat järjestäytynyttä ja kiireellistä apua yllättävissä onnettomuustilanteissa. Palokunnat tekevät myös työtä – esimerkiksi valistuksen keinoin – onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Nykyään useimpien kaupunkien ja kuntien palokunnat on muodostettu organisaatioksi, jota kutsutaan pelastuslaitokseksi.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Keskuspelastusasema, (asema 10) Agricolankadulla.

Suomessa palokunnat toimivat sekä aluepelastuslaitosten alaisuudessa että sopimuspalokuntina. Sopimuspalokunnat ovat sitoutuneet aluepelastuslaitoksen kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella suorittamaan saamiaan hälytystehtäviä ja saavat yleensä siitä korvauksen. Sopimuspalokuntina toimivat muun muassa VPK (vapaaehtoispalokunta), PVPK (puolivakinainen palokunta, korvattu toimintaperiaatteeltaan samanlaisella niin sanotulla toimenpidepalkkaisella miehistöllä) sekä tehdaspalokunnat (TPK). Hätäkeskuslaitos huolehtii hätäilmoitusten vastaanottamisesta ja oikeanlaisen avun lähettämisestä.

Ammattipalomiehistä koostuvat vakinaiset palokunnat ovat yleensä välittömässä, yhden minuutin, lähtövalmiudessa (aika hälytyksestä siihen, jolloin pelastusauto lähtee liikkeelle) kaikkina vuorokauden aikoina. Vapaaehtoispalokunnat eivät ole välittömässä lähtövalmiudessa vakinaisten palokuntien tapaan, sillä vapaaehtoisten palokuntien henkilöstö hoitaa palo- ja pelastustehtäviä oman päätyönsä rinnalla. Vapaaehtoiset palokunnat hälytetään nykyään yleensä joko tekstiviestein tai puhelinsoitoin. Vapaaehtoiset palokunnat voivat olla 5–30 minuutin lähtövalmiudessa. Lisäksi on tukipalokuntia, joiden sopimuksen mukainen lähtöaika voi olla yli 30 minuuttia.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin pelastuslaitoksen johtokeskusyksikkö (HE100).

Ammattipalomiehiä kouluttaa sisäministeriön alainen Pelastusopisto Kuopiossa sekä Helsingin tarpeisiin Helsingin Pelastuskoulu. Pelastusopistossa pelastajatutkinto kestää 1,5 vuotta, ja se antaa kelpoisuuden palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan tehtäviin. Pelastusopisto kouluttaa myös henkilöstöä pelastustoimen päällystön- ja alipäällystön tehtäviin. Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja siihen kuuluvat maakunnalliset pelastusliitot huolehtivat palokuntien vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutuksesta.

Hälytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakinaisilla palokunnilla lähtöaika on 60 sekuntia hälytyksestä: kun hälytysilmoitus saadaan, palohenkilöstön tulee olla pukeutuneena autossa 60 sekunnissa. Suomessa hälytys tulee VIRVE-verkon välityksellä hätäkeskuksesta. Sivutoimiset palokunnat saavat tiedot hälytyksestä yleensä nykyisin matkapuhelimien kautta, automaattisella hälytysilmoituksella.

Paloasemien lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Suomessa oli 336 pelustuslaitoksien paloasemaa, 447 sopimuspalokuntien paloasemaa ja 94 tehdas- ja laitospalokuntien paloasemaa.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin pelastuslaitoksen alus Katajanokan edustalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pelastustoimen taskutilasto 2012-2016 Pelastusopiston julkaisu. Pelastusopisto. Viitattu 12.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]