Kouvola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kouvola
Kouvola.vaakuna.2009.svg Kouvola.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Kävelykatu Manski kesällä.
Kävelykatu Manski kesällä.
Sijainti 60°52′05″N, 026°42′15″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 286
Hallinnollinen keskus Kangas, Kouvolan keskustaajama
Perustettu 1922
– Kouvola 1960 (kaupungiksi)
– Kouvola 2009 (Kouvolan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Anjalankoski (2009)
Elimäki (2009)
Jaala (2009)
Kuusankoski (2009)
Kouvola (2009)
Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala 2 883,29 km²
25:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 2 558,24 km²
– sisävesi 325,05 km²
Väkiluku 82 559
11:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 32,27 as./km² (31.8.2019)
– väestönkasvu -8 % (31.12.2014)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 60,4 %
– yli 64-v. 25,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 95,4 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste 12.2% % (2019)
Kaupunginjohtaja Marita Toikka
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Muut
 • KD
 • Vas.

16
13
9
6
5
4
4
2
kouvola.fi

Kouvola on Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki ja Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kaupungissa asuu 82 559 ihmistä,[2] mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km2 suuruinen (josta 325,05 km2 vesistöjä)[1] ja sen väestötiheys on 32,27 asukasta/km2. Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

1800-luvun loppupuolella silloiseen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut Savon ja Kotkan radat sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922, saaden kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Tähän mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus; Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 aina vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.[7] Jo pitkään ennen yhdistymistä Kouvolan keskustaajama ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva Koria, Valkealan päätaajama, joka käsittää Jokelan ja Valkealan kirkonkylän, sekä eteläisen radanvarren Myllykoski ja Inkeroinen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommentti Tämä osio kertoo yksinomaan nykyisen Kouvolan kaupungin keskusta-alueen historiasta ja kehityksestä. Nykyiseen Kouvolaan kuuluvien entisten kuntien historiasta kerrotaan artikkeleissa Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala.

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.[9]

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin taisteluiden ulkopuolella yli 200 ihmistä.

Kauppala ja kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan vaakuna vuosina 1952-2008

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta, ja se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta aina vuoteen 1990 asti.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä vesistöjä kaupungissa juurikaan ollut lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.

Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltänyt Kouvola oli ja on uuden kaupungin keskuksena laajalti tunnettu 1960−1970-lukujen massiivisesta arkkitehtuuristaan lähes pelkästään betonista koostuvasta keskustastaan, kuten lukuisista tornitaloista ja kaupungintalostaan.

Kouvolan seudun kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin se viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.[7][10] Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.[11] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 11. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin. Uusi Kouvolan kaupunki otti käyttöön entisen Anjalankosken mainoslauseen Kymijoen kaupunki[12].

Kunnat/kaupungit, joista tehtiin Kouvola vuonna 2009:

Kunta Asukasluku Pinta-ala km2
Kouvola 30 633 44,88
Anjalankoski 16 379 752,92
Elimäki 8 199 391,74
Valkeala 11 656 1 003,72
Jaala 1 855 563,54
Kuusankoski 19 739 128,53
Kaikki 88 461 2 885,33

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa, Valkealassa.

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.[13]

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella aina Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,5 −3,4 1,5 8,5 16,0 20 22,9 20,6 14,6 8,1 1,9 −1,7 ka. 8,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,7 −10,7 −6,6 −1,0 3,8 8,8 11,7 10,5 6,2 2,1 −2,7 −7,2 ka. 0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,3 −7,0 −2,6 3,6 10,3 14,7 17,5 15,5 10,2 5,1 −0,3 −4,3 ka. 4,7
Sademäärä (mm) 52 40 43 29 35 59 65 78 65 73 66 60 Σ 665
Sadepäivät (d) 11 9 9 7 7 9 9 11 10 11 12 12 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,5
−9,7
−3,4
−10,7
1,5
−6,6
8,5
−1,0
16,0
3,8
20
8,8
22,9
11,7
20,6
10,5
14,6
6,2
8,1
2,1
1,9
−2,7
−1,7
−7,2
S
a
d
a
n
t
a
52
40
43
29
35
59
65
78
65
73
66
60


Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
94 529
1985
  
95 022
1990
  
94 352
1995
  
94 138
2000
  
91 550
2005
  
89 924
2010
  
88 072
2016
  
85 306
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kouvolassa oli 84 196 asukasta, joista 71 684 asui taajamissa, 11 905 haja-asutusalueilla ja 607 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kouvolan taajama-aste on 85,8 %.[15] Kouvolan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kouvolan keskustaajama 48 289
2 Valkeala 5 957
3 Myllykoski 5 883
4 Inkeroinen 4 892
5 Koria 4 050
6 Elimäen kirkonkylä 1 350
7 Jaalan kirkonkylä 610
8 Utti 412
9 Kaipiaisten asemanseutu 241

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Sippola lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Kouvolan maakuntahistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvola on jaettu kuuteen suuralueeseen, 43 kaupunginosaan (tilastoalueeseen) ja 193 pienalueeseen. Suuralueet käsittävät ennen vuoden 2009 kuntaliitosta olemassa olleitten kuntien alueet.

Kouvola Suuralueet Tilastoalueet Pienalueet
Nro Suuralue Väkiluku Pinta-ala km² Väestötiheys Nro Tilastoalue Väkiluku Lukumäärä
1 Kouvola (Keskusta) 30 185 44,88 672,57 1 Kangas 4 835 9
2 Kaunisnurmi 2 432 7
3 Sarkola 2 184 4
4 Vahtero 2 485 5
5 Käpylä 2 723 4
6 Tornionmäki 3 451 8
7 Lehtomäki 5 176 5
8 Kankaro 5 700 7
9 Mielakka 1 048 3
10 Tykkimäki 56 3
11 Korjala 95 4
2 Kuusankoski 18 944 128,53 147,39 18 Mäyrämäki 1 946 8
19 Ruotsula 965 6
20 Rantakulma 2 378 5
21 Voikkaa 1 541 6
22 Mattila 1 063 5
23 Pilkanmaa 1 509 3
24 Tähtee 1 243 2
25 Mäkikylä 2 763 6
26 Naukio 2 496 4
27 Kuusaa 2 877 5
28 Kuusaanniemi 4 1
29 Keltti 159 3
3 Anjalankoski 15 000 752,92 19,92 31 Myllykoski 6 618 5
32 Inkeroinen 5 539 4
33 Sippola 1 498 6
34 Kaipiainen 645 4
35 Muhniemi 700 4
4 Valkeala 11 433 1 003,72 11,39 41 Niinistö 2 964 3
42 Valkealan kirkonkylä 2 554 3
43 Jokela 1 609 4
44 Kiehuva 440 2
45 Aitomäki 547 3
46 Utti 1 083 7
47 Selänpää 785 2
48 Tuohikotti 449 3
49 Vekaranjärvi 1 002 6
5 Elimäki 7 900 391,74 20,17 51 Koria 4 154 3
52 Vilppula 1 025 4
53 Elimäen kirkonkylä 2 049 4
54 Villikkala 672 4
6 Jaala 1 703 563,54 3,02 61 Jaalan kirkonkylä 1 298 3
62 Karijärvi 405 2
Yhteensä 6 suuraluetta 85 165 2 885,33 29,52 43 tilastoaluetta 193 pienaluetta

Lähde: Väestötiedot on otettu Kouvola sanomien 9. tammikuuta 2017 julkaistusta uutisesta, jonka nimi on "Muuttoliike voi vaihtaa lähikoulun". [17]

Aluetoimikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa-alueiden ja kaupunginosien lisäksi Kouvola on vuodesta 2018 lähtien jakautunut myös viiteen aluetoimikuntaan. Niiden tarkoituksena on turvata hyvät ja toimivat kunnallispalvelut nykyisen Kouvolan entisten kuntien alueilla. Aluetoimikuntien tehtäviä ovat mm. alueen palvelutarpeen arviointi ja kehittämissuunnitelman laatiminen, kaupungin myöntämän vuosittaisen kehittämisrahan käytöstä päättäminen, lausuntojen antaminen, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa sekä osallistuminen alueen palveluiden ja hankkeiden suunnitteluun yhdessä kaupungin kanssa. Aluetoimikuntien toiminta-alueet ovat Anjalankoski, Valkeala, Elimäki (ml. Koria), Kouvolan keskusta-alue ja Kuusankoski (ml. Jaala). Aluejaon lähtökohtana on käytetty tilastollisia suuralueita. Kouvolan seudun entisistä kunnista eli nykyisistä suuralueista vain Jaala ei muodosta omaa aluetoimikuntaa, vaan on osa Kuusankosken aluetoimikuntaa.

Kouvolan aluetoimikunnat

Aluetoimikunta Väkiluku Pinta-ala km² Väestötiheys
Keskustan aluetoimikunta 30 185 44,88 672,57
Kuusankosken aluetoimikunta 20 647 692,07 29,83
Anjalankosken aluetoimikunta 15 000 752,92 19,92
Valkealan aluetoimikunta 11 433 1003,72 11,39
Elimäen aluetoimikunta 7 900 391,74 20,17
5 aluetoimikuntaa 85 165 2 885,33 29,52

Tilastotiedot ovat vuoden 2015 mukaiset.

Lähde: Väestötiedot on otettu Kouvola sanomien 9. tammikuuta 2017 julkaistusta uutisesta, jonka nimi on "Muuttoliike voi vaihtaa lähikoulun". [18]

Kristilliset kirkkokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan keskuskirkko Kouvolan seurakunnassa
Kuusankosken kirkko Kuusankosken seurakunnassa
Valkealan kirkko Valkealan seurakunnassa
Elimäen kirkko Elimäen seurakunnassa

Katoliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolassa sijaitsee Katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan Pyhän Ursulan seurakunta. Seurakunnan alue kattaa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan.

Ortodoksiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kouvolan alueella toimii Haminan ortodoksinen seurakunta.[19]

Luterilaiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kouvolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Nämä seurakunnat muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän.

Entiset luterilaiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu lakkautetut luterilaiset seurakunnat Kouvolan kaupungin nykyisellä alueella.[20]

Kunnallishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kaupungintalo

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Sen paikkajako vuosina 2017–2020 on:[21]

Lautakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolalla on kymmenen lautakuntaa:[22]

  • Aikuisväestön lautakunta
  • Ikäihmisten lautakunta
  • Keskusvaalilautakunta
  • Kymen jätelautakunta
  • Lasten ja nuorten lautakunta
  • Liikelaitosten johtokunta
  • Maaseutulautakunta
  • Rakennus- ja ympäristölautakunta
  • Tarkastuslautakunta
  • Tekninen lautakunta

Suuralueet ja kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvola on jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka muodostuvat liitoskunnista.[23]

Suuralueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin. Kaupunginosia on vuodesta 2015 lähtien ollut 39.[24] Kaupunginosat ovat kunnallishallinnon yksiköitä, joita tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, kiinteistötunnuksissa, erilaisissa luvissa, lausunnoissa ja inventoinneissa.[25]

Kouvolan kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.selvennä

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dr14-veturi venäläisten säiliövaunujen vetäjänä Kouvolan ratapihalla.

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta, ja Kuopion kautta saman verran. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–LappeenrantaJoensuuKajaani) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (RaumaTampereLahti–Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kaukoliikenteen yövuorojen määrä on Kouvolassa vähäinen. Öisin pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan Lappeenrannan kautta Imatralle vakiovuorobussilla.

