Kouvola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kouvola
Kouvola.vaakuna.2009.svg Kouvola.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Kävelykatu Manski kesällä.
Kävelykatu Manski kesällä.
Sijainti 60°52′05″N, 026°42′15″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 286
Hallinnollinen keskus Kangas, Kouvolan keskustaajama
Perustettu 1922
– Kouvola 1960 (kaupungiksi)
– Kouvola 2009 (Kouvolan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Anjalankoski (2009)
Elimäki (2009)
Jaala (2009)
Kuusankoski (2009)
Kouvola (2009)
Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala 2 883,29 km²
25:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 2 557,67 km²
– sisävesi 325,62 km²
Väkiluku 82 104
11:nneksi suurin 31.1.2020 [2]
väestötiheys 32,10 as./km² (31.1.2020)
– väestönkasvu -8 % (31.12.2014)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 60,4 %
– yli 64-v. 25,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 95,4 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 21,25 %
133:nneksi suurin 2020 [5]
Työttömyysaste 12.2% % (2019)
Kaupunginjohtaja Marita Toikka
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Muut
 • KD
 • Vas.

16
13
9
6
5
4
4
2
kouvola.fi

Kouvola on Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki ja Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kaupungissa asuu 82 104 ihmistä,[2] mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km2 suuruinen (josta 325,62 km2 vesistöjä)[1] ja sen väestötiheys on 32,1 asukasta/km2. Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

Torikadun tornitalot ja Pohjolatalo Kouvolan keskustassa.

1800-luvun loppupuolella silloiseen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut Savon ja Kotkan radat sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922. Kouvola kuului vuosina 1922–1945 Viipurin lääniin. Se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Vuosina 1940 ja 1944 pääosa Viipurin läänistä luovutettiin Neuvostoliitolle ja jäljelle jääneistä alueista muodostettiin Kymen lääni vuonna 1945. Tähän mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus: Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.[7] Jo pitkään ennen yhdistymistä Kouvolan keskustaajama ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva Koria, Valkealan päätaajama, joka käsittää Jokelan ja Valkealan kirkonkylän, sekä eteläisen radanvarren Myllykoski ja Inkeroinen.

Ennen yhdistymistä Kouvolalla oli kolme naapurikuntaa, Elimäki, Kuusankoski ja Valkeala.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.[9]

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin yli 200 taisteluiden ulkopuolista ihmistä.

Kauppala ja kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan vaakuna vuosina 1952-2008.

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta ja liitettiin Viipurin lääniin vuosiksi 1922-1945.Kauppalanoikeudet se sai vuonna 1923. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta vuoteen 1990 asti.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä sen alueella ollut paljon vesistöjäkään, lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.

Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltänyt Kouvola oli ja on uuden kaupungin keskuksena laajalti tunnettu 1960−1970-lukujen massiivisesta arkkitehtuuristaan eli lähes pelkästään betonista koostuvasta keskustasta, kuten lukuisista tornitaloista ja kaupungintalostaan.

Kouvolan seudun kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.[7][10] Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.[11] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 11. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin.lähde?

Kunnat/kaupungit, joista tehtiin Kouvola vuonna 2009:

Kunta Asukasluku Pinta-ala km2
Kouvola 30 633 44,88
Anjalankoski 16 379 752,92
Elimäki 8 199 391,74
Valkeala 11 656 1 003,72
Jaala 1 855 563,54
Kuusankoski 19 739 128,53
Kaikki 88 461 2 885,33

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa Valkealassa.

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.[12]

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,5 −3,4 1,5 8,5 16,0 20 22,9 20,6 14,6 8,1 1,9 −1,7 ka. 8,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,7 −10,7 −6,6 −1,0 3,8 8,8 11,7 10,5 6,2 2,1 −2,7 −7,2 ka. 0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,3 −7,0 −2,6 3,6 10,3 14,7 17,5 15,5 10,2 5,1 −0,3 −4,3 ka. 4,7
Sademäärä (mm) 52 40 43 29 35 59 65 78 65 73 66 60 Σ 665
Sadepäivät (d) 11 9 9 7 7 9 9 11 10 11 12 12 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,5
−9,7
−3,4
−10,7
1,5
−6,6
8,5
−1,0
16,0
3,8
20
8,8
22,9
11,7
20,6
10,5
14,6
6,2
8,1
2,1
1,9
−2,7
−1,7
−7,2
S
a
d
a
n
t
a
52
40
43
29
35
59
65
78
65
73
66
60


Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1980-luvulla muuttovoittoa saanut Kouvolan kaupunki on 1990-luvulta alkaen kärsinyt muuttotappiosta. Ajansaatossa tappio on vain syventynyt siten, että 2010-luvun lopulla Kouvola oli Suomen pahin muuttotappioalue. Myös luonnollinen väestönkehitys on ollut tappiollista kun esimerkiksi vuonna 2017 kaupungissa kuoli yli 450 ihmistä enemmän kuin syntyi uusia.[13]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
94 529
1985
  
95 022
1990
  
94 352
1995
  
94 138
2000
  
91 550
2005
  
89 924
2010
  
88 072
2016
  
85 306
2020
  
82 104
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa Kouvolassa oli 83 177 asukasta, joista 71 050 asui taajamissa, 11 538 haja-asutusalueilla ja 589 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kouvolan taajama-aste on 86,0 %.[15] Kouvolan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Kouvolan keskustaajama 47 863
2 Valkeala 5 895
3 Myllykoski 5 835
4 Inkeroinen 4 788
5 Koria 3 943
6 Elimäen kirkonkylä 1 297
7 Jaalan kirkonkylä 597
8 Utti 395
9 Kaipiaisten asemanseutu 236
10 Sippola 201

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Sippola lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa, mutta palasi takaisin taajamien joukkoon vuoden 2018 rajauksessa. Entisen vuonna 2009 lakkautetun Kuusankosken kaupungin keskuspaikka, Kuusankoski ja Voikkaa eivät enää nykyisin muodosta omia taajamiaan, vaan ovat osa Kouvolan keskustaajamaa.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan suuralueet ja kaupunginosat.

Kouvola on tilastointia varten jaettu kuuteen suuralueeseen, 43 kaupunginosaan (tilastoalueeseen)selvennä ja 193 pienalueeseen.

Kouvolan kuusi suuraluetta muodostuvat liitoskunnista. Suuralueet ovat:[17]

Suuralueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin. Kaupunginosia on vuodesta 2015 lähtien ollut 39.[18] Kaupunginosat ovat kunnallishallinnon yksiköitä, joita tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, kiinteistötunnuksissa, erilaisissa luvissa, lausunnoissa ja inventoinneissa.[19]

Kouvolan kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.selvennä

Aluetoimikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan aluetoimikunnat.

Osa-alueiden ja kaupunginosien lisäksi Kouvola on vuodesta 2018 lähtien jakautunut myös viiteen aluetoimikuntaan. Niiden tarkoituksena on turvata hyvät ja toimivat kunnallispalvelut nykyisen Kouvolan entisten kuntien alueilla. Aluetoimikuntien tehtäviä ovat mm. alueen palvelutarpeen arviointi ja kehittämissuunnitelman laatiminen, kaupungin myöntämän vuosittaisen kehittämisrahan käytöstä päättäminen, lausuntojen antaminen, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa sekä osallistuminen alueen palveluiden ja hankkeiden suunnitteluun yhdessä kaupungin kanssa.

Aluetoimikuntien toiminta-alueet ovat Anjalankoski, Valkeala, Elimäki (ml. Koria), Kouvolan keskusta-alue ja Kuusankoski (ml. Jaala). Aluejaon lähtökohtana on käytetty tilastollisia suuralueita. Kouvolan seudun entisistä kunnista eli nykyisistä suuralueista vain Jaala ei muodosta omaa aluetoimikuntaa, vaan on osa Kuusankosken aluetoimikuntaa.

Aluetoimikunta Väkiluku Pinta-ala km² Väestötiheys
Keskustan aluetoimikunta (1) 30 185 44,88 672,57
Kuusankosken aluetoimikunta (2) 20 647 692,07 29,83
Anjalankosken aluetoimikunta (3) 15 000 752,92 19,92
Valkealan aluetoimikunta (4) 11 433 1003,72 11,39
Elimäen aluetoimikunta (5) 7 900 391,74 20,17
5 aluetoimikuntaa 85 165 2 885,33 29,52

Tilastotiedot ovat vuoden 2015 mukaiset.

Lähde: Väestötiedot on otettu Kouvola sanomien 9. tammikuuta 2017 julkaistusta uutisesta, jonka nimi on "Muuttoliike voi vaihtaa lähikoulun". [20]

Kristilliset kirkkokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kouvolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Nämä seurakunnat muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän.