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnettaselvennä. Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin väleinlähde?.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee sotilaskäytössä oleva Utin lentoasema sekä Saveron, Selänpään ja Ummeljoen lentokentät.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121 %.lähde? Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982[26].

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen ja Innorail-hanke, jolla pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".[27]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä, vuoden 2009 alussa kaikkiaan 7 150.[28] Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen:[29]

  • Alkutuotanto 1,2 %
  • Teollisuus 21,8 %
  • Kauppa 13,0 %
  • Liikenne 11,1 %
  • Liike-elämän palvelut 13,6 %
  • Julkiset ym. palvelut 34,9 %
  • Elinkeino tuntematon 1,3 %

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen:[29]

  • Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
  • Jalostus 21,1 %
  • Palvelut 77,1 %
  • Tuntematon 1,1 %


Talousongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellä Kouvolalla on ollut talousongelmia miltei koko olemassaolon ajan. Talousongelmat ovat johtaneet palvelujen karsimiseen etenkin maanseudulta. Marraskuussa 2018 laadittiin uusi kouluverkko, jossa Kouvolan nykyinen 34 koulun verkko pienenee, niin että kaupunkiin jää 17 koulua. Vuonna 2019 on tarkasteltu myös mm. liikuntapaikkaverkkoa ja niitäkin tullaan sulkemaan huomattavasti.

Kouvolan keskusta-alueen ulkopuolella asuvat asukkaat ovat tuominneet Kouvolan kaupunkia siitä, että suurin osa kaupungin palveluista keskitetään keskustaan ja puolestaan keskustan ulkopuolisten alueiden, etenkin maaseudun palveluja karsitaan.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahteron koulu (ala-aste), Kouvolan Vahterossa
Mansikkamäen koulu (ala-aste), Kouvolan keskustan kupeessa
Vuonna 2014 lakkautettu Tornionmäen koulu (ala-aste), joka toimii nykyisin Sarkolan alakoulun väistötiloina
Naukion yhtenäiskoulu Kuusankoskella

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö. Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.[30]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolassa on 34 peruskoulua, jotka tarjoaa yleissivistävää opetusta kouvolalaisille 7-16 vuotiaille lapsille. Kouluista 23 on ala-asteita, 5 yläasteita ja 6 koulua on yhtenäiskouluja eli yhdistettyjä ala- ja yläasteita.[31] Kouvolan peruskoulujen määrä on laskenut kuntaliitoksen jälkeen paljon, sillä vielä vuonna 2010 Kouvolassa oli 47 peruskoulua. Kouvolan kaupunki on lakkauttanut muunmuassa paljon pieniä maalaiskylien alle 100 oppilaan kouluja, pääosin säästösyistä. Vuonna 2014 Kouvolan Pikku-Palomäelle valmistui kokonaan uusi 600 oppilaan ala-aste, Mansikkamäen koulu. Sinne siirtyi kaikki samana vuonna lakkautettujen Kankaan, Mansikka-ahon ja Tornionmäen alakoulujen oppilaat. Kouvolan peruskouluissa on yhteensä noin 7 000 oppilasta ja oppilasmäärä on väestötappion takia laskussa.

Vuonna 2017 Kouvolan kaupunki aloitti suuren kouluverkkoselvityksen jonka aikana tutkittiin nykyistä kouluverkkoa, oppilasmäärän kehitystä, koulurakennusten kuntoa ja kouluverkon toimivuutta. Marraskuussa 2018 kaupunki tuli siihen lopputulokseen, että kouluverkkoa karsitaan siten että Kouvolaan jää 18 peruskoulua ja 16 koulua lakkautetaan.[32] [33] Lakkautettavien koulujen oppilaat eivät luonnollisesti mahdu nykyisiin suurimmilta osin huonokuntoisiin kouluihin, joten Kouvolaan rakennetaan seuraavan 10 vuoden aikana paljon uusia koulurakennuksia ja joitakin nykyisiä kouluja peruskorjataan. Kaupunki on perustellut kouluverkon supistamista säästöjen hakemisella. Sen lisäksi suurin osa nykyisistä koulurakennuksista on vanhoja ja todella huonossa kunnossa. Koulujen sulkeminen tarkoittaa sitä, että Kouvolan maaseutu autioituu entistä kovempaa vauhtia koulumatkojen pitenemisen takia. Kouvolassa alkaa vuonna 2020 kolmen koulun rakennustyöt. Tällöin uusia kouluja rakennetaan väistötiloihin siirtyneiden sisäilmaongelmaisten alakoulujen tilalle Anjalaan, Sarkolaan ja Valkealan kirkonkylälle. Valkealaan tulee alakoulun lisäksi myös yläaste, kirjasto ja muita kunnallispalveluita eli siitä tulee koulukeskus. Seuraavana Kouvolan koulujen rakentamisessa on kiireellisyysjärjestyksessä muunmuassa Keskustan yhtenäiskoulu, sillä Kouvolan yhteiskoulun yläaste toimii vanhoissa huonokuntoisissa tiloissa entisen Kankaan koulun rakennuksessa.[34] Kesällä 2020 Kouvolan kaupunki sulkee ensimmäiset neljä kouluverkon supistuksessa suljettavaa koulua eli Kaipiaisten, Pilkanmaan, Tehtaanmäen ja Ummeljoen koulut.[35] Myös lukioverkkoa on tarkasteltu uuden kaupungin aikana monta kertaa ja vuonna 2015 lakkautettiin Inkeroisissa toiminut Anjalankosken lukio. Elokuussa 2019 kaupunki päätti lakkautettaan Valkealan ja Elimäen lukiot vuonna 2021.

Peruskoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on luettelo Kouvolan nykyisistä peruskouluista ja lukioista. Suluissa on tietoa niiden tulevaisuudesta.

Ala-asteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Yläasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenäiskoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(yhdistetty ala- ja yläaste)


Lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Päiväkodit ja varhaiskasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolassa on yhteensä 45 päiväkotia, joista 38 on kaupungin ja loput yksityisten yritysten päiväkoteja. Osassa päiväkodeista on myös esikoulupalvelut.

Jaakonpuiston päiväkoti

Päiväkodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan päiväkodit palvelun tarjoajan mukaan.

Kouvolan kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusta, Utti, Kaipiainen


Jaala, Kuusankoski

Eteläinen alue; Anjalankoski


Valkeala


Elimäki, Koria


MLL[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Pilke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Touhula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Svenska Lekskolan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


[36][37][38][39][40]

Nykyisen Kouvolan aikana lakkautetut peruskoulut ja lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-asteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elimäen yläkoulu, yhdistettiin Kartanokoulun kanssa yhtenäiskouluksi 1.8.2015
  • Naukion koulu, yhdistettiin Tähteen koulun kanssa yhtenäiskouluksi 1.8.2015


Lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan dekkaripäivät Kouvolan teatterin tiloissa. Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 8 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

Kirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[41]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.[43] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumon-areena
Kouvolan kuntotalo ja kansalaisopisto. Etualalla KSS Energia Areena
Urheilupuiston uimahalli
Kuusankosken urheilutalo
KSOY-stadion Anjalankosken Saviniemessä
Valkealan urheilukenttä syyskuussa 2019

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa jota edustaa KooKoo.

Lumon Areena (Kouvolan jäähalli) Kouvolan keskustassa on yksi Suomen suurimmista areenamaisista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA määräykset täyttävä jalkapallokenttä, 4 jäähallia ja 4 uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

Liikuntapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäliikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäähallit


Kamppailutilat

Kuntosalit


Uimahallit

Liikuntahallit- ja salit


Ulkoliikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beachvolley-kentät (rantalentopallo)