Entiset luterilaiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu lakkautetut luterilaiset seurakunnat Kouvolan kaupungin nykyisellä alueella.[21]

Muut seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolassa sijaitsee Katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan Pyhän Ursulan seurakunta. Seurakunnan alue kattaa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kouvolan alueella toimii Haminan ortodoksinen seurakunta.[22]

Kunnallishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kaupungintalo

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Sen paikkajako vuosina 2017–2020 on:[23]

Lautakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolalla on kymmenen lautakuntaa:[24]

  • Aikuisväestön lautakunta
  • Ikäihmisten lautakunta
  • Keskusvaalilautakunta
  • Kymen jätelautakunta
  • Lasten ja nuorten lautakunta
  • Liikelaitosten johtokunta
  • Maaseutulautakunta
  • Rakennus- ja ympäristölautakunta
  • Tarkastuslautakunta
  • Tekninen lautakunta

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta, ja Kuopion kautta saman verran. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–LappeenrantaJoensuuKajaani) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (RaumaTampereLahti–Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kaukoliikenteen yövuorojen määrä on Kouvolassa vähäinen. Öisin pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan Lappeenrannan kautta Imatralle vakiovuorobussilla.

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnettaselvennä. Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin väleinlähde?.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee sotilaskäytössä oleva Utin lentoasema sekä Saveron, Selänpään ja Ummeljoen lentokentät.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121 %.lähde? Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982[25].

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen. Keskustan itäpuolelle Kullasvaaraan on rakenteilla yhdistetty rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT, joka valmistunee vuonna 2023. Sen ympärille on suunnitteilla laaja logistiikka- ja yritysalue.[26] Kouvolasta pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".[27]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä, vuoden 2009 alussa kaikkiaan 7 150.[28] Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen:[29]

  • Alkutuotanto 1,2 %
  • Teollisuus 21,8 %
  • Kauppa 13,0 %
  • Liikenne 11,1 %
  • Liike-elämän palvelut 13,6 %
  • Julkiset ym. palvelut 34,9 %
  • Elinkeino tuntematon 1,3 %

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen:[29]

  • Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
  • Jalostus 21,1 %
  • Palvelut 77,1 %
  • Tuntematon 1,1 %


Talousongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellä Kouvolalla on ollut talousongelmia miltei koko olemassaolon ajan. Talousongelmat ovat johtaneet palvelujen karsimiseen etenkin maanseudulta. Marraskuussa 2018 laadittiin uusi kouluverkko, jossa Kouvolan nykyinen 34 koulun verkko pienenee, niin että kaupunkiin jää 17 koulua. Vuonna 2019 on tarkasteltu myös mm. liikuntapaikkaverkkoa ja niitäkin tullaan sulkemaan huomattavasti.

Kouvolan keskusta-alueen ulkopuolella asuvat asukkaat ovat tuominneet Kouvolan kaupunkia siitä, että suurin osa kaupungin palveluista keskitetään keskustaan ja puolestaan keskustan ulkopuolisten alueiden, etenkin maaseudun palveluja karsitaan.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahteron koulu (ala-aste) Kouvolan Vahterossa
Mansikkamäen koulu (ala-aste) Kouvolan keskustan kupeessa
Vuonna 2014 lakkautettu Tornionmäen koulu (ala-aste), joka toimii nykyisin Sarkolan alakoulun väistötiloina
Naukion yhtenäiskoulu Kuusankoskella

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö. Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.[30]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolassa on 33 peruskoulua, jotka tarjoaa yleissivistävää opetusta kouvolalaisille 7-16 vuotiaille lapsille. Kouluista 23 on ala-asteita, 5 yläasteita ja 6 koulua on yhtenäiskouluja eli yhdistettyjä ala- ja yläasteita.[31] Kouvolan peruskoulujen määrä on laskenut kuntaliitoksen jälkeen paljon, sillä vielä vuonna 2010 Kouvolassa oli 47 peruskoulua. Kouvolan kaupunki on lakkauttanut muun muassa paljon pieniä maalaiskylien alle 100 oppilaan kouluja, pääosin säästösyistä.