Frisbeegolf-radat


Lähiliikuntapaikat

Nurmikentät

  • Kouvolan keskusurheilukentän nurmi
  • Kuusankosken Lassilan jalkapallokenttä
  • Kuusankosken pallokenttä (Sommelon kenttä)
  • Kuusankosken urheilukentän nurmi
  • Voikkaan pallokenttä
  • Anjalan urheilukentän nurmi
  • Inkeroisten urheilukentän nurmi
  • Saviniemen II-nurmi
  • Sippolan ruohokenttä
  • Valkealan urheilukentän nurmi
  • Elimäen nurmikentän nurmi
  • Hiivurin kenttä
  • Korian urheilukentän nurmi


  • Lehtomäen tekonurmi
  • Sarkolan tekonurmi
  • Saviniemen Stadion – KSOY Stadion
  • Saviniemen jalkapallostadion
  • Valkealan tekonurmi
  • Elimäen tekonurmi


Pesäpallokentät (hiekkatekonurmikentät)

Skeittipaikat

  • Urheilupuiston skeittipaikka
  • Lehtomäen skeittipaikka
  • Lassilanpellon skeittipaikka, Kuusankoski
  • Korian skeittipaikka
  • Valkealan koulukeskuksen skeittipaikka

Yleisurheilukentät

[44]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolan jäähalli (Lumon Areena)

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelema, 1977 rakennettu Kouvolan keskuskirkko.
Verlan tehdasmuseo entisen Jaalan kunnan alueella on Unescon maailmanperintökohde.
Taifun-laite Tykkimäen huvipuistossa.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kouvolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Kouvolan alueella syntyneet tai kasvaneet on lajiteltu henkilön alkuperäisen syntymä- tai asuinkunnan mukaan (kunnat on suuruusjärjestyksessä eli Kouvolan suuralueiden numerointijärjestyksessä).

Kouvola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kuusankoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anjalankoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkeala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elimäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Kouvola Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008) finlex.fi. 8.5.2008. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 30.12.2013.
  8. Jäntti, Pasi: Mikä on kouvo? Kaleva. Viitattu 12.5.2013.
  9. Kouvola.fi - Historia www.kouvola.fi. Viitattu 1.10.2017.
  10. Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2009.
  11. Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi Yle Uutiset. 26.11.2007. Viitattu 1.12.2007.
  12. Kouvolan kaupunki Kouvolan sivusto. Viitattu 20.6.2010.
  13. Maisemamaakunnat www.ympäristö.fi. Viitattu 17.9.2011.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. Kouvolan Sanomat 9.1.2017 s. 2
  18. Kouvolan Sanomat 9.1.2017 s. 2
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/haminan-ortodoksinen-seurakunta
  20. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. Kaupunginvaltuusto Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  22. Luottamushenkilöorganisaatio Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  23. Taskutieto 2011 (pdf) (s. 10) Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  24. Kaupunginosajako koko kunnan alueelle (pdf) Kouvolan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
  25. Kaupunginosajako Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  26. Stockmannin historiaa Stockmann Oyj. Viitattu 19.12.2018.
  27. Visio Kouvola Innorail. Viitattu 17.4.2007.
  28. Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  29. a b Tilastotietoa kouvola.fi. 31.12.2004. Viitattu 12.3.2008.
  30. Helsingin yliopisto
  31. Kouvolan peruskoulut
  32. [1]
  33. [2]
  34. [3]
  35. [4]
  36. https://www.kouvola.fi/kasvu-ja-oppiminen/paivahoito-ja-varhaiskasvatus/paivakodit/
  37. https://touhula.fi/paivakodit/kouvola
  38. https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakodit/kouvola/
  39. https://kouvola.mll.fi/paivakodit/
  40. http://www.svenskskola.fi/fi/ort/kuusankoski/svenska-lekskolan-i-kuusankoski_2-6-aringar-forskola/
  41. Kymenlaakson kirjastot
  42. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 101. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  43. Ystävyyskaupungit Kouvolan kaupunki. Viitattu 28.3.2010.
  44. Kouvolan liikuntapaikat
  45. Kouvola-päivä, Kouvolan kaupunki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]