Vuonna 2017 Kouvolan kaupunki aloitti suuren kouluverkkoselvityksen jonka aikana tutkittiin nykyistä kouluverkkoa, oppilasmäärän kehitystä, koulurakennusten kuntoa ja kouluverkon toimivuutta. Marraskuussa 2018 kaupunki tuli siihen lopputulokseen, että kouluverkkoa karsitaan siten että Kouvolaan jää 18 peruskoulua ja 16 koulua lakkautetaan.[32] [33] Lakkautettavien koulujen oppilaat eivät luonnollisesti mahdu nykyisiin suurimmilta osin huonokuntoisiin kouluihin, joten Kouvolaan rakennetaan seuraavan 10 vuoden aikana paljon uusia koulurakennuksia ja joitakin nykyisiä kouluja peruskorjataan. Kaupunki on perustellut kouluverkon supistamista säästöjen hakemisella. Sen lisäksi suurin osa nykyisistä koulurakennuksista on vanhoja ja todella huonossa kunnossa.

Myös lukioverkkoa on tarkasteltu uuden kaupungin aikana monta kertaa ja vuonna 2015 lakkautettiin Inkeroisissa toiminut Anjalankosken lukio. Vuonna 2019 kaupunki päätti lakkautettaan Valkealan ja Elimäen lukiot vuonna 2020.

Peruskoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on luettelo Kouvolan nykyisistä peruskouluista ja lukioista. Suluissa on tietoa niiden tulevaisuudesta.

Ala-asteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Yläasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenäiskoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(yhdistetty ala- ja yläaste)

Lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakonpuiston päiväkoti

Päiväkodit ja varhaiskasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolassa on yhteensä 45 päiväkotia, joista 38 on kaupungin ja loput yksityisten yritysten päiväkoteja. Osassa päiväkodeista on myös esikoulupalvelut.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan dekkaripäivät Kouvolan teatterin tiloissa. Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 8 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.[36] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kuntotalo ja kansalaisopisto. Etualalla KSS Energia Areena
Urheilupuiston uimahalli
Kuusankosken urheilutalo
KSOY-stadion Anjalankosken Saviniemessä
Valkealan urheilukenttä syyskuussa 2019

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa jota edustaa KooKoo.

Lumon Areena (Kouvolan jäähalli) Kouvolan keskustassa on yksi Suomen suurimmista areenamaisista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA määräykset täyttävä jalkapallokenttä, 4 jäähallia ja 4 uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyrälampi uimarannalta katsottuna.

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verlan tehdasmuseo entisen Jaalan kunnan alueella on Unescon maailmanperintökohde.
Taifun-laite Tykkimäen huvipuistossa.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kouvolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Kouvolan alueella syntyneet tai kasvaneet on lajiteltu henkilön alkuperäisen syntymä- tai asuinkunnan mukaan (kunnat on suuruusjärjestyksessä eli Kouvolan suuralueiden numerointijärjestyksessä).

Kouvola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusankoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anjalankoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elimäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*- 31.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. Kuntavaalit 2017, Kouvola Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008) finlex.fi. 8.5.2008. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 30.12.2013.
  8. Jäntti, Pasi: Mikä on kouvo? Kaleva. Viitattu 12.5.2013.
  9. Historia kouvola.fi. Viitattu 1.10.2017.
  10. Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2009.
  11. Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi Yle Uutiset. 26.11.2007. Viitattu 1.12.2007.
  12. Maisemamaakunnat ympäristö.fi. Viitattu 17.9.2011.
  13. Kouvola suuren tuskan edessä Yle.fi.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980−2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2019.
  16. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2019.
  17. Taskutieto 2011 (pdf) (s. 10) Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  18. Kaupunginosajako koko kunnan alueelle (pdf) Kouvolan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
  19. Kaupunginosajako Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  20. Kouvolan Sanomat 9.1.2017 s. 2
  21. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  22. Haminan ortodoksinen seurakunta
  23. Kaupunginvaltuusto Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  24. Luottamushenkilöorganisaatio Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  25. Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 19.12.2018.
  26. rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT Kouvolan kaupunki. Viitattu 9.12.2019.
  27. Visio Kouvola Innorail. Viitattu 17.4.2007[vanhentunut linkki].
  28. Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  29. a b Tilastotietoa kouvola.fi. 31.12.2004. Viitattu 12.3.2008.
  30. Helsingin yliopisto
  31. Kouvolan peruskoulut
  32. Kouvolan Sanomat
  33. Kouvolan Sanomat
  34. Keskilaakso
  35. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 101. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  36. Ystävyyskaupungit Kouvolan kaupunki. Viitattu 28.3.2010.
  37. Kouvola-päivä, Kouvolan kaupunki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]